Wednesday, October 12, 2011

Kustaa Vaasa


Otsikko: Kustaa Vaasa
Viestejä yhteensä: 51
Keskustelu aloitettu: 22.06.2007 17:47
Viimeisin viesti: 23.06.2007 08:05

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 17:47
kun saatte siellä Suomessa nauttia juhannuksesta ja keskiyön auringosta, meillä täällä ilta pimenee tässä kuuden maissa. on tilaisuus pistää vielä nettiruukkuun jotain mietteitä, enkä nyt pääse yli enkä ympäri tästä Ruotsin kuninkaasta.

Miksi olen luterilainen?

Koska synnyin luterilaiseen maahan ja vanhempani kantoivat minut kasteelle Suomen ev.lut. kirkkoon?

Miksi?

Koska Kustaa Vaasa päätti niin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 17:54
sinäkin tämän palstan luterilainen lukijani tuskin päädyit ev.lut. kirkkoon Lutherin tavoin valtavan sisäisen henkisen ja hengellisen kamppailun jälkeen.

todennäköisesti olet miljoonien muiden suomalaisten tavoin syntynyt evankeliseen kirkkoon kuuluvaan perheeseen.

(en tarkoita henkilökohtaista uskoa tai epäuskoista, nämähän ovat kovia kamppailuja.)

jos näin on, kirkkosi on sinunkin puolestasi puolestasi valinnut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 18:29
totta kai ihmiset tulevat kirkkoon muutenkin kuin sukunsa kautta. esikoisiin voi liittyä mukaan henkilöitä, joiden suku ei ole lestadiolainen. mutta aika suuri enemmistö meistä varmaan kulkee isien ja äitien tietä eikä edes ajattele sitä sen kummemmin.

en minäkään Kustaata ole ajatellut ennenkuin rupesin miettimään, miksi hän teki mitä teki ja irtautui Roomasta.

se onkin aika tarina. Ruotsin ev.lut. kirkko on maailman suurin luterilainen kirkko ja Suomen kirkko taitaa olla kooltaan kakkonen.

tärkeämpi kuin ratkaisua seuranneiden kirkkokuntien suuri koko on Kustaa Vaasan ratkaisun pitkäaikaisvaikutus kansakuntiemme elämään ja sisäiseen hengelliseen ja henkiseen tilaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 18:42
Gustav Eriksson (Vasa) syntyi toukokuun 12, 1496 Rydboholmin linnassa Österåkerissa lähellä Tukholmaa.

Hänen isänsä oli Rydboholmin linnaherra Erik Johansson (1470-1520) ja hänen äitinsä Cecilia Månsdotter (1476-1523). Perheessä oli kaikkiaan kahdeksan lasta, joista Johan ja Birgitta kuolivat vauvoina:

1. Gustav Eriksson (Vasa) (1496 - 1560)
2. Margareta Eriksdotter (Vasa) (1497 - 1536)
3. Johan Eriksson (1499)
4. Magnus Eriksson (1501-1529)
5. Anna Eriksdotter (1503-1545)
6. Birgitta Eriksdotter (1505)
7. Marta Eriksdotter (1507-1523)
8. Emerentia Eriksdotter (1507-1523)
MikkoL:
kaunis historiallinen kivipiirros Rydboholmin linnasta
http://www.wadbring.com/historia/sidor/vasa.htm
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 18:53
Erik Johansson (eikö Johansson sukunimi ole Ruotsissa yleinen kuin Smith englannissa?) syntyi 1470 Uppsalassa kuuluisaan Sturen sukuun.

Hänen äitinsä, Birgitta Gustafsdotter (Sture) oli Kalmarin unioinia kahteen kertaan hallinneen Sten Sture Vanhemman (1440-1503) sisar. (Sten Sturen komea ratsastajapatsas on Tukholman Brunkebergstorgissa)

Sture suvun juuret kulkevat Vinga ja Aspenäs sukujen kautta Ruotsin kuningas Sverker II (1176-1210) ja on näin naapurimme todellista aatelistoa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:01
Gustavin isä Erik Johansson oli linnnaherra ja varakasta ylhäisöä (högfrälse). Hän oli myös kiivaasti isänmaallinen ja taisteli monissa eri yhteyksissä tanskalaisia vastaan Sten Sture Nuoremman (1493-1520) rinnalla.

Mutta Gustavin isän ja Sten Sture Nuoremman kamppailu tasnkalaisia ei päättynyt hyvin - kunnes poika tuli ja pisti hommat järjestykseen.

Tammikuun 19, 1520 ruotsalaiset yrittivät pysäyttää Tanskan kuningas Kristian II:n joukot Bogesundin taistelussa. Vihollisen ampuma tykinkuula kimposi hangesta murskaten Sten Sturen jalan ja tappaen hänen hevosensa.
MikkoL:
Löydtä tarkan kuvauksen näistä tapahtumista "Sten Sture den yngres krig mot Danmark 1512-1520" kartoin ja kuvin Ruotsin sotahistorian sivuilla 

http://www.smb.nu/svenskakrig/1512.asp
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:06
Johtajansa menettäneet ruotsalaiset kääntyivät pakoon.

Vaikesti haavoittunutta Sten Sturea ryhdyttiin kuljettamaan reellä Tukholmaan, mutta hän menehtyi vammoihinsa Mälare järven jäällä helmikuun 5. 1520.

Tukholman verilöylyn aikaan marraskuussa saman vuonna Kristian II antoi ottaa Sten Sture Nuoremman ruumiin haudasta ja se poltettiin julkisesti roviolla "hereetikkona".

Näin jälkiviisaana sanoisin että ei tuommoista pitäisi mennä tekemään, Kristian hyvä. Kun ruotsalainen joskus harvoin suuttuu, se ei ole leikin paikka.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:11
Ensin suuttui Sten Sture Nuoremman puoliso, Fogelvikin daami, Kristina Nilsdotter, Tullgarnin perillinen.

Sankaritar ja Ruotsin kuuluisimpia naisia.

Hänet tunnetaan paremmin nimellä Kristina Gyllenstierna (1494-1559)

"Minun mieheni surmasit" sanoi Kristina ja lähti sotaan, nainen kun oli.

Miehet olivat jänishousuja. Ruotsin korkean konsiilin herrat Uppsalassa lähettivät Kristan II:lle sovinnonpyyntöjä Sten Sturen kuoltua ja tämän armeijan lähestyessä. "Me ollaan kilttejä poikia, unohdetaan menneet..." he sanoivat polvet tutisten.

Pelkoon oli syytä. Kristian II oli julma kuningas, hänet mainitaan Ruotsissa Tyrannina (ei Tanskassa tosin...)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:17
Kristina seisoi miehekkäästi Tukholman luona, ja Ruotsin miehet saivat voimaa hänen rohkeudestaan ja päättäväisyydestään, rientäen keppeineen ja meikkoineen hänen rinnalleen.

Tanskan armeija tuli ja sai turpaan tosi pahasti Balundsåsin taistelussa maaliskuun 19. 1520.

Erittäin suurin vaikeuksin tanskalaiset onnistuivat pitkänä perjantaina huhtikuun 6 1520 lyömään Kristina Gyllenstiernan patrioottiset joukot.

Kristina oli Tukholmassa, kun Kristian II antoi yhtäkkiä teloittajan miekan heilua marraskuun verilöylyssä ja tappoi Sturen suvun melkein viimeiseen mieheen ja naiseen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:20
Kuningas katsoi Kristinaa ja kysyi "haluatko ruumiisi poltettavaksi roviolla vai tulla elävänä poltetuksi."

Aika vekkuli.

Kristianin miehen ruumis oli juuri häpäisty ja potettu "hereetikkona", hänen veljeltään oli lyöty pää poikki ja sukulaisia meni kuolemaan reipasta vauhtia.

Krstina ei pystynyt vastaamaan Tanskan kuninkaalle, vaan pyörtyi.

Se oli viisas pyörtyminen. Macho mies naurahti "naisen heikkoutta" ja säästi hänen henkensä. Hänet vietiin vankina pelättyyn Kalundborgin linnan Siniseen torniin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:22
Miksi näitä tuon esiin?

Yritän miettiä, miksi olen luterilainen.

Kuningas Kustaa Vaasa päätti niin.

Miksi?

Koska Jumala johdatti Ruotsin kansan vaiheita niin, että Kustaa Vaasalla pimahti tosi pahasti, eikä sitten sen enempää Tanskan kuningas kuin Rooman paavi voinut hänelle mitään.

Katselemme näitä taustoja, katolisen Ruotsin kriittisiä vuosia Kalmarin unionin kuoleman kouristuksissa.

Uljaana näkyy siellä Kristina Gyllenstiernan hahmo.
MikkoL:
Historiallinen romaani Elisabeth Kuylenstierna-Wenster, Kristina Gyllenstierna, Stockholm 1912.

(kirjoittaja taitaa itse olla sukua Kristinalle)

Kuva Tukholman linnassa olevasta patsaasta sekä aikalaisen piirros Kristinasta sivulla http://www.sub.su.se/national/ksture2.htm
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 19:34
Muuten moikka vaan täältä nettiruukun keskusteluista sinne Tukholmaan, kuningas Kaarle XVI Kustaa Silviasi kanssa!

Olet suoraan alenevassa polvessa Kristina Gyllenstiernan sukua ja ensimmäinen hänen monista korkea-arvoisista jälkeläisistään, joka on noussut Ruotsin kuninkaaksi.

Meni siinä vähän aikaa, mutta lopulta kävi näin hyvin. Rohkea esi-äitisi oli todella vaikuttava persoona. Edustat mahtavaa veren perintöä.

(anteeksi tämä sinuttelu suomeksi, ruotsinkielen taitoni on kovin ruosteinen).
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 20:48
Tukholman verilöyly

Tanskan kuningas ja Norjan valtias Kristian II (1481-1559) voideltiin Ruotsin kuninkaaksi Tukholman katedraalissa 4.11. 1520. Juhlavan kruunauksen suoritti arkkipiispa Gustavus Trolle.

Koko Ruotsin kansaa kutsuttiin monen päivän ilonpitoon uuden kuninkaan kunniaksi.

Arkkipiispa laati kutsulistan korkea-arovisille vieraille, mukana paljon Sture suvun aatelisia. Juhlat alkoivat marraskuun 7. päivän iltana.

Saman iltana kuningas kutsui palatsiin joukon tanskalaisia lutoettuja upseereja, jotka ohjeet saatuaan murtautuivat juhlasaliin ja veivät sieltä pois nimeltä mainittuja henkilöitä.
Muut vieraat jätettiin lukittujen ovien taakse.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 20:52
Juhlavieraat viettivät levottoman yön salissa. Komeat pileet olivat ohi ja mieliala salissa muuttunut.

Seuraavana päivänä arkkipiispa Trolle piti nopean oikeudenkäynnin, jossa kaikki juhlasaliin vangitut todettiin harhaoppisiksi ja tuomittiin kuolemaan.

Tämä on aikamoinen juttu, Tukholman katedraalin katolinen arkkipiispa toimii kuninkaan kätyrinä ja julistaa Jeesuksen nimessä ruotsalaiset ylimykset vaarallisiksi hereetikoiksi.

En tiedä, millä tavoin he olivat hereetikkoja. Uskonpuhdistus tuskin oli vielä alkanut, joten kyse oli jostain muusta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 20:57
Yöllä Tukholman kirkkojen kellojen lyödessä kahtatoista kuljetettiin ensimmäisenä Skaran ja Strängnäsin piispat torille.

Siellä piispat polvistuivat pyövelin eteen, joka löi miekalla tai isolla kirveellä heidän päänsä irti.

Sitten saman yön kuluessa mestattiin pää irti tai hukuttamalla neljätoista aatelista, kolme pormestaria, neljätoista kaupungin neuvoston jäsentä ja kaksikymmentä Tukholman siviiliä. Murhat jatkuivat seuraavan kahden päivän ajan.

Surmattujen joukossa oli Erik Johansson, nuoren Kustaa Vaasan isä.
MikkoL:
paljon tietoa ja kuvia näistä tapahtumista ja henkilöistä löydät sivulta "Stockholms blodbad 1520" http://www.sub.su.se/national/tsture5.htm
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:01
Voi olla että näin nopeasti viestit uskonpuhdistuksesta olivat saapuneet jo Tanskaan ja Ruotsiin 1520.

Luther naulasi teesit anekauppaa vastaan Wittenbergin linnankirkon oveen 1517. Ehkä ruotsalaisia syytettiin tästä "harhaopista", en tiedä mutta toki se on mahdollista.

Renesanssi paavi Leo X Medicien suvusta oli ehkä hieman ihmeissään, miksi kaksi hänen viatonta piispaansa oli surmattu Tukholmassa.

Kuningas Kristian II valehteli sekä ruotsalaisille että paaville. Näille hän kertoi, että teloitukset pitivät paavin etäällä, tälle hän kertoi että kansanjoukot olivat murhanneet piispat.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:08
Näet kuningas Kristian II virallisen hovimaalauksen osoitteessa

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/40/Christian_2.jpg

Kaverilla oli komea titteli

"Jumalan armosta Tanskan, Ruotsin, Vendien ja Goottien Kuningas, Schlewsigin, Holsteinin, Stormarnin ja Dithmarschen Herttua, Oldenburgin ja Delmenhorstin Kreivi"

parempi titteli olisi minusta "vallanhimoinen perkeleen innoittama valehtelija ja murhaaja"

jota Jumala käytti evankeliumin asian edistämiseksi Pohjoismaissa.
MikkoL:
Kristian II muotokuva on itse Albrecht Dürerin maalaama. Kuningas tapasi hänet Alankomaan matkallaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:20
Tukholman verilöylyn aikaan 1520 punatukkainen ja hurjaluonteinen Kustaa Vaasa oli vasta 24 vuotias.

Hän oli jo saanut nimensä tanskalaisten listoille erityisesti isänsä Erik Johanssonin takia ja omien tekojensa takia.

Kustaa Vaasa osallistunut Brännkyrkan taisteluun tanskalaisia vastaan Tukholman eteläosassa lokakuun 2. 1518. Nuorukainen otettiin kiinni ja lähetettiin vankien mukana Tanskaan.

Kustaa onnistui pakenemaan ja saapui Ruotsiin toukokuussa 1520. Hän asettui Dalarnan alueelle ja alkoi koota ruotsalaista armeijaa.

Kustaa lähti pahaa aavistamatta mukaan Tukholman kruunajaisiin, jossa hänen isänsäkin oli. Erik surmattiin mutta Kustaa pelastui verilöylystä piiloutumalla jonnekin vanhan Tukholman kujille.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:23
Joukko Dalarnan miehiä muodosti Kustaan pienen armeijan, johon liittyi joitain saksalaisia (palkkasotureita?) Leiptzigista.

Ruotsin historia on tässä kohdassa legendaarista, on vaikea tietää mikä on totta ja mikä tarua.

1521 Dalarnan porukat huusivat Kustaa Vaasan Ruotsin kuninkaaksi ja eräänlainen sissitaistelu ja sitten avoin sota tanskalaisia vastaan alkoi kehittyä.

Mukaan tuli lisää patriootteja, ja pian tanskalaiset olivat ns lirissä. 1523, vain kolme vuotta kun Kristian II oli kruunauttanut itsensä Tukholmassa ja tappanut Sture suvun aatelistoa kuin kärpäsiä, Ruotsi oli vapaa maa.

Uskon että noihin muutamaan vuoteen sisältyy hurjaa tarinaa, ehkä niin hurjaa että kriittiset tutkijat pudistelevat päätään voiko tämä olla totta.
MikkoL:
taitaa muuten Dalarna olla suomeksi Taalainmaa, josta se vanha virsi tulee
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:31
No minusta tuntuu että Ruotsin uskonpuhdistuksen taustalla olevia asioita alkaa olla näkyvissä.

Tanskalaiset oli ajettu lyhyessä ajassa pois ja nuori tulinen kuningas Kustaa Vaasa oli ottanut vallan. Tukholma oli ruotsalaisten käsissä.

Yksi kirkonmies taisi istua hieman hermostuneena kotonaan, arkkipiispa Gustav Trolle. Kun oli tullut surmattua tuo Kustin isä Erkki... ehkä ei olisi kannattanut...

Koputus ovelle ei ollut ystävällinen, mutta arkkipiispa huokaisi helpotuksesta, viestin tuojat vaativat hänen lähtevän heti Ruotsista. Mikäpä tuossa, mukava että pää on vielä harteilla.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:36
Raivostunut Pohjolan kuningas ei kumarrellut ketään.

Hän asetti omilla valtuuksillaan uudeksi Ruotsin arkkipiispaksi Linköpingissä syntyneen Johannes Magnuksen (1488-1544). Tämä hurskas ja lahjakas mies on Ruotsin viimeinen katolinen arkkipiispa.

Kustaa Vaasa lähetti sitten kirjeen Roomaan paavi Klement VII (1478-1534) jossa vaati tätä hyväksymään Ruotsin uuden arkkipiispan.

Mahtoiko tuo Medici suvun paavi edes tietää, missä Ruotsi on? Mutta röyhkeään kirjeeseen hän vastasi Roomasta Tukholmaan, että Trolle on palautettava virkaansa.

Ruotsin kansan vihaamien tanskalaisten kätyri, ihailtujen Sturen suvun aatelisten murhaaja, arvaat mikä oli Kustaan reaktio paavin komealla sinetillä lukittuun paluupostiin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:42
Kustaa Vaasan lähipiirissä oli eräs Ruotsin historian suurmiehiä, kristitty Olaus Petri (1493-1552), joka oli saanut voimakkaita vaikutteita Saksassa Martti Lutherilta.

Paavi oli tiukkana Trollensa kanssa, ilmeisesti täysin ulkona Pohjolan tilanteesta, eikä suostunut hyväksymään Johannes Magnusta.

Olaus Petrin neuvojen mukaan Kustaa Vaasa pisti pelin lopullisesti poikki Rooman kanssa ja asetti Ruotsin kirkon uudeksi arkkipiispaksi Olaus Petrin veljen, Laurentius Petrin (1499-1573).
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:46
Saksalaisen ruhtinaskunnan tapaan mutta autoritatiivisena yksinvaltijaan hallitseva Kustaa Vaasa oli nyt Ruotsin ja Itämaan (Suomen) kuningas ja uskonpuhdistuksen kirkon johtaja.

Hänen suorassa vaikutusvallassaan oli uuden itsenäisen kirkon ensimmäinen arkkipiispa, Laurentius Petri.

He saivat kuninkaan mukaan suureen tehtävään, ja käänsivät, Olaus, Laurentius ja Laurentius Andrae (1440-1552) koko Raamatun ruotsiksi Lutherin saksannoksen malliin.

Myös Itämaassa, Suomen Turussa, arkkipiispana myöhemmin toiminut Mikael Agricola käänsi - tosin ilman kuninkaan varoja omalla kustannuksellaan - Uuden testamentin suomeksi ja painatti sen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:50
Jotenkin näin siis minustakin on tullut luterilainen.

ja todennäköisesti myös sinusta, tämän palstan lukija.

Ei tämä Suomen ev.lut. kirkko ole mikä tahansa pulju, äsken keksitty ja joidenkin ihmisten värkkäämä.

Herra Jeesus on saanut nähdä paljon vaivaa ja käyttää monia ihmisiä tuodakseen puhtaan evankeliumin saarnan ja sakramentit Ruotsi-Suomeen, tänään väkimäärältään maailman suurimpaan luterilaiseen seutuun.

arvostellaan, luetaan sille lakia ja evankeliumia, mutta ei anneta sitä vihollisen käsiin.

ja vaikka me olisimme valmiit antamaan, meidän Herramme Jeesus Kristus on kirkkonsa Kuningas, Ylipappi ja pelottava Juudan jalopeura, kun sikseen tulee.

Ei Hän luovuta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 21:53
1.
On suuri ihme seurakunta Herran!
Maailman muoto vaikka katoaa,
on Jeesus Kristus sama ikuisesti,
hän itse seurakuntaa rakentaa.
Kun vallat vaipuu, kirkko yhä elää
ja kohti täyttä päivää vaeltaa.

2.
Oi päivää, jolloin sulaa viha kaikki,
kuin kesän tullen sulaa lumi, jää!
Näin saatanalta kaatuu voima, valta
ja paha taistelunsa häviää.
Vaan Herran kansa kylvöänsä niittää,
saa nähdä Herran, häntä ylistää.

3.
Me jäämme toivoon, lupaukseen varmaan,
ei muutu mieli Herran Jeesuksen.
Yö pitkä lie ja taistelu on raskas,
vaan aamutähti loistaa rohkaisten.
Siis sanaan luota ahdistusten tiellä,
tie kulkee kohti päivää Kristuksen.
MikkoL:
VK 165 Ronald Fangen 1942. Suom. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 22:05
Noin väkevä virsi ei muuten synny keppoisesti "kirjoitanpa tässä illan puhteeksi virren". Lainaan tähän taas Tauno Väinölää

Virren kirjoittaja Ronald Fangen (1895-1946) oli Norjan 30-luvun eturivin kirjailijoita. Hänen tuotantoaan leimaavat moraaliset ja uskonnolliset ongelmat. Seitsemän romaanin lisäksi siitä on suomennettu kirjoituskokoelma Kristinusko ja nykyaika (1939), jossa Fangen osoitti sekä kansallissosialismin että materialistisen kommunismin epäjumalanpalvelukseksi. Kristittyjen on arkailematta noustava kaikkea epäjumalanpalvontaa vastaan ja tuomittava se, koska ”he ovat vakuuttuneita siitä, että epäjumalien palveleminen johtaa ihmiset ja kansat yhä suurempiin onnettomuuksiin. Ellei muutosta, kääntymystä tapahdu, ei Euroopan kohtalon hetki ole kaukana.”
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 22:06
Saksa miehitti Norjan 9.4.1940; saman vuoden syksyllä Gestapo vangitsi Fangenin hänen saksalaisvastaisen asenteensa vuoksi. Vankeusajasta tuli raskas, Fangen sairastui ja joutui olemaan sairaalassa ankarasti valvottuna, kunnes hänet kesällä 1941 päästettiin vapauteen. – Vankeusaika merkitsi Ronald Fangenille vakuuttumista siitä, mitä hän oli kirjoittanut uskosta.

Norjan lähetysseura tilasi satavuotisjuhlaansa 1942 Fangenilta kantaatin. Se hahmottaa eteemme lähetystyön koko historian, aina Kristuksen paluuseen saakka. Teos huipentuu kuorolle kirjoitettuun ”uskon vastaukseen”, väkevään visioon, jonka kolmesta loppusäkeistöstä on tullut virsi Suomenkin virsikirjaan: On suuri ihme seurakunta Herran.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 22:07
Ronald Fangenin elämä päättyi tapaturmaisesti 22.5.1946. Hän oli matkalla Tukholmaan lentokoneessa, joka pian noustuaan Oslon lentokentältä syöksyi maahan. Yhtä lukuun ottamatta kaikki koneessa olleet saivat surmansa. Suomen lehtien muistokirjoituksissa korostettiin myös Fangenin merkitystä maamme ystävänä. Myös mainittiin, että hän oli nousemassa maansa kristillisen puolueen "ehkä merkittävimmäksi mieheksi".

Tauno Väinölä
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 22.06.2007 22:18
Lienee ehkä paikallaan vielä sanoa lopuksi, että Kustaa Vaasa ei ollut aivan helppo luonne.

Jostain suuttuneena hän tuomitsi kaikki kolme raamatunkääntäjää, Laurentius Andraen ja Petrin veljekset Olauksen ja Laurentiuksen kuolemaan!

No, sitten hän vähän rauhoittui ja kaverit, Ruotsin arkkipiispa siis ja luotettu neuvonantaja, selvisivät kuninkaan vihasta muutaman kuukauden linnareissulla (tuohon aikaan vankilat olivat usein linnoja).

Tuon perusteella voit arvata, mitä joillekin muille ihmisille Ruotsissa hänen aikanaan tapahtui...

Suomen Vaasan kaupunki on perustettu 1606 tuon merkittävän ruotsalaisen dynastian nimen mukaan.
MikkoL:
Olaus Petri oli ripissä saanut kuulla jotain kapinallista hanketta Kustaa Vaasaa vastaan, mutta ei pappina ollut kertonut asiasta. Laurentius ei kai ollut samassa liemessä, vaan allekirjoitti veljensä kuolemantuomion? Vankeutta kesti pari vuotta. (suom. huom.)
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 06:53
Entä miten kävi Tanskan historian ehkä eniten keskustelua herättävälle kuninkaalle, Kristian II:lle ja hänen jälkeläisilleen?

Millaiselta näyttää kansakuntien vaiheissa Isän Jumalan arvio tästä kaverista? (siis mitä todellisuudessa tapahtui)

Kristian vietti aikaa Alankomaissa ja tutustui siellä uuden ajan alun humanistisiin virtauksiin, keskusteli Erasmus Rotterdamilaisenkin kanssa. Täynnä uusia ideoita hän palasi Tanskaan uudistamaan maan lakeja, vapauttamaan talonpojat orjuudesta ja paljon muuta hyvää.

Itsenäisyyteen tottunut Tanskan aatelisto syrjäytti hänet 1523 ja valitsi Frederik I kuninkaaksi.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 06:58
Kahdeksan vuotta myöhemmin, 1531, Kristian II yritti vallata kuningaskuntansa takaisin.

Hän oli hiljaisuudessa koonnut laivaston ja sotajuoukon, jolla hän lähti Norjaa valtaamaan.

Että itse historian Jumala?

Lokakuun 24, 1531, nousi raju myrsky joka tuhosi Kristian II laivaston. Kristian joutui kilpailijansa Fredrikin vangiksi.

Hän vietti seuraavat 27 vuotta vankina ensin Sønderborgin linnassa ja sitten peläytssä Kalundborgissa, jonne hän oli Kristinan aikoinaan lähettänyt.

Ja sitten se suuri päivä koitti! Frederik I kuoli 1559 ja Tanskan kansa unelmoi nyt 80 vuotiaan Kristianista ja uudistuksista. "Nyt kohtaloni kääntyy!"

Kuningas Kristian II kuoli seuraavana päivänä. Odotus oli ohi.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:11
Dyveke - pikku kyyhkynen

Koskettava yksityiskohta, joka kertoo Ruotsin itsenäistymisen ja uskonpuhdistuksen laukaisseen Tanskan kuninkaan luonteesta ja noista Italian renesanssiruhtinaita muistuttavista kuvioista.

Kristian rakastui Kalmarin unioin puolesta hallitsemassaan Norjassa aivan tavalliseen kansan tyttöön, jonka äiti oli Bergenin hovissa toiminut Sigbrit Willoms.

Äiti ja tytär tulivat Kööpenhaminaan, jossa äidin tehtävänä oli hoitaa prinssi Hansia.

Dyvekestä tuli Kristianin rakastajatar 1507 tai 9, Kristian oli silloin 26 tai 28 vuotias. Hankaluutena oli, että siro Dyveke ei ollut aatelista sukua.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:17
Elokuun 12, 1515 Kristian otti puolisokseen Isabellan (1501-1526) Euroopan merkittävimpiin kuuluvasta kuninkaallisesta Hapsburgien suvusta.

Isabella oli tuolloin vain neljätoista vuotias.

Kristilliseen avioliittoon komeasti vihitty Kristian II halusi kuitenkin edelleen pitää pikku kyyhkysensä, Dyveken, rakastajattarenaan.

Mutta tytön sydän murtui rakastetun avioliiton johdosta ja hän vaipui syvään masennukseen, josta ei koskaan toipunut.

Kesällä 1517 Dyveke söi myrkytettyjä kirsikoita ja nukkui pois.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:21
Kristian II oli menettänyt sydämensä todellisen rakkauden ja oli raivoissaan.

Ei ole hyvä juttu, kun Kristian suuttuu

Ensin teloitettiin "murhasta" syytettynä aatelismies nimeltä Torben Oxe. Todennäköisesti täysin syytön.

Syksyllä Dyveken äiti Sigbrit kertoi valmistaneensa tyttärelleen myrkyn, että tämä pääsisi petetyn rakkauden kärsimyksistään.

Dyveken äiti poltettiin Bergenissä 1517 syytettynä oman tyttärensä myrkyttämisestä.
MikkoL:
jos ei nuorten rakkaus ollut virallisesti mahdollista, eivät Kristian II uskonasiatkaan olleet oikein vakaat. edellä kerroin miten hän valehteli paaville, jossain vaiheessa hän kääntyi luterilaiseksi ja palasi taas katoliseksi saadakseen Norjan valtaamiseen Rooman ja katolisten maiden tuen.

kuten Danny lauloi "tuuliviiri yllä talon katon"
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:27
Entä viaton Isabella?

Dyveke Sigbritsdatterin kuoleman jälkeen avioliitto Kristianin kanssa alkoi lopultakin saada lämpöä. He saivat kolme lasta, Hans, Christina ja Dorothea.

kun hänen miehensä joutui pakenemaan Tanskasta kuningas Frederik tarjosi hänelle kuningattaren eläkkeen Tanskassa (pitääkseen suhteet sukuun) mutta uskollinen Isabella vastasi

ubi rex meus, ibi regna mea

"Missä on kuninkaani, siellä on kuningaskuntani" - ja seurasi miestään maanpakoon.

Jalo Isabella kuoli Ghentissä tammikuun 19, 1526 vain 24 vuoden ikäisenä.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:32
Tuommoistakin on siis uskonpuhdistuksen ajan taustalla Tanskassa, asioita, jotka vaikuttivat syvällisesti myös Suomen historiaan ja nykypäivään.

Parhaiten varmaan noista myrkytetyistä kirsikoista ja särkyneistä sydämistä osaisi kertoa William Shakespear, Hamletista Tanskan kuninkaasta.

Monia runoilijoita ja kirjailijoita tapahtumat ovat Tanskassakin innoittaneet.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:38
Isabellan ja Kristianin tytär Kristiina (1522-1590) muuten oli vähällä joutua pulaan.

Englannin innokas aviomies, Henri VIII, oli taas vaimoa hakemassa. Kuningas pyysi Hans Holbeinia maalaamaan muotokuvan Tanskan Kristiinasta. Valinnan avuksi.

Mutta Herra suojeli Isabellan tytärtä, joka kieltäytyi avioliitosta Englannin kuninkaan kanssa. (Olisi jatkossa voinut käydä yhtä huonosti kuin muille Henry VIII vaimoille)

Sen sijaan aviopuolisoksi annettiin Lorrainen Fransis I (1517-1545). He saivat kaksi lasta, mutta Fransis kuoli nuorena. Sen jälkeen Kristiina hallitsi Lorrainea ja sai elää tuohon aikaan pitkän elämän aina 68 vuotiaaksi asti.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:51
"Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua.

Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni."
Kymmenen käskyä 2 Ms 20:5-6

Miten tämä näyttäisi toimivan Jumalan johtamassa historiassa?

Kristian II:n kruununperillinen pikku Hans kuoli 1532. Filmi poikki. Kristianille ei annettu poikaa Tanskan valtaistuimelle.

Mutta jalon Isabella Habsburgin kautta annettiin -- myöhemmin -- Ruotsin kuningas Kaarle XV (1826-1872) ja Tanskan kuningas Kristian X (1870-1947).
Heidän sukujensa tarina jatkuu yhä tänään.  

 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:58
1 -- Kuuntele, taivas, mitä minä puhun,
kuulkoon maa minun sanani.
2 Sateena virratkoon minun opetukseni,
kastepisaroina vierikööt sanani,
niin kuin vihma nuorelle nurmelle,
niin kuin kuurosade ruohikolle.
3 Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Jumalamme kunniaa!

4 Hän on turvamme, kalliomme, teoissaan
täydellinen.
Kaikki hänen tiensä ovat oikeat.
Hän on uskollinen Jumala, ei hän vääryyttä tee.
Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:58
5 Kelvottomasti rikkoi häntä vastaan
tämä kiero ja katala sukupolvi,
ne, jotka eivät enää ole hänen lapsiaan
vaan kansansa häpeätahra.

6 Näinkö sinä palkitset Herran, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa? Eikö hän ole sinun isäsi ja luojasi?
Hän sinut teki ja rakensi.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 07:59
Muistelkaa muinaisia aikoja,
ajatelkaa menneiden sukupolvien päiviä.
Kysykää isiltänne, niin he kertovat teille,
kysykää vanhuksiltanne, niin saatte kuulla.
8 Kun Korkein jakoi kansoille maat,
kun hän levitti ihmiset yli maan piirin,
hän määräsi kansojen asuinsijat
ja kullekin oman jumalan.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:00
9 Herran osuus on hänen kansansa Israel,
ja Jaakob hänen perintömaansa.
10 Hän löysi sen autiosta maasta,
karulta seudulta, joka huusi tyhjyyttään.
Hän otti sen hoiviinsa ja huolehti siitä,
hän varjeli sitä kuin silmäteräänsä.
11 Niin kuin kotka suojelee pesäänsä
ja liitelee poikastensa yllä,
niin kuin se kantaa niitä siivillään,
niin Herrakin kuljetti kansaansa.
12 Herra yksin johdatti omiaan,
ei hänellä ollut muuta jumalaa rinnallaan.
13 Hän nosti heidät vuorten valtiaiksi,
ja he saivat syödä pellon antimia,
kerätä hunajaa kallionkoloista
ja oliivisatoa kivikkoisilta mailta.
14 He saivat maitoa ja voita karjastaan, söivät pukkien rasvaa, oinaita, Basanin pässejä ja puhdasta ydinvehnää, he joivat rypälemehua, kuohuvaa viiniä.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:00
15 Niin Jesurun lihoi ja alkoi oikutella,
niin Israelista tuli lihava, mahtava ja äksy.
Se hylkäsi Jumalan, joka oli sen luonut,
alkoi halveksia turvakalliotaan.
16 Israel sai hänet kiivastumaan vierailla
jumalillaan,
vihastutti hänet iljettävillä menoillaan.
17 Se uhrasi pahoille hengille,
epäjumalille, joista ei ennen tiennyt,
uusille, äsken löytämilleen jumalille,
joita isät eivät tunteneet.
18 Te unohditte kallion, joka antoi teille elämän, ette muistaneet Jumalaa, joka oli teidät synnyttänyt.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:01
19 Kun Herra näki Israelin teot,
hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä
ja hylkäsi heidät.
20 Hän sanoi:
"Minä käännän kasvoni heistä pois
ja katson, miten heidän lopulta käy.
He ovat kapinoiva sukupolvi,
lapsia, joihin ei voi luottaa.
21 He ovat ärsyttäneet minua väärillä jumalillaan,
vihastuttaneet minut joutavilla patsaillaan.
Siksi minä panen heidän kiusakseen
kansan, joka ei kansalta näytä,
typerysten heimolla minä vihastutan heidät.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:02
22 Minun vihani on syttynyt,
sen liekki yltää syvyyksiin saakka.
Se kärventää maan ja sen sadon,
kalvaa vuorten perustukset.
23 Minä kasaan heille
onnettomuuksia onnettomuuksien päälle,
kulutan heihin kaikki nuoleni.
24 He nääntyvät nälkään, he menehtyvät ruttoon,
kulkutauti korjaa heidät.
Minä lähetän heidän kimppuunsa
raatelevia petoja ja myrkkykäärmeitä.
25 Ulkona heidän lapsensa tappaa miekka ja kodeissa kauhu. Kuolema vie niin nuorukaisen kuin neidon, niin sylilapsen kuin vanhuksen.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:02
30Kuinka voisi yksi ainoa vihollinen ajaa takaa
tuhatta,
kuinka voisi kaksi miestä karkottaa kymmenentuhatta,
ellei Herra, Israelin kallio, olisi myynyt
kansaansa,
ellei hän olisi antanut sitä vihollisten käsiin?
31 Vihollistemmekin luulisi ymmärtävän, ettei heidän kallionsa ole niin kuin meidän.

32 Sodomasta ovat peräisin vihollistemme
viiniköynnökset,
Gomorran rinnemailla ne ovat kasvaneet.
Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä,
heidän rypäleterttunsa karvaita maultaan.
33 Liskojen myrkkyä on heidän viininsä,
sarvikyiden julmaa myrkkyä.
34 Tämä kaikki on minulla mielessäni,
sinetillä suljettuna aitoissani
35 koston ja rangaistuksen päivään saakka, siihen päivään, jona he sortuvat. Heidän perikatonsa on lähellä, se, mikä heitä odottaa, tulee pian.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:03
36 Herra puolustaa kansaansa,
hän säälii palvelijoitaan,
kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa,
että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet.
37 Vastustajilleen hän sanoo:
"Missä ovat nyt teidän jumalanne,
missä se kallio, johon turvasitte?
38 Nouskoot nyt teitä auttamaan
ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne rasvan
ja juotitte juomauhrienne viinin!
Seiskööt ne teidän suojananne.
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:03

39 Näettehän nyt: minä olen ainoa,
ei ole muuta jumalaa minun rinnallani.
Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän,
minä lyön ja minä parannan,
minun vallassani on kaikki.
40 Minä kohotan käteni taivasta kohti
ja vannon: Niin totta kuin elän ikuisesti,
41 minä teroitan salamoivan miekkani,
käyn toteuttamaan tuomiota,
minä kostan vihollisilleni,
rankaisen vihamiehiäni.
42 Minun nuoleni juopuvat kaatuneiden ja vankien verestä, minun miekkani ahmii vihollisruhtinaiden päitä."
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:04
43 Ylistäkää Herran kansaa, te vieraat kansat! Herra kostaa palvelijoittensa kuoleman, hän rankaisee vihollisiaan, hän puhdistaa synnin kirouksesta kansan ja maan.


44 Mooses lausui Joosuan, Nunin pojan, kanssa tämän laulun sanat koko kansan kuullen.

5 Ms 32
 Kirjoittanut: MikkoL, 23.06.2007 08:05
Oi Suomi, synnyinmaani, älä unohda Jumalaasi ja mitä hyvää hän on sinulle tehnyt