Otsikko: Hegel
Viestejä yhteensä: 95
Keskustelu aloitettu: 19.07.2007 06:17
Viimeisin viesti: 21.07.2007 16:21
Viestejä yhteensä: 95
Keskustelu aloitettu: 19.07.2007 06:17
Viimeisin viesti: 21.07.2007 16:21
    |
kun tietoa
menneestä ja nykyisestä tulvii vedenpaisumuksen tavoin, pyhän Kolmiyhteiseen
Jumalan ilmoitukseen uskova kristitty joutuu jäsentämään tätä tietoa omaan
maailmankuvaansa.
Juutalainen rabbi Maimonides kirjoitti oppaan "hämmentyneille", jossa hän koetti asettaa oman aikansa, varhaisen keskiajan, ihmisen tietoa ja ajattelua järjestykseen.
Euroopan varhaisten yliopistojen teologit rakentelivat Tuomas Akvinolaisen, "enkelimäisen teologin" ja kreikkalaisen Aristoteleen varaan asioita selventäviä teräviä ja loogisia järjen päätelmiä, skolastiikkaa, jota Lutherinkin opettajat vielä harrastivat.
Usko etsii ymmärrystä, ja Raamattu rohkaisee meitä sanomalla, että Jeesuksen omat eivtä ole yksin. Pyhä Henki johdattaa kaikkeen totuuteen.
Juutalainen rabbi Maimonides kirjoitti oppaan "hämmentyneille", jossa hän koetti asettaa oman aikansa, varhaisen keskiajan, ihmisen tietoa ja ajattelua järjestykseen.
Euroopan varhaisten yliopistojen teologit rakentelivat Tuomas Akvinolaisen, "enkelimäisen teologin" ja kreikkalaisen Aristoteleen varaan asioita selventäviä teräviä ja loogisia järjen päätelmiä, skolastiikkaa, jota Lutherinkin opettajat vielä harrastivat.
Usko etsii ymmärrystä, ja Raamattu rohkaisee meitä sanomalla, että Jeesuksen omat eivtä ole yksin. Pyhä Henki johdattaa kaikkeen totuuteen.
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 06:26
|
    |
Aikamme
tiedonpaisumuksen hyökyaalloissa olen kokenut monella tavoin asioita
jäsentäväksi ja selventäväksi katsella hieman erästä saksalaista ajattelijaa.
toivon että sinä koet samoin, kunhan näet mitä ajan takaa.
Kyse ei ole arkista turvallisena pakopaikkana vaan pikemmin uimataidon hankkimisesta kun iso aalto lähestyy!
Hegel on "viisauden ystävä" eli filosofi. Vaikka hänestä on jo hieman aikaa vierähtänyt, eräät hänen mietteensä näyttävät muovanneen nykyajan ihmisen maailmankuvaa syvemmin ja vaikuttavammin kuin heti tulee ajatelleeksi.
Hegelin itsetietoinen ja jykevä olemus näyttää minusta yhä pilkottavan siellä taustalla vähän joka suunnalla modernin ihmisen etsiessä tietoa.
Toivon että tällä palstalla voimme keskustella hieman tietoteoriasta ja että siitä olisi meille "hämmentyneille" apua ja saisimme Totuutta seuraten ja turhista epäilyistä vapaina iloiten kiittää Jumalaa, joka on meidät tehnyt.
toivon että sinä koet samoin, kunhan näet mitä ajan takaa.
Kyse ei ole arkista turvallisena pakopaikkana vaan pikemmin uimataidon hankkimisesta kun iso aalto lähestyy!
Hegel on "viisauden ystävä" eli filosofi. Vaikka hänestä on jo hieman aikaa vierähtänyt, eräät hänen mietteensä näyttävät muovanneen nykyajan ihmisen maailmankuvaa syvemmin ja vaikuttavammin kuin heti tulee ajatelleeksi.
Hegelin itsetietoinen ja jykevä olemus näyttää minusta yhä pilkottavan siellä taustalla vähän joka suunnalla modernin ihmisen etsiessä tietoa.
Toivon että tällä palstalla voimme keskustella hieman tietoteoriasta ja että siitä olisi meille "hämmentyneille" apua ja saisimme Totuutta seuraten ja turhista epäilyistä vapaina iloiten kiittää Jumalaa, joka on meidät tehnyt.
   |
käytin tuolla
sanaa maailmankuva
Uskontopsykologi ja pedagogi T.A. Virkkunen opetti, että maailmankuva ja maailmankatsomus ovat eri asioita.
Hän tarkoitti, että "objektiivinen" tieto todellisuudesta on maailmankuva. Aikamme ihminen esimerkiksi ajattelee, että maa on muodoltaan pallomainen.
Entisajan ihmisten maailmankuva oli sellainen, että maa on litteä kuin pannukakku.
Ihminen muodostaa itselleen uskon ja tiedon perustalla oman henkilökohtaisen maailmankatsomuksensa. Se tarkoittaa sitä tapaa, millä hän ajattelussaan itse katselee todellisuutta.
Maailmankatsomus voi olla esimerkiksi uskonnolliselta perustaltaan kristillinen tai ateistinen. Persoonalliseen Jumalaan uskova kristitty katselee ruusua luomisen työnä, ateisti katselee samaa ruusua persoonattomien luonnonvoimien sattumanvaraisena tuotteena.
Uskontopsykologi ja pedagogi T.A. Virkkunen opetti, että maailmankuva ja maailmankatsomus ovat eri asioita.
Hän tarkoitti, että "objektiivinen" tieto todellisuudesta on maailmankuva. Aikamme ihminen esimerkiksi ajattelee, että maa on muodoltaan pallomainen.
Entisajan ihmisten maailmankuva oli sellainen, että maa on litteä kuin pannukakku.
Ihminen muodostaa itselleen uskon ja tiedon perustalla oman henkilökohtaisen maailmankatsomuksensa. Se tarkoittaa sitä tapaa, millä hän ajattelussaan itse katselee todellisuutta.
Maailmankatsomus voi olla esimerkiksi uskonnolliselta perustaltaan kristillinen tai ateistinen. Persoonalliseen Jumalaan uskova kristitty katselee ruusua luomisen työnä, ateisti katselee samaa ruusua persoonattomien luonnonvoimien sattumanvaraisena tuotteena.
 |
Maailmankatsomuksemme
voimme yrittää luoda niin, että se ei mitenkään oikeastaan nivelly aikamme tietotulvan
mullistamaan maailmankuvaan.
Näin itse asiassa usein tehdään, koska se tuntuu turvalliselta ja on ehkä helpon näköinen ratkaisu. Ei tarvitse sen kummemmin viisastella, käydä kouluja ja hankkia oppiarvoja, joista vain omavanhurskaus ja nokkavuus kasvavat.
Olen saanut sellaisen kuvan, että esimerkiksi esikoisuudessa on arvostettu yksinkertaista uskoa, kansanihmisen rauhallista meininkiä ja karsastaen katsotaan niitä, jotka tiedoillaan koettavat koreilla ja ylhäältä alas jakaa muka viisautta.
Hyvä niin!
Näin itse asiassa usein tehdään, koska se tuntuu turvalliselta ja on ehkä helpon näköinen ratkaisu. Ei tarvitse sen kummemmin viisastella, käydä kouluja ja hankkia oppiarvoja, joista vain omavanhurskaus ja nokkavuus kasvavat.
Olen saanut sellaisen kuvan, että esimerkiksi esikoisuudessa on arvostettu yksinkertaista uskoa, kansanihmisen rauhallista meininkiä ja karsastaen katsotaan niitä, jotka tiedoillaan koettavat koreilla ja ylhäältä alas jakaa muka viisautta.
Hyvä niin!
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 06:40
|
|
Lopputulos voi
kuitenkin olla maailmankatsomus, joka ei ole oikein relevantti omana aikanamme,
josta ei tule kosketuspintaa keskustelulle kristityn ja ei-kristityn välillä.
Sulkeutumista tietynlaisten suojamuurien ja hiljaisen näkymättömän luostarin muurien sisään, ehkä vähän pelätenkin mitä ulkona tapahtuu.
Tähän ei ole syytä. Koko maailma on Jumalan luoma ja niinkuin Petsi sanoo, totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.
Jumalan Sana kestää atomiajankin keskellä ja säteilee kirkasta valoaan ihmisten järjen sameassa hämmennyksessä.
Ei luostarissa, vaan rintamilla missä kaadetaan hengellisessä sodassa maahan Jumalan tuntemista vastaan nostetut valheen varustukset.
Sulkeutumista tietynlaisten suojamuurien ja hiljaisen näkymättömän luostarin muurien sisään, ehkä vähän pelätenkin mitä ulkona tapahtuu.
Tähän ei ole syytä. Koko maailma on Jumalan luoma ja niinkuin Petsi sanoo, totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.
Jumalan Sana kestää atomiajankin keskellä ja säteilee kirkasta valoaan ihmisten järjen sameassa hämmennyksessä.
Ei luostarissa, vaan rintamilla missä kaadetaan hengellisessä sodassa maahan Jumalan tuntemista vastaan nostetut valheen varustukset.
|
Ef 6:10-17
Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä.
Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan.
Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan.
Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen.
Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan 15 ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia.
Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet.
Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana.
Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä.
Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan.
Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan.
Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen.
Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan 15 ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia.
Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet.
Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana.
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 08:34
|
|
totta kai
"luostarin suojaa" ja hengellisesti hyvää tekevää suojausta tarvitaan,
seuratupaa jossa saa kerrankin sielu levätä ilman kovia taisteluita ja
jännitteitä, kuunnella luotettavaa opetusta ja julistusta.
mutta Pyhä Henki antaa Kristuksen seurakunnalle tietoa, opettajia, teologeja, apologeettoja, ihmisiä, joiden tehtävänä on palvella älylliseltä ja tiedolliselta suunnalta Jumalan omia.
ei kaikilla ole mahdollisuutta syventyä Kirjoituksiin tai uskontofilosofian mutkiin, kun on arjen työ ja monenlaista vastuuta kotona ja yhteiskunnassa.
eikä tarvitse olla. Kristuksen ruumiissa on monta jäsentä, joita Henki johdattaa erilaisiin palvelutehtäviin, yhden jakamaan tietoa, toisen rukoilemaan sairaiden puolesta, kolmannen paljastamaan valheellisia henkiä tai ajamaan perkeleitä ulos, neljännen kasvattamaan taitavasti lapsia ihanassa pyhäkoulussa, jossa todellinen viisaus on läsnä!
mutta Pyhä Henki antaa Kristuksen seurakunnalle tietoa, opettajia, teologeja, apologeettoja, ihmisiä, joiden tehtävänä on palvella älylliseltä ja tiedolliselta suunnalta Jumalan omia.
ei kaikilla ole mahdollisuutta syventyä Kirjoituksiin tai uskontofilosofian mutkiin, kun on arjen työ ja monenlaista vastuuta kotona ja yhteiskunnassa.
eikä tarvitse olla. Kristuksen ruumiissa on monta jäsentä, joita Henki johdattaa erilaisiin palvelutehtäviin, yhden jakamaan tietoa, toisen rukoilemaan sairaiden puolesta, kolmannen paljastamaan valheellisia henkiä tai ajamaan perkeleitä ulos, neljännen kasvattamaan taitavasti lapsia ihanassa pyhäkoulussa, jossa todellinen viisaus on läsnä!
|
Armolahjoja on
monenlaisia, mutta Henki on sama.
Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.
Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama.
Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.
Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.
Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.
1 Kor 12:4-11
Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.
Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama.
Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.
Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.
Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.
1 Kor 12:4-11
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 08:40
|
|
toistan vielä
tuon jännittävän jakeen
"Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa"
minusta viisauden jakaminen on parempaa kuin pelkän tiedon jakaminen ja myös vaikeampaa.
mutta kumpaakin tarvitaan ja Henki hoitaa asian kuntoon.
viisautta jakaa esimerkiksi nuorisonohjaaja rippileirini iltatilaisuudessa puhuessaan kodista.
tietoa jakaa esimerkiksi Vanhan testamentin professori luennolla kertoessaan Rambamin "ohjeita hämmentyneille" teoksesta.
nuorisonohjaaja tarvitsee tietoa, kun nuoret käyvät kouluja ja professori tarvitsee viisautta, jotta tiedolla olisi opiskelijoille jotain merkitystä.
"Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa"
minusta viisauden jakaminen on parempaa kuin pelkän tiedon jakaminen ja myös vaikeampaa.
mutta kumpaakin tarvitaan ja Henki hoitaa asian kuntoon.
viisautta jakaa esimerkiksi nuorisonohjaaja rippileirini iltatilaisuudessa puhuessaan kodista.
tietoa jakaa esimerkiksi Vanhan testamentin professori luennolla kertoessaan Rambamin "ohjeita hämmentyneille" teoksesta.
nuorisonohjaaja tarvitsee tietoa, kun nuoret käyvät kouluja ja professori tarvitsee viisautta, jotta tiedolla olisi opiskelijoille jotain merkitystä.
|
mutta nyt jotain
itse tuosta ukkelista, joka on jättänyt poikkeuksellisen vahvan jäljen modernin
länsimaisen ihmisen maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen.
Hänellä on sitä kautta myös riuska ote moniin asioihin, joiden kanssa kristillinen kirkko on joutunut todella rajuun kamppailuun Euroopan sivistyneistön kanssa.
Kristityille vanhan kristillisen maailmankatsomuksen pohjalle rakentuneen yhtenäsikulttuurin romahtaminen on aikuistumisen paikka.
Kasvun vaihtoehtona on uskon marginalistoituminen omassa maailmankatsomuksessa, käpertyminen kuoreen ja näivettymine, sekä laajemmin kirkon sanoman kaventuminen ohueksi pelastusopiksi, jolla ei ole varsinaisesti rankan todellisuuden kanssa juuri mitään tekemistä.
Hänellä on sitä kautta myös riuska ote moniin asioihin, joiden kanssa kristillinen kirkko on joutunut todella rajuun kamppailuun Euroopan sivistyneistön kanssa.
Kristityille vanhan kristillisen maailmankatsomuksen pohjalle rakentuneen yhtenäsikulttuurin romahtaminen on aikuistumisen paikka.
Kasvun vaihtoehtona on uskon marginalistoituminen omassa maailmankatsomuksessa, käpertyminen kuoreen ja näivettymine, sekä laajemmin kirkon sanoman kaventuminen ohueksi pelastusopiksi, jolla ei ole varsinaisesti rankan todellisuuden kanssa juuri mitään tekemistä.
MikkoL:
kirkkomme johto ja yliopistojen teologit tämän varmasti ovat jo kauan sitten sisäistäneet. Aivan kaikki sieltä eliitin suuunnalta tarjotut vaihtoehdot eivät ole olleet Raamatun kannalta oikein suunnattuja.
kirkkomme johto ja yliopistojen teologit tämän varmasti ovat jo kauan sitten sisäistäneet. Aivan kaikki sieltä eliitin suuunnalta tarjotut vaihtoehdot eivät ole olleet Raamatun kannalta oikein suunnattuja.
|
Georg Wilhelm
Friedrich Hegel (1770-1831) syntyi Stuttgartissa. Vuodesta 1818 hän oli Berliinin yliopiston
filosofian professori ja vuonna 1830 hänestä tehtiin sen rehtori.
Seuraavana vuonna, 1831, Berliinissä puhkesi kolera epidemia, jota Hegel lähti monien muiden tavoin kaupungista pakoon.
Kosketuksesta tai ruoasta saatu kolera-bakteeri iskee ohuen suolen sisäpintaan ja aiheuttaa massiivisen ripulin. Tauti on eräs kuolettavimmista, mitä ihmiskunta tuntee ja tappaa nopeammin kuin paiserutto.
Täysin terve ihmisen verenpaine voi laskea tunnin sisällä tartunnan saamisesta liian alhaiseksi ja kuolema tulla 2-3 tunnin sisään. Aamulla kello 9 mies on terve kuin pukki, puoli kaksitoista soitetaan hautaustoimistoon.
Seuraavana vuonna, 1831, Berliinissä puhkesi kolera epidemia, jota Hegel lähti monien muiden tavoin kaupungista pakoon.
Kosketuksesta tai ruoasta saatu kolera-bakteeri iskee ohuen suolen sisäpintaan ja aiheuttaa massiivisen ripulin. Tauti on eräs kuolettavimmista, mitä ihmiskunta tuntee ja tappaa nopeammin kuin paiserutto.
Täysin terve ihmisen verenpaine voi laskea tunnin sisällä tartunnan saamisesta liian alhaiseksi ja kuolema tulla 2-3 tunnin sisään. Aamulla kello 9 mies on terve kuin pukki, puoli kaksitoista soitetaan hautaustoimistoon.
|
Aivan näin äkkiä
kolera ei aina tapa. Normaali virustartunta ilmenee vetisenä ripulina ja
hoitamaton ihminen menee kuolettavaan shokkiin 4-12 tunnin sisällä, kuoleman
tulo voi kestää 18 tuntia tai jopa jonkun vuorokauden.
Asiallisen hoidon avulla koleraan kuolleisuus on alle 1% eli tartunnan saaneen toipumismahdollisuudet ovat erinomaiset, jos apua on tarjolla.
G.F. Hegel siis pakeni kaupungista, mutta hän palasi takaisin liian nopeasti ja sai mahdollisesti juomavedestä tartunnan. Hän kuoli nukkuessaan 61 vuoden ikäisenä 14. 11. 1831.
Asiallisen hoidon avulla koleraan kuolleisuus on alle 1% eli tartunnan saaneen toipumismahdollisuudet ovat erinomaiset, jos apua on tarjolla.
G.F. Hegel siis pakeni kaupungista, mutta hän palasi takaisin liian nopeasti ja sai mahdollisesti juomavedestä tartunnan. Hän kuoli nukkuessaan 61 vuoden ikäisenä 14. 11. 1831.
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 15:02
|
|
Hegelin surmannut tauti oli lääketieteen numeroissa "toinen kolera
pandemia" eli suuria kansanjoukkoja koskettanut taudin aalto.
Ikävä kyllä, tuon saksalaisen neron surmannut suolistovirus ei ole pelkkää historiaa..
I pandemia 1816-1827 Intia Kiina
II pandemia 1829-1851 Eurooppa, Amerikka, Kanada. 1832 se tappoi Lontoossa 6536 ihmistä, Pariisissa 20,000.(Hegel kuoli 1831)
III pandemia 1852-1860 Venäjällä miljoona kuollutta, 1854 Lontoossa 10,738
IV pandemia 1863-1875 Eurooppa, Afrikka, Amerikka. Lontoossa huomattiin että syynä on vesijohto vesi ja 5,596 kuoleman jälkeen tauti pysähtyi.
Ikävä kyllä, tuon saksalaisen neron surmannut suolistovirus ei ole pelkkää historiaa..
I pandemia 1816-1827 Intia Kiina
II pandemia 1829-1851 Eurooppa, Amerikka, Kanada. 1832 se tappoi Lontoossa 6536 ihmistä, Pariisissa 20,000.(Hegel kuoli 1831)
III pandemia 1852-1860 Venäjällä miljoona kuollutta, 1854 Lontoossa 10,738
IV pandemia 1863-1875 Eurooppa, Afrikka, Amerikka. Lontoossa huomattiin että syynä on vesijohto vesi ja 5,596 kuoleman jälkeen tauti pysähtyi.
|
V kolera pandemia 1881-1896
tappoi 1892 Hampurissa 8,600 ihmistä koska vesijohtoja ei oltu korjattu. viimeinen suuri eurooppalainen kolera pandemia.
VI pandemia 1899-1923 Venäjä, paljon kuolleita
VII 1961-1973 Indonesia, Intia, Neuvostoliitto (Baku)
....
Tammikuu 1991 syyskuu 1994 Peru, yli miljoona sairastunutta, 10,000 kuollutta kunnes saastunut vesi tunnistettiin
tappoi 1892 Hampurissa 8,600 ihmistä koska vesijohtoja ei oltu korjattu. viimeinen suuri eurooppalainen kolera pandemia.
VI pandemia 1899-1923 Venäjä, paljon kuolleita
VII 1961-1973 Indonesia, Intia, Neuvostoliitto (Baku)
....
Tammikuu 1991 syyskuu 1994 Peru, yli miljoona sairastunutta, 10,000 kuollutta kunnes saastunut vesi tunnistettiin
MikkoL:
Tschaikowsky (1840-1893) oli marraskuun 5. lounaalla veljensä Modestin luona.
Pietarissa riehui kolera epidemia. Hän kaatoi kannusta lasiinsa keittämätöntä
vettä ja joi siitä hieman. Tschaikowsky kuoli koleraan seuraavana
päivänä 6.11.1893.
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 15:14
|
|
Kolera tuli
Baltian kautta myös Suomeen vuonna 1831, jolloin maassamme kuoli siihen noin
700 henkeä. Torjuntatoimien lisäksi Suomessa annettiin vuonna 1831 keisarin
käskystä määräys lukea kirkoissa joka sunnuntai rukous "Wapahda meidät
siitä raskaasta ja saastuttawaisesta taudista, joka meidän lähitienoissamme
matkaansaattaa häwitystä ja surua kaikissa sukukunnissa." Suomessa kolera
aiheutti sen, että vuonna 1832 annetussa piirilääkärien ohjesäännössä
tartuntatautien ehkäisy ja muut hallinnolliset tehtävät saivat ensisijaisen
aseman virkatehtävien hoidossa.
|
Vuoden 1831
koleraepidemian aikana ilmeni Suomessakin muutamin paikoin väestön pelon,
taikauskon ja ennakkoluulojen seurauksena väkivaltaisuuksia. Mäntsälässä
koleraa hoitamaan lähetetty lääketieteen opiskelija Lars Isac Ahlstubbe sai
rauhallisella käyttäytymisellään taltutetuksi raivostuneet, seipäillä
aseistautuneet pitäjäläiset. Salmin pitäjässä vastaavanlainen tilanne ei
päättynyt yhtä onnellisesti. Siellä nimittäin rahvas murhasi nimismies Georg
Neiglickin, koska tämän epäiltiin myrkyttäneen kansaa. Asiaan vaikutti
varmaankin se, että Neiglick oli aikaisemmin suututtanut salmilaisia
virkavaltaisuudellaan. Murhan johdosta pidätettiin 175 henkilöä, joista
senaatti tuomitsi 43 kuolemaan. Kuolemaantuomitut tosin armahdettiin, mutta
pääsyylliseksi katsottu talonpoika Andrei Afanasjev ja 12 muuta vietiin
elinajaksi Siperiaan.
MikkoL:
Olen aikaisemminkin lainaillut Arno Forsiuksen asiantuntevaa tekstiä nettiruukun palstoilla
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kolera.html
Olen aikaisemminkin lainaillut Arno Forsiuksen asiantuntevaa tekstiä nettiruukun palstoilla
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kolera.html
|
"Wapahda
meidät siitä raskaasta ja saastuttawaisesta taudista, joka meidän
lähitienoissamme matkaansaattaa häwitystä ja surua kaikissa sukukunnissa."
Keisarin määräyksestä kirkoissa lausuttu rukous samana vuonna, 1831, kun G.F. Hegel menehtyi tautiin ja Suomessa kuoli seitsemänsataa ihmistä.
Keisarin määräyksestä kirkoissa lausuttu rukous samana vuonna, 1831, kun G.F. Hegel menehtyi tautiin ja Suomessa kuoli seitsemänsataa ihmistä.
|
Hegel sai elää 61
vuotta ja niiden aikana hän kirjoitti ajatuksiaan paperille.
Ei tehnyt juuri muuta, opetti noita ajatuksiaan ja niiden taustoja Berliinin nuorille opiskelijoille.
Ajattelun voimaa ei pidä aliarvioida, ei aatevirtausten eikä ideoiden mahtia ihmiskunnan vaiheissa.
Psalmi 8
4 Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
5 -- mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
6 Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon,
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
7 Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi,
asetit kaiken hänen valtaansa:
8 lampaat ja härät, kaiken karjan,
metsän villit eläimet,
9 taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat.
Ei tehnyt juuri muuta, opetti noita ajatuksiaan ja niiden taustoja Berliinin nuorille opiskelijoille.
Ajattelun voimaa ei pidä aliarvioida, ei aatevirtausten eikä ideoiden mahtia ihmiskunnan vaiheissa.
Psalmi 8
4 Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
5 -- mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
6 Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon,
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
7 Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi,
asetit kaiken hänen valtaansa:
8 lampaat ja härät, kaiken karjan,
metsän villit eläimet,
9 taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat.
|
olen kertonut
että homo sapiens lajin evoluution erikoisuus on aivojen nopea kasvu, joka yhä
jatkuu lapsen syntymän jälkeen
olen kertonut että näillä aivoillaan ihminen on "homo religiosus" rituaalisesti käyttäytyvä uskonnollinen ihminen
ihminen pystyy olemaan henkisesti yhteydessä maailmankaikkeuden Luojaan ja puhumaan Hänen kanssaan persoonallisesti
maapallo on elämän kehityksessä tullut ihmisen mukana "psykotsooiseen kauteen" eli tiedostavaan kauteen.
Hegel ajatteli ja kirjoitti.
ja ihmisen maailmankatsomus ja maailmankuva järisivät perustuksiaan myöten.
olen kertonut että näillä aivoillaan ihminen on "homo religiosus" rituaalisesti käyttäytyvä uskonnollinen ihminen
ihminen pystyy olemaan henkisesti yhteydessä maailmankaikkeuden Luojaan ja puhumaan Hänen kanssaan persoonallisesti
maapallo on elämän kehityksessä tullut ihmisen mukana "psykotsooiseen kauteen" eli tiedostavaan kauteen.
Hegel ajatteli ja kirjoitti.
ja ihmisen maailmankatsomus ja maailmankuva järisivät perustuksiaan myöten.
|
kun aiheena on
G.W.F. Hegel meillä on teemamme kanssa pieni hankaluus
Kaverin ajattelu ja kirjoittaminen ovat vaikeatajuisia.
Bertrand Russell (1872-1970) on kirjoittanut Länsimaisen filosofian historian, jota pidetään alan perusteoksena. Russell käy siinä läpi kaikki merkittävät filosofit ja tietää, mistä puhuu.
Russellin mukaan Hegel on koko länsimaisen filosofianhistorian vaikeimmin ymmärrettävä ajattelija.
niin että meillä on tässä pieni vaikeus... ei oikein onnistu mihinkään pähkinänkuoreen kaverin ajattelua sovittaa.
En edes yritä sellaista, enkä siihen pystyisikään. Tulos olisi vain naurettava irvikuva Hegelin ajattelusta.
Keskityn sen sijaan yhteen ainoaan teemaan hänen kaikenkattavassa filosofiassaan, joka minusta on eritätin tärkeä kristittyjen kannalta.
Kaverin ajattelu ja kirjoittaminen ovat vaikeatajuisia.
Bertrand Russell (1872-1970) on kirjoittanut Länsimaisen filosofian historian, jota pidetään alan perusteoksena. Russell käy siinä läpi kaikki merkittävät filosofit ja tietää, mistä puhuu.
Russellin mukaan Hegel on koko länsimaisen filosofianhistorian vaikeimmin ymmärrettävä ajattelija.
niin että meillä on tässä pieni vaikeus... ei oikein onnistu mihinkään pähkinänkuoreen kaverin ajattelua sovittaa.
En edes yritä sellaista, enkä siihen pystyisikään. Tulos olisi vain naurettava irvikuva Hegelin ajattelusta.
Keskityn sen sijaan yhteen ainoaan teemaan hänen kaikenkattavassa filosofiassaan, joka minusta on eritätin tärkeä kristittyjen kannalta.
|
laitan tähän
hieman tekstiä, jonka minua viisaammat ovat Hegelistä kirjoittaneet, että saat
tuntumaa minkä luokan hengenmiehestä on kyse.
Laitan wikipediasta englanniksi, koska suomalainen artikkeli on heikompi.
Hegel's thinking can be understood as a constructive development within the broadly Platonic tradition that includes Aristotle, Plotinus, and Kant. To this list one could add Proclus, Meister Eckhart, Leibniz, Spinoza, Jakob Boehme, and Rousseau. What all these thinkers share, which distinguishes them from materialists like Epicurus, the Stoics, and Thomas Hobbes, and from empiricists like David Hume, is that they regard freedom or self-determination both as real and as having important ontological implications, for soul or mind or divinity.
Laitan wikipediasta englanniksi, koska suomalainen artikkeli on heikompi.
Hegel's thinking can be understood as a constructive development within the broadly Platonic tradition that includes Aristotle, Plotinus, and Kant. To this list one could add Proclus, Meister Eckhart, Leibniz, Spinoza, Jakob Boehme, and Rousseau. What all these thinkers share, which distinguishes them from materialists like Epicurus, the Stoics, and Thomas Hobbes, and from empiricists like David Hume, is that they regard freedom or self-determination both as real and as having important ontological implications, for soul or mind or divinity.
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 15:38
|
|
This focus on freedom is what generates Plato's notion (in
the Phaedo, Republic, and Timaeus) of the "soul" as having a higher
or fuller kind of reality than inanimate objects possess. While Aristotle
criticizes Plato's "Forms," he preserves Plato's preoccupation with
the ontological implications of self-determination, in his conceptions of
ethical reasoning, the hierarchy of soul in nature, the order of the cosmos,
and the prime mover. Kant, likewise, preserves this preoccupation of Plato's in
his notions of moral and noumenal freedom, and God.
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 15:43
|
|
ei tarvitse kuin
katsoa mitä nimiä tuossa tekstissä vilisee ja mihin sanaan lainaus päättyy, kun
näet, että tässä nyt pyörivät länsimaisen sivilisaation suurimmat ajattelijat
antiikin Kreikasta nykypäivään muutamassa lauseessa Hegelistä.
raskaimman sarjan ajattelijoita, nyrkkeilijöitä, joiden pariin ei meikäläinen kärpässarjan mies uskalla astua. Ensimmäinen erä ei kestäisi kauan, kun olisin jo kanveesissa pikkulintuja laskemassa...
onneksi minulla on Jumalan Sana turvana ja tukena
raskaimman sarjan ajattelijoita, nyrkkeilijöitä, joiden pariin ei meikäläinen kärpässarjan mies uskalla astua. Ensimmäinen erä ei kestäisi kauan, kun olisin jo kanveesissa pikkulintuja laskemassa...
onneksi minulla on Jumalan Sana turvana ja tukena
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 15:51
|
|
nämä ovat Hegelin tärkeimmät kirjat
Phänomenologie des Geistes 1807
Wissenschaft der Logik 1812–1816
Enzyklopaedie der philosophischen Wissenschaften 1817–1830
Grundlinien der Philosophie des Rechts 1821
Luennot historianfilosofiasta 1837
Luennot uskononfilosofiasta
Luennot filosofian historiasta
Phänomenologie des Geistes 1807
Wissenschaft der Logik 1812–1816
Enzyklopaedie der philosophischen Wissenschaften 1817–1830
Grundlinien der Philosophie des Rechts 1821
Luennot historianfilosofiasta 1837
Luennot uskononfilosofiasta
Luennot filosofian historiasta
Kirjoittanut: MikkoL,
19.07.2007 15:55
|
|
mahdetaanko
näiden lukemista vaatia edes teoreettisen filosofian maisterin tutkintoon
en suosittele kesälukemiseksi... jos Bertrand sanoo että mitään vaikeatajuisempaa ei ole kirjoitettu länsimaisen filosofian historiassa, jätän mielelläni nämä rauhaan ja alan ihmisten tutkittaviksi.
kyllä niitä tutkitaankin, varsinainen Hegel renesanssi on käynnissä filosofien keskuudessa kolmannen vuosituhannen alkaessa, myös kansainvälisesti kuuluisia teologeja on leikissä mukana, esimerkiksi Hans Küng.
en suosittele kesälukemiseksi... jos Bertrand sanoo että mitään vaikeatajuisempaa ei ole kirjoitettu länsimaisen filosofian historiassa, jätän mielelläni nämä rauhaan ja alan ihmisten tutkittaviksi.
kyllä niitä tutkitaankin, varsinainen Hegel renesanssi on käynnissä filosofien keskuudessa kolmannen vuosituhannen alkaessa, myös kansainvälisesti kuuluisia teologeja on leikissä mukana, esimerkiksi Hans Küng.
|
"mikko hyvä,
mitä sinä vaivaat nettiruukun lukijoita tällaisella esoteerisellä
tekstillä"
kärsivällisyyttä, asian tärkeys kristityille käy kyllä ilmi vielä.
"asian tärkeys" on itse asiassa alakanttiin sanottu.
monta laajalle levinnyttä vääristynyttä asiaa, jotka on nostettu meidän Jumalamme tuntemista vastaan, kaatuu, kun niitä katsotaan tämän sakemannin vaikutushistoriasta käsin.
on hyvä olla kristittynä tämän päivän maailmassa, kun tietää, että Jeesus on Herra myös yliopistoissa ja korkeakouluissa, vaikka sitä kaikki eivät huomaa tai usko.
luulisin että Hegelin lukeminen on Jeesukselle helppoa, ehkä jossain kohtaa vähän Herraamme ihmisen viisastelut hymyilyttävätkin.
kärsivällisyyttä, asian tärkeys kristityille käy kyllä ilmi vielä.
"asian tärkeys" on itse asiassa alakanttiin sanottu.
monta laajalle levinnyttä vääristynyttä asiaa, jotka on nostettu meidän Jumalamme tuntemista vastaan, kaatuu, kun niitä katsotaan tämän sakemannin vaikutushistoriasta käsin.
on hyvä olla kristittynä tämän päivän maailmassa, kun tietää, että Jeesus on Herra myös yliopistoissa ja korkeakouluissa, vaikka sitä kaikki eivät huomaa tai usko.
luulisin että Hegelin lukeminen on Jeesukselle helppoa, ehkä jossain kohtaa vähän Herraamme ihmisen viisastelut hymyilyttävätkin.
|
Jotta näkisimme
paremmin miksi herra Hegel on niin tärkeä, katsotaan hieman hänen ammattiaan.
Hegel on kuin Havukka-ahon ajattelija
"Konsta Pylkkäsen kuuluisiksi tulleet pohdinnat toukan päämääristä ynnä muusta ovat olennaisesti humoristisia.
Konsta hahmottaa maailman ilmiöitä omista lähtökohdistaan käsin ja tapaa palauttaa laajemmatkin kysymykset – kuten toistuvat mietteensä luonnon tarkoituksenmukaisuudesta – omaan välittömään kokemuspiiriinsä.
Sekaan eksyneet viittaukset ympäristöongelmiin ovat liki härnäävän satunnaisia: DDT ja atomipommi mainitaan kuin ohimennen, Konstan omintakeisen ajatuksenjuoksun suodattamina."
Hegel on kuin Havukka-ahon ajattelija
"Konsta Pylkkäsen kuuluisiksi tulleet pohdinnat toukan päämääristä ynnä muusta ovat olennaisesti humoristisia.
Konsta hahmottaa maailman ilmiöitä omista lähtökohdistaan käsin ja tapaa palauttaa laajemmatkin kysymykset – kuten toistuvat mietteensä luonnon tarkoituksenmukaisuudesta – omaan välittömään kokemuspiiriinsä.
Sekaan eksyneet viittaukset ympäristöongelmiin ovat liki härnäävän satunnaisia: DDT ja atomipommi mainitaan kuin ohimennen, Konstan omintakeisen ajatuksenjuoksun suodattamina."
|
"Kiintoisinta
teoksessa onkin juuri Konstan muotokuva.
Puhuttelevaa ja myös traagista on oppimattoman metsätyömiehen kiihkeä tiedonjano ja se epäsuhta, joka vallitsee hänen tavoitteidensa ja mahdollisuuksiensa välillä.
Helsinkiläisbiologitkin, joiden tutkimuksia Pylkkänen innostuneesti avustaa, palaavat virkojensa pariin etelään. Suuren humoristin klassikossa on myös melankolisia sävyjä."
WSOY otti Veikko Huovisen läpimurtoromaanista vuodelta 1952 juhlapainoksen 2002.
Teoksesta on otettu jo 27. painosta, joka kertoo, että meissä jokaisessa on hieman Konsta Pylkkästä.
Puhuttelevaa ja myös traagista on oppimattoman metsätyömiehen kiihkeä tiedonjano ja se epäsuhta, joka vallitsee hänen tavoitteidensa ja mahdollisuuksiensa välillä.
Helsinkiläisbiologitkin, joiden tutkimuksia Pylkkänen innostuneesti avustaa, palaavat virkojensa pariin etelään. Suuren humoristin klassikossa on myös melankolisia sävyjä."
WSOY otti Veikko Huovisen läpimurtoromaanista vuodelta 1952 juhlapainoksen 2002.
Teoksesta on otettu jo 27. painosta, joka kertoo, että meissä jokaisessa on hieman Konsta Pylkkästä.
MikkoL:
lainattu hyvä kuvaus on nimimerkki AR blogista "Kirjallisuuden luontokäsityset" http://kirjallisuus.blogspot.com/
lainattu hyvä kuvaus on nimimerkki AR blogista "Kirjallisuuden luontokäsityset" http://kirjallisuus.blogspot.com/
|
Konsta Pylkkänen
on kannon nokassa istuva syviä miettivä kansanfilosofi.
Konstan hahmon melankoolisuus johtuu siitä, että hänellä on tavaton tiedonhalu, mutta ei juuri mahdollisuuksia saada oppia tahtomistaan asioista ja keskustella toisten filosofien kanssa.
sana filosofia tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa henkilöä, joka rakastaa viisautta.
Sofia sana on esimerkiksi Istanbulin kuuluisan bysanttilaisen kupolikirkon nimi, Hagia Sofia, pyhä Viisaus.
Konstan hahmon melankoolisuus johtuu siitä, että hänellä on tavaton tiedonhalu, mutta ei juuri mahdollisuuksia saada oppia tahtomistaan asioista ja keskustella toisten filosofien kanssa.
sana filosofia tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa henkilöä, joka rakastaa viisautta.
Sofia sana on esimerkiksi Istanbulin kuuluisan bysanttilaisen kupolikirkon nimi, Hagia Sofia, pyhä Viisaus.
|
G.W.F. Hegel
nautti korkeasta virka-asemasta Berliinin yliopistossa ja sai hyvää palkkaa
miettimisestään. Hänellä oli aikansa parhaat kirjastot käytössään, mistä löytyi
tietoa joka lähtöön ja hän sai virkeiden opiskelijoidensa ja kollegojensa
kanssa keskustella mistä lystäsi päivät pitkät ja vielä illallakin.
Suomessa sekä teoreettinen että käytännöllinen filosofia ovat yliopistojen oppiaineita, joita monet lukevat pääainetta tukevana sivuaineena.
Kyllä sieltä valmistuu maistereita ja tohtoreita myös filosofia pääaineenaan, mutta koska ala on aika vaikea ja vaativa eikä työpaikkoja ole paljon, ammatti-filosofien lukumäärä on Suomessa suhteellisen pieni.
Konstan tapaisia miettijöitä sen sijaan on paljon, suomalaisista on kiva fundeerata vapaasti, auktoriteeteista riippumatta, uskontoa, politiikkaa ja toukan päämäärää.
Suomessa sekä teoreettinen että käytännöllinen filosofia ovat yliopistojen oppiaineita, joita monet lukevat pääainetta tukevana sivuaineena.
Kyllä sieltä valmistuu maistereita ja tohtoreita myös filosofia pääaineenaan, mutta koska ala on aika vaikea ja vaativa eikä työpaikkoja ole paljon, ammatti-filosofien lukumäärä on Suomessa suhteellisen pieni.
Konstan tapaisia miettijöitä sen sijaan on paljon, suomalaisista on kiva fundeerata vapaasti, auktoriteeteista riippumatta, uskontoa, politiikkaa ja toukan päämäärää.
|
no mietitään
sitten ja kirjoitetaan, mitä sillä on käytännössä merkitystä?
eikö se ole pelkkää ajanhukkaa, kun voisi vaikka ojaa kaivaa, johtaa pankkia tai hoitaa potilaita miesten osastolla keskussairaalassa?
tämä on olennainen kysymys.
on hyvin, hyvin tärkeä oivaltaa, mikä on ihmisen ajattelun ja filosofian merkitys käytännössä.
juuri mikään ei ole sen tärkeämpää kuin filosofia, teologian kanssa usein riitelevä sisartiede.
ensinnäkin filosofialla on syvällinen merkitys, jota kuvataan sanoen "filosofia on kaikkien tieteiden äiti"
tiede kumpuaa filosofian sylistä. tämä on olennainen asia ihmiskunnan kannalta.
toiseksi filosofia synnyttää aatevirtauksia, joilla on erittäin syvällinen vaikutus kansakuntien ja yksiöiden vaiheisiin.
eikö se ole pelkkää ajanhukkaa, kun voisi vaikka ojaa kaivaa, johtaa pankkia tai hoitaa potilaita miesten osastolla keskussairaalassa?
tämä on olennainen kysymys.
on hyvin, hyvin tärkeä oivaltaa, mikä on ihmisen ajattelun ja filosofian merkitys käytännössä.
juuri mikään ei ole sen tärkeämpää kuin filosofia, teologian kanssa usein riitelevä sisartiede.
ensinnäkin filosofialla on syvällinen merkitys, jota kuvataan sanoen "filosofia on kaikkien tieteiden äiti"
tiede kumpuaa filosofian sylistä. tämä on olennainen asia ihmiskunnan kannalta.
toiseksi filosofia synnyttää aatevirtauksia, joilla on erittäin syvällinen vaikutus kansakuntien ja yksiöiden vaiheisiin.
|
kun kirjoittelin
Amadeesta, ranskalaisesta hugenotista, yritin vetää linjaa Ludwig XIV ja hänen
seuraajiensa ahdasmielisen katolisen kirkkopolitiikan, Ranskan vallankumouksen
ja presidentti Tarja Halosen maailmankatsomuksen välille.
Historia on monimutkaista, mutta englantilaisten, ranskalaisten ja saksalaisten filosofien keskustelut Valistuksen ajalla ovat modernin Länsimaisen uskontopolitiikan, etiikan ja moraalin, lainsäädännön, valtio-opin ja erityisesti demokraattisen hallitusmuodon kivijalka.
Tämä riittänee esimerkiksi siitä, että filosofia on tärkeää. Nautit sen hedelmistä juuri nyt, lukiessasi vapaasti ja ihmisarvostasi tietoisena Internetin tekstiä demokraattisessa Suomen tasavallassa.
Historia on monimutkaista, mutta englantilaisten, ranskalaisten ja saksalaisten filosofien keskustelut Valistuksen ajalla ovat modernin Länsimaisen uskontopolitiikan, etiikan ja moraalin, lainsäädännön, valtio-opin ja erityisesti demokraattisen hallitusmuodon kivijalka.
Tämä riittänee esimerkiksi siitä, että filosofia on tärkeää. Nautit sen hedelmistä juuri nyt, lukiessasi vapaasti ja ihmisarvostasi tietoisena Internetin tekstiä demokraattisessa Suomen tasavallassa.
|
Karl Marx (1818-1883) oli ihmisyhteisön perustavimpia rakenteita pohtiva
filosofi, jonka syvällisen ja radikaalin ajattelun pohjalle rakentui
massiivisesti maailmanhistoriaan vaikuttanut aatevirtaus nimeltä kommunismi.
Marx on ehkä Hegelin kuuluisin oppilas, mutta monet oman aikamme filosofit ajattelevat, että marxilaisuus ei lopulta edusta Hegeliä aidoimmillaan.
Jos ollenkaan.
Haluat tietysti nimiä, tässä joitain USAsta ja Saksasta, ole hyvä:
Clark Butler
Daniel Shannon
David Duquette
David MacGregor
Edward Beach
John Burbidge
Lawrence Stepelevich
Otto Pöggeler
Rudolph Siebert
Theodore Geraets
Walter Jaeschke
William Desmond
Marx on ehkä Hegelin kuuluisin oppilas, mutta monet oman aikamme filosofit ajattelevat, että marxilaisuus ei lopulta edusta Hegeliä aidoimmillaan.
Jos ollenkaan.
Haluat tietysti nimiä, tässä joitain USAsta ja Saksasta, ole hyvä:
Clark Butler
Daniel Shannon
David Duquette
David MacGregor
Edward Beach
John Burbidge
Lawrence Stepelevich
Otto Pöggeler
Rudolph Siebert
Theodore Geraets
Walter Jaeschke
William Desmond
|
Mutta Hegel menee
syvemmälle.
Miten syvälle, sitä yritän kovin vajavaisesti kuvata tässä esimerkin avulla.
Ihminen ajattelee.
Kognitiiviset tieteet, amerikkalaisen filosofi Charles S. Peircen (1839-1914) ajattelusta paljon vaikutteita saaneet, koettavat miettiä sekä mitä että miten ihminen ajattelee. (Se menee nopeasti neurologiaksi ja biokemiaksi)
Ajattelu on hyvin laaja ja syvällinen asia, joka sisältää monenlaisia elementtejä. Eräs perustava elementti on ajattelun syvärakenteet, tietyt peruskaaviot, joihin ihminen järkeilynsä perustaa.
Miten syvälle, sitä yritän kovin vajavaisesti kuvata tässä esimerkin avulla.
Ihminen ajattelee.
Kognitiiviset tieteet, amerikkalaisen filosofi Charles S. Peircen (1839-1914) ajattelusta paljon vaikutteita saaneet, koettavat miettiä sekä mitä että miten ihminen ajattelee. (Se menee nopeasti neurologiaksi ja biokemiaksi)
Ajattelu on hyvin laaja ja syvällinen asia, joka sisältää monenlaisia elementtejä. Eräs perustava elementti on ajattelun syvärakenteet, tietyt peruskaaviot, joihin ihminen järkeilynsä perustaa.
|
ihminen kuuluu
yhteisöön ja meidän ajatteluumme vaikuttavat erityisesti sellaiset
syvärakenteet, jotka oma elinympäristömme ja oma yhteisömme on yhteisesti
omaksunut.
nämä voivat olla lähes tiedostamattomia rakenteita, jotka vasta tulevat sukupolvet tunnistavat meissä, niin olennaisesti ne ovat meihin kietoutuneet, että niitä tuskin huomaamme.
yhteisö voi olla oma perheemme, herätysliikkeemme, kansakoulumme ja kulttuurimme, se kerho johon kuulumme tai yhdessä ihailemamme asia tai henkilö, lista on loputon.
tuskin kukaan aivan täysin omaksuu ympäristönsä ajattelun rakenteita ja perustavia asenteita, vaan jokainen ainakin hiljaa mielessään miettii seuratuvan penkillä Porgyn ja Bessyn kuuluisan laulun tavoin vähän skeptisesti
"it ain't necessarily so" - se ei välttämättä ole just noin.
mutta sanaakaan ei lähde ja naama on peruslukemilla "pidän ajatukset itselläni yhteisön paineen takia"
toivon hartaasti, että palstani lukijalla on tuollainen kaiveleva kriittinen epäilys kaikkea kirjoittamaani kohtaan!
nämä voivat olla lähes tiedostamattomia rakenteita, jotka vasta tulevat sukupolvet tunnistavat meissä, niin olennaisesti ne ovat meihin kietoutuneet, että niitä tuskin huomaamme.
yhteisö voi olla oma perheemme, herätysliikkeemme, kansakoulumme ja kulttuurimme, se kerho johon kuulumme tai yhdessä ihailemamme asia tai henkilö, lista on loputon.
tuskin kukaan aivan täysin omaksuu ympäristönsä ajattelun rakenteita ja perustavia asenteita, vaan jokainen ainakin hiljaa mielessään miettii seuratuvan penkillä Porgyn ja Bessyn kuuluisan laulun tavoin vähän skeptisesti
"it ain't necessarily so" - se ei välttämättä ole just noin.
mutta sanaakaan ei lähde ja naama on peruslukemilla "pidän ajatukset itselläni yhteisön paineen takia"
toivon hartaasti, että palstani lukijalla on tuollainen kaiveleva kriittinen epäilys kaikkea kirjoittamaani kohtaan!
|
yksilön kohdalla
itsenäinen kriittinen ajattelu tulee näkyviin massaliikkeen ja massahysterian
kohdalla.
ollaanko uppotukkia tai sopulilaumaa vai kirjoitetaanko Urkista lehteen suoraan?
olen viime talven aikana tutustunut moneen esikoisten parissa kasvaneeseen hyvin itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevaan ihmiseen.
juuri tästä syystä yritän varoa leimaamasta ihmisiä heidän taustaryhmänsä tai ihonvärinsä takia, vaikka joskus huonoin tuloksin.
jokainen ihminen on yksilö. kaikki vain eivät uskalla niin elää ja puhua vaan menevät joukon myötä
"kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat"
ollaanko uppotukkia tai sopulilaumaa vai kirjoitetaanko Urkista lehteen suoraan?
olen viime talven aikana tutustunut moneen esikoisten parissa kasvaneeseen hyvin itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevaan ihmiseen.
juuri tästä syystä yritän varoa leimaamasta ihmisiä heidän taustaryhmänsä tai ihonvärinsä takia, vaikka joskus huonoin tuloksin.
jokainen ihminen on yksilö. kaikki vain eivät uskalla niin elää ja puhua vaan menevät joukon myötä
"kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat"
|
"laumasielu"
ei ole vain haukkumanimi vaan totuus. tällaisia me ihmiset olemme, haluamme
samaistua johonkin yhteisöön tai aatevirtaukseen ja omaksumme sen perustavat
rakenteet oman ajattelumme ja uskomme perustuksiin.
muodostamme maailmankatsomuksemme ja maailmankuvamme oman aikamme ja yhteisömme lapsina.
onneksi se ei ole kuollutta massaa vaan dynaamista henkistä pääomaa, joka haastaa jokaista vähänkin Konsta Pylkkäsen sielunmaailmaa omaavan ihmisen arkea.
se muuttuu ajan myötä, kasvun myötä, oppimisen myötä, sisäisten oivallusten myötä, ....
tämä on ihmisenä olemisen syvimpiä ja arvokkaimpia ominaisuuksia, rakkaus totuuteen, jonka Jumala tahtoo meille antaa
niin pitkälle, että Hän koettelee sitä meissä oikein väkevien valeiden ja ekstysten avulla. kuka rakasti totuutta, kuka uskoi valheen?
muodostamme maailmankatsomuksemme ja maailmankuvamme oman aikamme ja yhteisömme lapsina.
onneksi se ei ole kuollutta massaa vaan dynaamista henkistä pääomaa, joka haastaa jokaista vähänkin Konsta Pylkkäsen sielunmaailmaa omaavan ihmisen arkea.
se muuttuu ajan myötä, kasvun myötä, oppimisen myötä, sisäisten oivallusten myötä, ....
tämä on ihmisenä olemisen syvimpiä ja arvokkaimpia ominaisuuksia, rakkaus totuuteen, jonka Jumala tahtoo meille antaa
niin pitkälle, että Hän koettelee sitä meissä oikein väkevien valeiden ja ekstysten avulla. kuka rakasti totuutta, kuka uskoi valheen?
|
tiedeyhteisö ei
poikkea tästä ihmisen yleisestä laumasielun tyylistä.
nuori nokkava tutkija Rovaniemen yliopiston käytävällä on erittäin tietoinen siitä, miten käyttäytyen ja kirjoittaen hän pääsee urallaan etenemään.
Hän voi näyttää täysin itsenäisesti ajattelevalta superkriittiseltä tulevaisuuden toivolta, yliopistojen apurahojen luonnolliselta kohteelta, mutta tosiasia on, että hänen koko olemuksensa on nivoutunut länsimaisen akateemisen yhteisön perusrakenteisiin, joihin oikein vastaamalla hän menestyy.
joku heittäytyy tosin täysin kapinalliseksi, ja menestyy vielä paremmin... mutta usein köyhänä ja vasta seuraavan sukupolven arvostamana todella itsenäisenä ajattelijana ja tiedemiehenä tai naisena.
tai Suomessa ei ehkä niinkään ensi sukupolven vaan menestyksekkään lätäkön takan käymisen jälkeen...
nuori nokkava tutkija Rovaniemen yliopiston käytävällä on erittäin tietoinen siitä, miten käyttäytyen ja kirjoittaen hän pääsee urallaan etenemään.
Hän voi näyttää täysin itsenäisesti ajattelevalta superkriittiseltä tulevaisuuden toivolta, yliopistojen apurahojen luonnolliselta kohteelta, mutta tosiasia on, että hänen koko olemuksensa on nivoutunut länsimaisen akateemisen yhteisön perusrakenteisiin, joihin oikein vastaamalla hän menestyy.
joku heittäytyy tosin täysin kapinalliseksi, ja menestyy vielä paremmin... mutta usein köyhänä ja vasta seuraavan sukupolven arvostamana todella itsenäisenä ajattelijana ja tiedemiehenä tai naisena.
tai Suomessa ei ehkä niinkään ensi sukupolven vaan menestyksekkään lätäkön takan käymisen jälkeen...
|
koko ihmiskunnan,
niin lännen kuin idän, syvimpiin ajatusrakennelmiin ei mikään ole vaikuttanut
yhtä paljon kuin kreikkalainen filosofia.
Jos haluat sanoa jotain todella syvällistä ja avaraa ja läpitunkevaa ja vaikutushistorialtaan käsittämättömän laajaa, sano Platon ja Aristoteles.
et sinä kristittynäkään ole heistä vapaa, vaikka et sitä ehkä tiedä!
Jos haluat sanoa jotain todella syvällistä ja avaraa ja läpitunkevaa ja vaikutushistorialtaan käsittämättömän laajaa, sano Platon ja Aristoteles.
et sinä kristittynäkään ole heistä vapaa, vaikka et sitä ehkä tiedä!
|
en pysty edes
raapaisemaan näiden kahden hepun merkitystä länsimaiselle sivilisaatiolle, koko
maailmaan ulottuneelle kristilliselle kirkolle, parhaassa kukoistuksessaan
olleelle islamilaiselle maailmalle tai Kiinan kulttuurivallankumoukselle.
esimerkkini Hegelin merkityksestä liittyy Aristoteleen (384-322 eKr) ajatteluun.
esimerkkini Hegelin merkityksestä liittyy Aristoteleen (384-322 eKr) ajatteluun.
MikkoL:
Louvressa on hänestä hieno veistos
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a4/Aristoteles_Louvre.jpg
Louvressa on hänestä hieno veistos
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a4/Aristoteles_Louvre.jpg
|
Tuo Aleksanteri
Suuren opettaja ja Platonin oppilas kirjoitti paljon, otan tässä vain hyvin
pienen esimerkin.
Aristoteles oli kiinnostunut asioiden luokittelusta ja on siinä mielessä esimerkiksi vaikuttanut syvällisesti biologiaan. Voimme sanoa että Carl Linnaeus ja Lars Levi Laestadius olivat kasveja etsiessään ja eri piirteiden avulla luokitellessaan Aristoteleen eteviä oppilaita.
Tästä asioiden luokittelusta seurasi tietynlainen hyvin järkevältä näyttävä perustava selitys asioille.
Miksi kivi putoaa alas?
Aristoteles "koska sen paikka on alhaalla"
Kivi kuuluu sellaiseen esineiden ja asioiden kategoriaan, jolle on tyypillistä "paikka alhaalla"
ihan järkevä selitys, ja niinhän kivi tekee. Kun sen pudottaa talon katolta, se hakeutuu paikkaansa, mikä on alhaalla.
Aristoteles oli kiinnostunut asioiden luokittelusta ja on siinä mielessä esimerkiksi vaikuttanut syvällisesti biologiaan. Voimme sanoa että Carl Linnaeus ja Lars Levi Laestadius olivat kasveja etsiessään ja eri piirteiden avulla luokitellessaan Aristoteleen eteviä oppilaita.
Tästä asioiden luokittelusta seurasi tietynlainen hyvin järkevältä näyttävä perustava selitys asioille.
Miksi kivi putoaa alas?
Aristoteles "koska sen paikka on alhaalla"
Kivi kuuluu sellaiseen esineiden ja asioiden kategoriaan, jolle on tyypillistä "paikka alhaalla"
ihan järkevä selitys, ja niinhän kivi tekee. Kun sen pudottaa talon katolta, se hakeutuu paikkaansa, mikä on alhaalla.
|
Näin luokitellen
saamme kyllä tietynlaisen selityksen asialle, joka oli yli tuhannen vuoden ajan
täysin tyydyttävä kaikille sen kuulleille ihmisille, Lähi-idässä ja Euroopassa
ja Afrikassa ja Aasiassa...
Tällaisen selityksen ongelma on kuitenkin, että se ikäänkuin pysäyttää ajattelun. Tässä on raja, näin se on ja ruvetaan miettimään jotain muuta.
Kivi putoaa alas, koska sen paikka on alhaalla. Piste.
Tällaisen selityksen ongelma on kuitenkin, että se ikäänkuin pysäyttää ajattelun. Tässä on raja, näin se on ja ruvetaan miettimään jotain muuta.
Kivi putoaa alas, koska sen paikka on alhaalla. Piste.
Kirjoittanut: MikkoL,
20.07.2007 09:03
|
|
"Oli vuos
tuhatkuussataakuuskytkuus..."
Sir Isaac Newton (1643-1727) käveli kotinsa puutarhassa, ja katseli puusta pudonneita omenia.
Tämän maailmankuulun omenapuun jälkeläinen kasvaa nykyään turvassa Cambridgen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Ei Newton istunut omenapuun alla ja saanut omenaa päähänsä ahaa! oivalluksin, kuten joskus sanotaan.
Ei ainakaan tapauksesta kertova sukulaismies John Conduitt niin sano, vaan puhuu kävelystä omenapuun luona puutarhassa.
No, kaikkihan tietävät, että omenat ovat maassa, koska niiden paikka on maassa.
Newton ajatteli asiaa uudesta näkökulmasta.
Entä, jos maassa onkin jonkinlainen voima, joka vetää esineitä puoleensa?
Voisiko tämä voima olla niin suuri, että se vaikuttaisi taivaankappaleidenkin välillä, vaikkapa pitäen kuuta maapallon tuntumassa?
Sir Isaac Newton (1643-1727) käveli kotinsa puutarhassa, ja katseli puusta pudonneita omenia.
Tämän maailmankuulun omenapuun jälkeläinen kasvaa nykyään turvassa Cambridgen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Ei Newton istunut omenapuun alla ja saanut omenaa päähänsä ahaa! oivalluksin, kuten joskus sanotaan.
Ei ainakaan tapauksesta kertova sukulaismies John Conduitt niin sano, vaan puhuu kävelystä omenapuun luona puutarhassa.
No, kaikkihan tietävät, että omenat ovat maassa, koska niiden paikka on maassa.
Newton ajatteli asiaa uudesta näkökulmasta.
Entä, jos maassa onkin jonkinlainen voima, joka vetää esineitä puoleensa?
Voisiko tämä voima olla niin suuri, että se vaikuttaisi taivaankappaleidenkin välillä, vaikkapa pitäen kuuta maapallon tuntumassa?
|
Esimerkkini
pyrkii osoittamaan, miten ajatuksen voima murtautuu yleisesti ja
yhteisöllisesti ja ehkä jopa maailmanlaajasti omaksuttujen itsestäänselvyyksien
läpi.
Ei tarvinne minun edes yrittää kertoa, millainen merkitys tuolla Newtonin ompulla on ollut ihmiskunnalle.
Tai ei ompulla vaan sen herättämillä ajatuksilla yhden tavallista avarammin ajattelevan hepun pääkopassa.
Ei tarvinne minun edes yrittää kertoa, millainen merkitys tuolla Newtonin ompulla on ollut ihmiskunnalle.
Tai ei ompulla vaan sen herättämillä ajatuksilla yhden tavallista avarammin ajattelevan hepun pääkopassa.
|
Nerokas
Aristoteles oli näin toisaalta antanut yli tuhannen vuoden ajaksi ihmisiä
tyydyttäneen selityksen, miksi kivi putoaa.
Mutta toisaalta hän oli sulkenut uteliaan tien antamalla täysin kattavalta, loogiselta ja uskottavalta antavan selityksen.
Se ei kuitenkaan ollut oikeastaan mikään selitys, vain ainoastaan yleisluontoisen luokittelun tulos, sanallinen ilmaus ilman sen syvempää merkitystä.
Mutta toisaalta hän oli sulkenut uteliaan tien antamalla täysin kattavalta, loogiselta ja uskottavalta antavan selityksen.
Se ei kuitenkaan ollut oikeastaan mikään selitys, vain ainoastaan yleisluontoisen luokittelun tulos, sanallinen ilmaus ilman sen syvempää merkitystä.
|
Georg Wilhelm
Friedrich Hegel on tärkeä monesta syystä.
Kirjoitan eräästä mielestäni hyvin tärkeästä asiasta: Hegel on kreikkalaisen Aristoteleen tapaan antanut laajasti omaksutut syvärakenteet uudenlaiselle ajattelulle.
Ne rakenteet ovat hyvin syvällä ja näkymättömissä. En itse asiassa ole kenenkään muun nähnyt tällä tavoin Hegelin vaikutuksesta kirjoittavan kuin itse ajattelen.
Joten hyppysellinen suolaa tätä lukeissasi on siis tarpeen!
Kirjoitan eräästä mielestäni hyvin tärkeästä asiasta: Hegel on kreikkalaisen Aristoteleen tapaan antanut laajasti omaksutut syvärakenteet uudenlaiselle ajattelulle.
Ne rakenteet ovat hyvin syvällä ja näkymättömissä. En itse asiassa ole kenenkään muun nähnyt tällä tavoin Hegelin vaikutuksesta kirjoittavan kuin itse ajattelen.
Joten hyppysellinen suolaa tätä lukeissasi on siis tarpeen!
Kirjoittanut: MikkoL,
20.07.2007 09:14
|
|
G.W.F Hegel
mullisti monelta osin 1800-luvun länsimaisen tieteellisen ajattelun ja antoi
tutkimukselle ratkaisevalla tavalla uutta suuntaa kiinnittämällä huomion
prosesseihin.
Aristoteles kuvasi todellisuutta luokittelemalla sitä staattisessa, samanlaisena pysyvässä kontekstissa. Tätä on olevaisuus ja nämä ovat asioiden paikat siellä.
Totta kai jo Hegeliä ennen tiedettiin, että asioilla on vaikutussuhteensa, kuumentamalla vettä se alkaa kiehua ja haihtua.
Mutta Hegel otti nämä hajanaiset ainekset syy-seuraussuhteista, kausaliteetista ja todellisuudesta, ja muokkasi ne huikeaan maailmoja syleilevään filosofiseen rakennelmaan, jolla on ollut maanjäristyksen kaltainen merkitys ihmiskunnan henkiselle elämälle.
Hegel läiskäytti kreikkalaisia filosofeja molemmille poskille ja sanoi, jätkät, tämä homma ei ole staattinen vaan dynaaminen.
Hän oli oikeassa.
Aristoteles kuvasi todellisuutta luokittelemalla sitä staattisessa, samanlaisena pysyvässä kontekstissa. Tätä on olevaisuus ja nämä ovat asioiden paikat siellä.
Totta kai jo Hegeliä ennen tiedettiin, että asioilla on vaikutussuhteensa, kuumentamalla vettä se alkaa kiehua ja haihtua.
Mutta Hegel otti nämä hajanaiset ainekset syy-seuraussuhteista, kausaliteetista ja todellisuudesta, ja muokkasi ne huikeaan maailmoja syleilevään filosofiseen rakennelmaan, jolla on ollut maanjäristyksen kaltainen merkitys ihmiskunnan henkiselle elämälle.
Hegel läiskäytti kreikkalaisia filosofeja molemmille poskille ja sanoi, jätkät, tämä homma ei ole staattinen vaan dynaaminen.
Hän oli oikeassa.
Kirjoittanut: MikkoL,
20.07.2007 09:17
|
|
Kun Hegel
mainitaan ensimmäisenä ihmisille tulee tietysti mieleen kolminaisuus
teesi -> antiteesi -> synteesi
haluan varoittaa, että modernit Hegelin tutkijat pitävät tätä karkeana yksinkertaistuksena ja väärinkäsityksenä.
kuten alussa sanoin, Hegel on vaikeatajuinen. Kun joku pistää hänet pähkinänkuoreen, nosta mielessäsi heti varoitusmerkki... tuota filosofia ei oikein saa mihinkään pähkinänkuoreen sopimaan.
totta sen sijaan on, että Hegel mielellään esitti asioita kolminaiuusksina, kolmen asian jotenkin toisiinsa liittyvinä sarjoina.
teesi -> antiteesi -> synteesi
haluan varoittaa, että modernit Hegelin tutkijat pitävät tätä karkeana yksinkertaistuksena ja väärinkäsityksenä.
kuten alussa sanoin, Hegel on vaikeatajuinen. Kun joku pistää hänet pähkinänkuoreen, nosta mielessäsi heti varoitusmerkki... tuota filosofia ei oikein saa mihinkään pähkinänkuoreen sopimaan.
totta sen sijaan on, että Hegel mielellään esitti asioita kolminaiuusksina, kolmen asian jotenkin toisiinsa liittyvinä sarjoina.
|
en vaivaa
nettiruukkulaisia ryhtymällä pohtimaan Hegelin metafysiikan olemusta. En
myöskään suosittele lukemaan hänen luentojaan historianfilosofiasta.
Hegel käytti perustavaa ilmaisua Geist der Welt, joka on tiettyä tarkoitusta kohti itseään toteuttava maailman Henki.
Tämäkin perustava ajatus voidaan laittaa yleisemmän ilmauksen, prosessin, taakse. Tutkikoon tätä Hegelin kuvaamaa Henkeä tarkemmin, ketä se kiinnostaa (ja monia kiinnostaakin)
Hegel käytti perustavaa ilmaisua Geist der Welt, joka on tiettyä tarkoitusta kohti itseään toteuttava maailman Henki.
Tämäkin perustava ajatus voidaan laittaa yleisemmän ilmauksen, prosessin, taakse. Tutkikoon tätä Hegelin kuvaamaa Henkeä tarkemmin, ketä se kiinnostaa (ja monia kiinnostaakin)
|
kreikkalaiset
tunsivat toki jo dialektisen metodin, joka oli yksi kolmesta tärkeästä
keskustelun tavasta (trivium) kaksi muuta olivat retoriikka ja kielioppi.
dialektisella metodilla koetettiin ratkaista kiistakysymys. sinä esität teesin, minä sitä vastaan anti-teesin ja koetamme sitten löytää synteesin, joka ratkaisee jännitteen.
Sokratees esimerkiksi käytti dialektista metodia siten, että hän pyrki osoittamaan hypoteesin johtavan sisäiseen ristiriitaan, joten teesi on väärä ja antiteesi oikea.
Toinen tekniikka on kiistää jokin teesin taustalla oleva oletus ja päästä näin antiteesin kautta synteesiin.
dialektisella metodilla koetettiin ratkaista kiistakysymys. sinä esität teesin, minä sitä vastaan anti-teesin ja koetamme sitten löytää synteesin, joka ratkaisee jännitteen.
Sokratees esimerkiksi käytti dialektista metodia siten, että hän pyrki osoittamaan hypoteesin johtavan sisäiseen ristiriitaan, joten teesi on väärä ja antiteesi oikea.
Toinen tekniikka on kiistää jokin teesin taustalla oleva oletus ja päästä näin antiteesin kautta synteesiin.
|
Hegel ei
tarkastellut dialektiikkaa keskustaidon ja väittelyn näkökulmasta, vaan
todellisuutta kuvaavana prosessina, mallina, jonka mukaan monimutkainen
todellisuus etenee kohti tiettyä päämäärää.
kolmen sijasta todellisuus saattaa käsittää tuhansia risteileviä teesejä ja synteesi on taas itse teesi, joka joutuu koetteelle.
kolmen sijasta todellisuus saattaa käsittää tuhansia risteileviä teesejä ja synteesi on taas itse teesi, joka joutuu koetteelle.
|
Ihmiset lukivat
Hegelin (olenko jo maininnut... vaikeatajuisia) kirjoituksia, ja heidän
ajatusmaailmansa syvärakenteet muuttuivat.
Asiat ovat prosessien tuloksia.
Kun näitä prosesseja ryhdyttiin sitten analysoimaan, syntyi kokonainen sarja uusia tieteenaloja, joilla on ollut ratkaiseva merkitys uuden ajan tieteellis-tekniselle kehitykselle ja modernin ihmisen maailmankuvan ja maailmankatsomuksen muodostumiselle.
Hegelin filosofinen ajattelu on äärimmäisen tärkeä, koska se käynnisti ihmisten mielissä aivan uudenlaisen ja hedelmällisen tavan ajatella asioita prosessien kannalta.
Asiat ovat prosessien tuloksia.
Kun näitä prosesseja ryhdyttiin sitten analysoimaan, syntyi kokonainen sarja uusia tieteenaloja, joilla on ollut ratkaiseva merkitys uuden ajan tieteellis-tekniselle kehitykselle ja modernin ihmisen maailmankuvan ja maailmankatsomuksen muodostumiselle.
Hegelin filosofinen ajattelu on äärimmäisen tärkeä, koska se käynnisti ihmisten mielissä aivan uudenlaisen ja hedelmällisen tavan ajatella asioita prosessien kannalta.
|
Kristityille tämä
Hegelin filosofian syvällinen taustavaikutus olisi niin tärkeä tiedostaa.
Euroopan kirkkojen kulttuurihistorialliseksi ongelmaksi tuli nopeasti se, että Hegelistä alkanut räjähdysmäinen tieteellinen vallankumous sai vastaansa staattisen maailman sitkeät edustajat, jotka nostivat Raamatun tärkeäksi aseekseen muutosta vastaan.
Kun Jumalan Sana sai vanhan järjestyksen, vanhan maailmankuvan ja Aristotelis-Platonisen staattisen todellisuuden puolustajan roolin, sen kohtalo näytti olevan sinetöity.
Ei kestänyt kuin sukupolven ajan, kun Hegelistä alkanut prosessien tarkastelu herätti myös kirjallisuudentutkijat ja alettiin kysyä, että mitenkäs tämä Raamattu sitten on oikein muodostunut.
Historiallis-kriittinen lähdetutkimus romautti Raamatun arvovallan tavalla, josta pitkään näytti että se ei siitä koskaan toivu.
Euroopan kirkkojen kulttuurihistorialliseksi ongelmaksi tuli nopeasti se, että Hegelistä alkanut räjähdysmäinen tieteellinen vallankumous sai vastaansa staattisen maailman sitkeät edustajat, jotka nostivat Raamatun tärkeäksi aseekseen muutosta vastaan.
Kun Jumalan Sana sai vanhan järjestyksen, vanhan maailmankuvan ja Aristotelis-Platonisen staattisen todellisuuden puolustajan roolin, sen kohtalo näytti olevan sinetöity.
Ei kestänyt kuin sukupolven ajan, kun Hegelistä alkanut prosessien tarkastelu herätti myös kirjallisuudentutkijat ja alettiin kysyä, että mitenkäs tämä Raamattu sitten on oikein muodostunut.
Historiallis-kriittinen lähdetutkimus romautti Raamatun arvovallan tavalla, josta pitkään näytti että se ei siitä koskaan toivu.
|
Hegelin vaikutus
alkoi tuntua heti.
Olen jo maininnut Karl Marxin, joka mietti niitä prosesseja, joilla dialektisen materialismin näkökulmasta yhteiskunnat ja luokkarakenteet ja omistussuhteet ovat muodostuneet.
Marx korvasi Hegelin "maailman Hengen" "aineen hengellä", Jumala siirrettiin taivaasta aineeseen, kuten professori Mannermaa joskus asian on ilmaissut.
Sir Charles Lyell (1797-1875) katseli Etnan rinteitä ja jokilaaksoja ja rupesi miettimään, mitenkähän nämä maaston ilmiöt ovat syntyneet. Syntyi geologia.
Maan kerrostuneen täytekakun tajuaminen johti pian sen jälkeen sisartieteen, arkeologian, syntyyn.
Charles Darwin (1809-1882) rupesi miettimään, mitenkähän nämä lajit ovat syntyneet. Syntyi evoluutioteoria.
Julius Wellhausen (1844-1918) rupesi miettimään, mitenkähän nämä Mooseksenkirjat ovat syntyneet. Syntyi tieteellinen Raamatun tutkimus.
you get the picture, eh...
Olen jo maininnut Karl Marxin, joka mietti niitä prosesseja, joilla dialektisen materialismin näkökulmasta yhteiskunnat ja luokkarakenteet ja omistussuhteet ovat muodostuneet.
Marx korvasi Hegelin "maailman Hengen" "aineen hengellä", Jumala siirrettiin taivaasta aineeseen, kuten professori Mannermaa joskus asian on ilmaissut.
Sir Charles Lyell (1797-1875) katseli Etnan rinteitä ja jokilaaksoja ja rupesi miettimään, mitenkähän nämä maaston ilmiöt ovat syntyneet. Syntyi geologia.
Maan kerrostuneen täytekakun tajuaminen johti pian sen jälkeen sisartieteen, arkeologian, syntyyn.
Charles Darwin (1809-1882) rupesi miettimään, mitenkähän nämä lajit ovat syntyneet. Syntyi evoluutioteoria.
Julius Wellhausen (1844-1918) rupesi miettimään, mitenkähän nämä Mooseksenkirjat ovat syntyneet. Syntyi tieteellinen Raamatun tutkimus.
you get the picture, eh...
Kirjoittanut: MikkoL,
20.07.2007 09:53
|
|
luonnontieteet,
esimerkiksi lääketiede, alkoi uudella tavalla etsiä prosesseja, mikä on syynä
koleran leviämiseen... se löytyi vasta 1870 luvulla saastuneesta vedestä, kuten
huomasimme
miksi sairaalassa potilaat kuolevat useammin kuin kotona... bakteerit, rokotukset, virukset alkoivat saada vaikutussuhteita
tarkoitan, että kun aivoissa perusrakennelma nytkähti toiselle vaihteelle, alkoi syy-vaikutussuhteiden tarkastelu uudella teholla ja mahtavin tuloksin.
ihminen on ihminen... hyvin nopeasti tästä tietysti tuli sitten konemainen, mekanistinen maailmankuva, jossa kaikki raksuttaa kuin kello eikä mitään Jumalaa tarvita, henget vain häiritsevät!
miksi sairaalassa potilaat kuolevat useammin kuin kotona... bakteerit, rokotukset, virukset alkoivat saada vaikutussuhteita
tarkoitan, että kun aivoissa perusrakennelma nytkähti toiselle vaihteelle, alkoi syy-vaikutussuhteiden tarkastelu uudella teholla ja mahtavin tuloksin.
ihminen on ihminen... hyvin nopeasti tästä tietysti tuli sitten konemainen, mekanistinen maailmankuva, jossa kaikki raksuttaa kuin kello eikä mitään Jumalaa tarvita, henget vain häiritsevät!
|
kun asiaa
ruvettiin tarkastelemaan prosessien kannalta saatiin paljon uusia ahaa!
elämyksiä lyhyessä ajassa, josta sitten nousi käytännön tuloksena mahtava
kulttuuri optimismi
kommunistit ryhtyivät luomaan paratiisia maanpäälle käytännössä, kaikki maailman työtätekeväiset liittykää yhteen, ei muuta jumalaa kuin kansa kaikkivaltias
Euroopan sivistyneistö erkaantui vanhasta staattisesta yhteiskunnasta ja maaimlankuvasta kynsin hampain Raamatun avulla kiinni pitävästä kirkosta... joka muuttui vasta pitkällä viiveellä kovien kulttuuritaistelujen jälkeen
Prometheus seuroja alkoi syntyä, uskon asiat ja Jumala eivät olleet enään uudenajan ihmiselle relevantteja.
kommunistit ryhtyivät luomaan paratiisia maanpäälle käytännössä, kaikki maailman työtätekeväiset liittykää yhteen, ei muuta jumalaa kuin kansa kaikkivaltias
Euroopan sivistyneistö erkaantui vanhasta staattisesta yhteiskunnasta ja maaimlankuvasta kynsin hampain Raamatun avulla kiinni pitävästä kirkosta... joka muuttui vasta pitkällä viiveellä kovien kulttuuritaistelujen jälkeen
Prometheus seuroja alkoi syntyä, uskon asiat ja Jumala eivät olleet enään uudenajan ihmiselle relevantteja.
|
ei Hegel itse
ilmeisesti ollut mikään kulttuurioptimisti eikä ihmisen jumaloija, hän puhui
Jumalasta hyvin syvällisesti ... ja vaikeatajuisesti, jos en ole sitä vielä
maininnut.
mutta niin vain Eurooppa ja sitä seuraillut nuori USA kulkivat kohti suurta seikkailua, ihmisen rajattomia mahdollisuuksia, mekanistisen ja läpeensä ymmärretyn maailmankuvansa kanssa, jota Newtonin fysiikka rikkumattomin laein gravitaatioineen ohjaili.
Näin kesään 1918 asti.
ouch!
mutta niin vain Eurooppa ja sitä seuraillut nuori USA kulkivat kohti suurta seikkailua, ihmisen rajattomia mahdollisuuksia, mekanistisen ja läpeensä ymmärretyn maailmankuvansa kanssa, jota Newtonin fysiikka rikkumattomin laein gravitaatioineen ohjaili.
Näin kesään 1918 asti.
ouch!
Kirjoittanut: MikkoL,
20.07.2007 10:00
|
|
koetan omalta
osaltani näillä palstoilla hieman iskeä sellaisiin valheellisiin
ajatusrakennelmiin, joita ihmiset ovat omaksuneet ja menettäneet aivan suotta
uskonsa Raamatun ilmoituksen Jumalaan.
Kristuksen Sana on täysissä voimisaan tänään, mekanistinen maailmankuva on siellä Aristoteleen seurassa eräänä ihmiskunnan historian pitkien prosessien vaiheena.
Ne isoimmat prosessit on Pyhä Henki piirtänyt Raamattuun meille matkaoppaaksi tämän elämän halki Kristuksen seurassa ja aina perille uuteen Jerusalemiin asti.
Kristuksen Sana on täysissä voimisaan tänään, mekanistinen maailmankuva on siellä Aristoteleen seurassa eräänä ihmiskunnan historian pitkien prosessien vaiheena.
Ne isoimmat prosessit on Pyhä Henki piirtänyt Raamattuun meille matkaoppaaksi tämän elämän halki Kristuksen seurassa ja aina perille uuteen Jerusalemiin asti.
|
Jätän tämän Hegel
palstan auki jos haluatte asioita kommentoida, kritisoida, esittää
vasta-teesejä tai muodostaa toisenlaisia hypoteesejä!
sana on vapaa ja hyvää kesälomaa kaikille joilla sellainen on vielä menossa tai edessä!
sana on vapaa ja hyvää kesälomaa kaikille joilla sellainen on vielä menossa tai edessä!
|
VK 484
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
Kirjoittanut: Rami,
20.07.2007 21:57
|
|
Mikko:
"koetan omalta osaltani näillä palstoilla hieman iskeä sellaisiin
valheellisiin ajatusrakennelmiin, joita ihmiset ovat omaksuneet ja menettäneet
aivan suotta uskonsa Raamatun ilmoituksen Jumalaan."
Luin koko Mikon pitkän stoorin ja odotin, että mitähän tuon valmistelun jälkeen tulee. Tuli tuo yllä oleva kappale. Nyt päästäänkin sitten varsinaiseen asiaan. Mutta mitä vielä. Mikko kerää kamppeensa ja lähtee lomille.
Ehkä sitten loman jälkeen, vai tuliko se asia jo edellä sanotuksi?
Meikäläisellä ei ole enää lomia eikä lomaltapaluu rahoja. On oltava eläkkeellä 24 tuntia vuorokaudessa. Hyvää lomaa niille, joilla vielä sitä on.
Luin koko Mikon pitkän stoorin ja odotin, että mitähän tuon valmistelun jälkeen tulee. Tuli tuo yllä oleva kappale. Nyt päästäänkin sitten varsinaiseen asiaan. Mutta mitä vielä. Mikko kerää kamppeensa ja lähtee lomille.
Ehkä sitten loman jälkeen, vai tuliko se asia jo edellä sanotuksi?
Meikäläisellä ei ole enää lomia eikä lomaltapaluu rahoja. On oltava eläkkeellä 24 tuntia vuorokaudessa. Hyvää lomaa niille, joilla vielä sitä on.
MikkoL:
ei sähköä, ei tietokoneita, kännykkä tuskin kuuluu... suomalainen pieni järvi hiljainen tuulen vire, arvaat mitä se merkitsee että ei koko ajan ole viritettyjen rynnäkkökiväärien keskellä
ei sähköä, ei tietokoneita, kännykkä tuskin kuuluu... suomalainen pieni järvi hiljainen tuulen vire, arvaat mitä se merkitsee että ei koko ajan ole viritettyjen rynnäkkökiväärien keskellä
|
Rami kiitos että
jaksoit kahlata Hegeliä koskevan tekstin läpi.
kommenttisi sai minut miettimään, kaadoinko siinä itse asiassa mitään valheita...
tarkoitin tuolla omalta osaltani myös muita tänne keskusteluihin kirjoittamiani tekstejä, joissa koetan katsella totuudellisesti sekä luonnontieteitä että Raamattua.
käsitykseni mukaan vanhan Lähi-idän taustan tunteminen ja luonnontieteellisen tutkimuksen seuraaminen antavat molemmat yhdessä turvallisen luottamuksen, että Jumalan Pyhä Henki on tiennyt mitä teki Raamatun meille antaessaan.
kommenttisi sai minut miettimään, kaadoinko siinä itse asiassa mitään valheita...
tarkoitin tuolla omalta osaltani myös muita tänne keskusteluihin kirjoittamiani tekstejä, joissa koetan katsella totuudellisesti sekä luonnontieteitä että Raamattua.
käsitykseni mukaan vanhan Lähi-idän taustan tunteminen ja luonnontieteellisen tutkimuksen seuraaminen antavat molemmat yhdessä turvallisen luottamuksen, että Jumalan Pyhä Henki on tiennyt mitä teki Raamatun meille antaessaan.
|
Tilanne ei
kuitenkaan mielestäni ole niin, että kristityt voisivat huitaista kädellään
luonnontieteille ja muulle inhimillisen tiedon kasvulle ja kehitykselle ja
sanoa "niinhän minä olen aina uskonut, nyt tiedekin on samaa mieltä"
Pyhän Raamatun ilmoitus on hyvin syvällisellä tavalla totta.
Yksinkertainen kouluja käymätön ihminen, joka uskoo Sanan omistaa aarteen, jonka tiedollista syvyyttä hän ei ehkä itse edes arvaa.
moni kulkee ohi Jeesuksen ja halveksii Raamattua, koska jotkut kristityt ovat laiskoja, eivätkä ole ottaneet asioista selvää, käyneet Jaakobin painiaan kehittyvän tiedon kanssa ja saaneet omaa lonkkavikaansa.
he kohtaavat maailman ihmisen, jolla on rehellisiä kysymyksiä ja tyrmäävät hänet Raamatun sanalla, ns lyövät Raamatulla päähän. Näin on Jumala sanonut, keskustelu loppuu, usko tai mene helvettiin
(varmuudeksi! en ajattele ketään yksittäistä henkilöä tällä irvikuvallani)
Pyhän Raamatun ilmoitus on hyvin syvällisellä tavalla totta.
Yksinkertainen kouluja käymätön ihminen, joka uskoo Sanan omistaa aarteen, jonka tiedollista syvyyttä hän ei ehkä itse edes arvaa.
moni kulkee ohi Jeesuksen ja halveksii Raamattua, koska jotkut kristityt ovat laiskoja, eivätkä ole ottaneet asioista selvää, käyneet Jaakobin painiaan kehittyvän tiedon kanssa ja saaneet omaa lonkkavikaansa.
he kohtaavat maailman ihmisen, jolla on rehellisiä kysymyksiä ja tyrmäävät hänet Raamatun sanalla, ns lyövät Raamatulla päähän. Näin on Jumala sanonut, keskustelu loppuu, usko tai mene helvettiin
(varmuudeksi! en ajattele ketään yksittäistä henkilöä tällä irvikuvallani)
|
koetin osoittaa,
että syvimmän kriisin taustalla on murros länsimaisen ihmisen tavassa ajatella
asioita, syvärakenteissa, joka murskasi vanhan maailmankuvan ja sen
aristotelisia aineksia käyttävän kristillisen maailmankatsomuksen.
tämä tapahtui asteittain, esimerkiki tähtitaivaan tutkimisen kautta, jossa Keplerit ja Galileot joutuivat inkvisition kanssa vaikeuksiin.
erityisesti murros tapahtui nähdäkseni Hegelin syvällisen ajattelun seurauksena, jonka jälkeen ryhdyttiin miettimään asioiden syntyä ja kehitystä aivan toisella vakavuudella muutosten sarjoina ja erilaisina prosesseina.
tämä tapahtui asteittain, esimerkiki tähtitaivaan tutkimisen kautta, jossa Keplerit ja Galileot joutuivat inkvisition kanssa vaikeuksiin.
erityisesti murros tapahtui nähdäkseni Hegelin syvällisen ajattelun seurauksena, jonka jälkeen ryhdyttiin miettimään asioiden syntyä ja kehitystä aivan toisella vakavuudella muutosten sarjoina ja erilaisina prosesseina.
|
kristitty joka
hurskaasti uskoo toisen luomiskertomuksen sanoin, että Jumala teki ihmisen
kerralla maan tomusta kuin savenvalaja dreijallaan ja asetti hänet paratiisin
puutarhaan itään, vaikuttaa varmasti Raamattunsa tuntevalta ja siihen
uskovalta.
mutta mitä hän sanoo kerran Herralle, joka kysyy, miksi poikasi tai tyttäresi, joka lähti opisekelemaan lääketiedettä tai biologiaa niin nopeasti etääntyi sinun uskostasi?
et antanut hänelle kestäviä hengellisiä rakennusaineksia kotona, koska et vaivautunut itse pohtimaan, mikä on homo sapiens.
pidit jumalattomana edes vilkaista Sumerin pakanallisia myyttejä.
säilytit kyllä oman uskosi Raamattuun neitseellisen viattomana pahan maailman epäuskosta ja puhtaana "niinkuin on kirjoitettu" ja arvelit, että se on Jumalalle mieleen.
mutta Pyhä Henki opettaa ja vie kaikkeen totuuteen ja Jumala etsii omistaan rakkautta totuuteen.
et sinäkään voi millään puolustautua, jos hurskauden nimissä suljit silmäsi totuudelta
(en taaskaan ajattele "sinä" sanalla ketään erityistä henkilöä)
mutta mitä hän sanoo kerran Herralle, joka kysyy, miksi poikasi tai tyttäresi, joka lähti opisekelemaan lääketiedettä tai biologiaa niin nopeasti etääntyi sinun uskostasi?
et antanut hänelle kestäviä hengellisiä rakennusaineksia kotona, koska et vaivautunut itse pohtimaan, mikä on homo sapiens.
pidit jumalattomana edes vilkaista Sumerin pakanallisia myyttejä.
säilytit kyllä oman uskosi Raamattuun neitseellisen viattomana pahan maailman epäuskosta ja puhtaana "niinkuin on kirjoitettu" ja arvelit, että se on Jumalalle mieleen.
mutta Pyhä Henki opettaa ja vie kaikkeen totuuteen ja Jumala etsii omistaan rakkautta totuuteen.
et sinäkään voi millään puolustautua, jos hurskauden nimissä suljit silmäsi totuudelta
(en taaskaan ajattele "sinä" sanalla ketään erityistä henkilöä)
|
no joku sanoo,
mikko hyvä, enhän minä mitenkään voi itse selvittää mikä on totuus. tietoa on
niin paljon ja esimerkiksi tuo hegel on niin vaikeatajuinen, eihän hänestä saa
mitään selvää?
Jeesuksen seurassa on monenlaisia opetuslapsia, ja Hän tuntee jokaisen nimeltä.
Lauri on mongoloidi. Hänen silmänsä ovat vinossa ja liian iso kieli tahtoo tunkea suusta ulos.
Pyhä Henki opettaa Laurille, millainen on puhdas sydän. Ja että äidin lompakosta rahan ottaminen salaa ja tupakka-askin ostaminen on synti pyhää Jumalaa vastaan. Tämä on totta.
Lauri on biologian opiskelija. Hänellä on normaalit silmät ja kieli pysyy suussa.
Pyhä Henki opettaa Laurille, että solujen mitokondrioiden kemikaalisesti ohjatut sähköiset portit ovat Jumalan luomistekoja, joiden ihmeiden määrä on loppumaton. Tämä on totta.
En pyydä katsomaan ihmisiin, vaan Herraan Jeesukseen, Jumalan Sanan päähenkilöön. Hän tuntee sinun mahdollisuutesi ja rajoituksesi ja etsii "rakkautta totuuteen" ei suinkaan kaiken totuuden tietämistä.
Jeesuksen seurassa on monenlaisia opetuslapsia, ja Hän tuntee jokaisen nimeltä.
Lauri on mongoloidi. Hänen silmänsä ovat vinossa ja liian iso kieli tahtoo tunkea suusta ulos.
Pyhä Henki opettaa Laurille, millainen on puhdas sydän. Ja että äidin lompakosta rahan ottaminen salaa ja tupakka-askin ostaminen on synti pyhää Jumalaa vastaan. Tämä on totta.
Lauri on biologian opiskelija. Hänellä on normaalit silmät ja kieli pysyy suussa.
Pyhä Henki opettaa Laurille, että solujen mitokondrioiden kemikaalisesti ohjatut sähköiset portit ovat Jumalan luomistekoja, joiden ihmeiden määrä on loppumaton. Tämä on totta.
En pyydä katsomaan ihmisiin, vaan Herraan Jeesukseen, Jumalan Sanan päähenkilöön. Hän tuntee sinun mahdollisuutesi ja rajoituksesi ja etsii "rakkautta totuuteen" ei suinkaan kaiken totuuden tietämistä.
|
Ratkaisu on
paljon yksinkertaisempi, MikkoL. Ei minun tarvitse edelleenkään vaivata päätäni
näillä, kun pidän huolen, etteivät lapseni lähde opiskelemaan, koska se vie
uskon.
|
Lukemassa näitä
MikkoL:n mielenkiintoisia ja selvillä suomenkielisillä lauseilla kirjoitettuja
tekstejä kävi lukemassa nasu. Ja odottaa lisää.
Kirjoittanut: nasu,
21.07.2007 11:44
|
|
"Yhden ja
saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa
tietoa" Näin on.
|
Ja koska nuo
opiskelemisen seuraukset ovat monesti niin selkeästi nähtävissä, kannattaa
siihen panostaa koko yhteisön voimin, ettei nuoriso sille tielle lankeaisi.
Saarnoissa on syytä sitä riittävästi painottaa. Luonnontieteiden lisäksi
erityisen vaarallisia ovat teologian opinnot, humanistisista puhumattakaan.
Ajatelkaa, millaisia ajatuksia saattaa esimerkiksi psykologian opinnoista joku
viaton nuori saada päähänsä.
Ja esimerkkejä näistä hairahtaneista kyllä löytää helposti. Vanhemmatkaan eivät oikein tiedä ollakko jälkikasvustaabn ylpeitä vai murheellisia.
Ja esimerkkejä näistä hairahtaneista kyllä löytää helposti. Vanhemmatkaan eivät oikein tiedä ollakko jälkikasvustaabn ylpeitä vai murheellisia.
|
Mama. Oletko tosissasi?!
Kirjoittanut: petsi,
21.07.2007 13:16
|
|
Hegeliä pääset
tutkimaan sylin täydentä, kun kirjoitat googleen suomenkieliseen osioon sanan
"hegel"
Pelkkää järkeisoppia kaikki stoorit.Sen pituinen se!
Raamatun opetuksesta, Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta ei juuri hajuakaan näkyvissä!
Moi.
Pelkkää järkeisoppia kaikki stoorit.Sen pituinen se!
Raamatun opetuksesta, Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta ei juuri hajuakaan näkyvissä!
Moi.
Kirjoittanut: mama,
21.07.2007 13:25
|
|
Rode, älä
huolestu. Laitoin vahingossa väärän hatun päähäni.
|
hei Petsi, jos
oikein muista olet kirjoittanut kommentteja geologiasta, löydöistä Himalajan
huipuilla, maailman iästä, 6000 plus miinus.
sinulla on itselläsi tietynlainen maailmankuva, käsitys siitä todellisuudesta jossa elät.
sinulla on myös maailmankatsomus, jossa keskeisellä paikalla on pyhän Raamatun ilmoitus, Isä Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki.
asetat kaikkien ihmisten tavoin nämä kaksi siedettävään järjestykseen aivoissasi, järjelläsi. Sen on Jumala sinulla antanut myös tähän tarkoitukseen.
Toisin sanoen uskossasi on järjellisiä, tiedollisia, ajallisia elementtejä kuten esimerkiksi ajatus maailman iästä.
sinulla on itselläsi tietynlainen maailmankuva, käsitys siitä todellisuudesta jossa elät.
sinulla on myös maailmankatsomus, jossa keskeisellä paikalla on pyhän Raamatun ilmoitus, Isä Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki.
asetat kaikkien ihmisten tavoin nämä kaksi siedettävään järjestykseen aivoissasi, järjelläsi. Sen on Jumala sinulla antanut myös tähän tarkoitukseen.
Toisin sanoen uskossasi on järjellisiä, tiedollisia, ajallisia elementtejä kuten esimerkiksi ajatus maailman iästä.
|
Jeesuksen
maailmankuva sellaisena kuin se näkyy Uuden testamentin kirjoituksissa,
sisältää paljon aineksia Raamatusta.
Jeesus puhui menneisyydestä, Nooan arkista ja Lootin vaimosta, kuningas Daavidista.
Jeesus puhui kukista, puista, pesää tekevistä linnuista ja kertoi Raamatun luomiskertomuksen mukaan, että Jumala on ne tehnyt ja pitää niistä huolen.
Jeesus puhui lopunajoista tavalla, joka muistuttaa intertestamentaarista juutalaisuutta, pseudepigrafeja joista on muualla nettiruuukussa ollut puhetta.
Jeesus puhui menneisyydestä, Nooan arkista ja Lootin vaimosta, kuningas Daavidista.
Jeesus puhui kukista, puista, pesää tekevistä linnuista ja kertoi Raamatun luomiskertomuksen mukaan, että Jumala on ne tehnyt ja pitää niistä huolen.
Jeesus puhui lopunajoista tavalla, joka muistuttaa intertestamentaarista juutalaisuutta, pseudepigrafeja joista on muualla nettiruuukussa ollut puhetta.
|
1800-luvun alussa
oli yleinen tieteellinen käsitys, että maailma on noin kuusituhatta vuotta
vanha.
Muita kelloja ei ollut, joten ikää mitattiin sieltä mistä voitiin, Raamatun sukuluetteloista.
Yliopistojen viisaat professorit olivat tähän tutkimukseen paljon aikaa käyttäneet ja näimme, että irlantilainen piispa James Ussher päätyi vuoteen 4004 eKr. jolloin Jumala loi maailman.
Lokakuun 23. 4004 sapatin ja sunnuntain välisenä yönä.
Muita kelloja ei ollut, joten ikää mitattiin sieltä mistä voitiin, Raamatun sukuluetteloista.
Yliopistojen viisaat professorit olivat tähän tutkimukseen paljon aikaa käyttäneet ja näimme, että irlantilainen piispa James Ussher päätyi vuoteen 4004 eKr. jolloin Jumala loi maailman.
Lokakuun 23. 4004 sapatin ja sunnuntain välisenä yönä.
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 14:09
|
|
ihmiset näkivät
jokivarsissa, vuorten rinteissä kerrostuneisuuden jälkiä.
nämä luonnonilmiöt selitettiin suuren vedenpaisumuksen tuloksena.
tätä ajatusta ei voi pitää täysin tyhjästä temmattuna, sillä ajatellaanhan nykyäänkin, että monet kerrostumat ovat syntyneet veden alla.
tällaista yhden tai useamman katastrofaalisen tulvan ajatusta luonnon maakerrostumien luojana kutsutaan diluvialismiksi ja se oli siis vallitseva ajatus vielä 1800-luvun alussa.
nämä luonnonilmiöt selitettiin suuren vedenpaisumuksen tuloksena.
tätä ajatusta ei voi pitää täysin tyhjästä temmattuna, sillä ajatellaanhan nykyäänkin, että monet kerrostumat ovat syntyneet veden alla.
tällaista yhden tai useamman katastrofaalisen tulvan ajatusta luonnon maakerrostumien luojana kutsutaan diluvialismiksi ja se oli siis vallitseva ajatus vielä 1800-luvun alussa.
|
Skotlantilainen
Sir Charles Lyell (1797-1875) ryhtyi pohtimaan tarkemmin niitä prosesseja,
joiden tuloksena maankuori on saanut muotonsa
Lyellin opettaja oli toinen skotti, James Hutton (1726-1797), jota pidetään modernin geologian isänä. Hutton kehitti ns. plutonistisen koulukunnan, jonka mukaan maapallon sisus on kuuma ja sieltä pursuaa tulivuorten tavoin kuumaa kivimassaa.
Hutton kulki Ciarngorm vuorilla ja tutki Glen Tilt nimistä murtunutta kalliomuodostumaa. Hän näki, kuinka graniitti on valunut liuskekiven rakoihin, joten sen on täytynyt kerran olla sulaa ja se on nuorempaa kuin tuo liuske.
Pluton koulukuntaa vanhempi ja sen kanssa kilpaili Neptunuksen koulukunta, jonka mukaan kivet ovat syntyneet vedenpaisumuksien vesissä.
Lyellin opettaja oli toinen skotti, James Hutton (1726-1797), jota pidetään modernin geologian isänä. Hutton kehitti ns. plutonistisen koulukunnan, jonka mukaan maapallon sisus on kuuma ja sieltä pursuaa tulivuorten tavoin kuumaa kivimassaa.
Hutton kulki Ciarngorm vuorilla ja tutki Glen Tilt nimistä murtunutta kalliomuodostumaa. Hän näki, kuinka graniitti on valunut liuskekiven rakoihin, joten sen on täytynyt kerran olla sulaa ja se on nuorempaa kuin tuo liuske.
Pluton koulukuntaa vanhempi ja sen kanssa kilpaili Neptunuksen koulukunta, jonka mukaan kivet ovat syntyneet vedenpaisumuksien vesissä.
|
Lyell tarkasteli
Englannin kallioperää, mahtavia kalkkimuodostelmia, jokien suistoja, ja
erityisesti Etnan rinteitä Sisiliassa.
Vuosina 1830-1833 hän julkaisi havintoihinsa perustuvan geologian perusteet "Principles of Geology"
Lyell koetti selittää maankuoren ilmiöitä tasaisesti, aina samaan tahtiin tapahtuneiden prosessien tuloksena (uniformistinen teoria) vedenpaisumuksen katastrofiteorian sijaan.
"An Attempt to Explain the Former Changes of the Earth's Surface by Reference to Causes now in Operation"
"Yritys selittää aikaisempia muutoksia maankuoressa nykyisin nähtävien toimintojen tuloksena"
Vuosina 1830-1833 hän julkaisi havintoihinsa perustuvan geologian perusteet "Principles of Geology"
Lyell koetti selittää maankuoren ilmiöitä tasaisesti, aina samaan tahtiin tapahtuneiden prosessien tuloksena (uniformistinen teoria) vedenpaisumuksen katastrofiteorian sijaan.
"An Attempt to Explain the Former Changes of the Earth's Surface by Reference to Causes now in Operation"
"Yritys selittää aikaisempia muutoksia maankuoressa nykyisin nähtävien toimintojen tuloksena"
|
Lyell totesi,
että jos suistoalue muodostui muinoin samalla nopeudella kuin se muodostuu
nykyään, kuusituhatta vuotta ei mitenkään riitä maapallon iäksi vaan sen täytyy
olla paljon vanhempi.
Uniformistinen näkökulma mullisti käsityksen maan iästä ja antoi perustan myös luonnonhistorian tutkimukselle, koska eri kerrostumissa on erilaisia muistoja muinaisesta elämästä.
Voimme havainnollistaa tätä ajattelemalla Pohjanmaan nousua. Heli Supperi kirjoitti asiasta hauskasti tutkielmassaan 2001 aiheena "Maan kohoaminen ja sen havainnoiminen Limingalla.
Helin tekstissä näkyy myös tuo, mitä yritän tuoda esiin, miten maailmankuvamme muuttuessa selitykset ja näkökulmat myös muuttuvat, siis maailmankatsomus.
Uniformistinen näkökulma mullisti käsityksen maan iästä ja antoi perustan myös luonnonhistorian tutkimukselle, koska eri kerrostumissa on erilaisia muistoja muinaisesta elämästä.
Voimme havainnollistaa tätä ajattelemalla Pohjanmaan nousua. Heli Supperi kirjoitti asiasta hauskasti tutkielmassaan 2001 aiheena "Maan kohoaminen ja sen havainnoiminen Limingalla.
Helin tekstissä näkyy myös tuo, mitä yritän tuoda esiin, miten maailmankuvamme muuttuessa selitykset ja näkökulmat myös muuttuvat, siis maailmankatsomus.
|
"Maankohoaminen
on vaikuttavin karttakuvaamme muovaava prosessi. Se on myös niin voimakas
luonnonilmiö, ettei ihminen voi siihen millään tavalla vaikuttaa. Suomen ja Ruotsin rannikolla maa
nousee niin nopeasti, että muutokset ovat jo yhden ihmisen elinaikana havaittavissa. Ihmiset ovatkin
jo vuosisatoja kummastelleet sitä, kuinka rannat karkaavat kaupunkien luota ja miten vesiliikenne
hankaloituu vuosien myötä. Syitä tähän ilmiöön on haettu niin valtamerten veden vähenemisestä
kuin myös veden haihtumisesta ja katoamisesta merenpohjan rakoihin. Vielä 1700-luvulla yleinen
uskomus oli, että vesien pakeneminen rannikoiltamme oli seurausta vedenpaisumuksen jälkitilasta
(Koutaniemi 1986)."
luonnonilmiö, ettei ihminen voi siihen millään tavalla vaikuttaa. Suomen ja Ruotsin rannikolla maa
nousee niin nopeasti, että muutokset ovat jo yhden ihmisen elinaikana havaittavissa. Ihmiset ovatkin
jo vuosisatoja kummastelleet sitä, kuinka rannat karkaavat kaupunkien luota ja miten vesiliikenne
hankaloituu vuosien myötä. Syitä tähän ilmiöön on haettu niin valtamerten veden vähenemisestä
kuin myös veden haihtumisesta ja katoamisesta merenpohjan rakoihin. Vielä 1700-luvulla yleinen
uskomus oli, että vesien pakeneminen rannikoiltamme oli seurausta vedenpaisumuksen jälkitilasta
(Koutaniemi 1986)."
|
"Maankohoamisen
vuoksi luonnossamme ja etenkin rannikollamme on nähtävissä paljon
tavallisuudesta poikkeavia piirteitä. Itämeren eri kehitysvaiheet, ”Pohojammaan lakkeus” ja tässä
työssä tarkastelukohteena olevan Limingan kuuluisat niityt ovat suoraa tuotosta jatkuvasta
maannoususta. Myös rannansiirtymisen ”sekundäärivaikutukset”, kuten asutuksen sijoittuminen,
kertovat oman tarinansa siitä, missä aallot milloinkin ovat rantoja huuhtoneet. Ilmiöllä on siis
paljonkin vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään."
tavallisuudesta poikkeavia piirteitä. Itämeren eri kehitysvaiheet, ”Pohojammaan lakkeus” ja tässä
työssä tarkastelukohteena olevan Limingan kuuluisat niityt ovat suoraa tuotosta jatkuvasta
maannoususta. Myös rannansiirtymisen ”sekundäärivaikutukset”, kuten asutuksen sijoittuminen,
kertovat oman tarinansa siitä, missä aallot milloinkin ovat rantoja huuhtoneet. Ilmiöllä on siis
paljonkin vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään."
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 14:42
|
|
"Tässä
työssä paikallistason tarkastelun kohteena ovat Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren
rannikolla noin 25º 20’E ja 65º 10’N sijaitsevat Liminka ja Liminganlahti. Siiran (1993) mukaan
matalan Liminganlahden pinta-ala on noin 100 neliökilometriä ja keskisyvyys ainoastaan vajaat 3
metriä. Kaikkein syvintä on lahden suulla ja sielläkin vain kahdeksan metriä. Vastaavasti metrin
syvyys saavutetaan vasta 1-2 kilometrin päässä rannasta. Liminganlahden rannoista noin kaksi
kolmannesta on pehmeähköjä, liejuisia hietarantoja ja etenkin lahden pohjukassa rantoja peittävät
laakeat niityt. Näiden rantojen kohoaminen ja niiden myöhempi maatuminen mahdollistavat
Limingan pinta-alan kasvun. Alueen yleinen tasaisuus selittyy ”pintaa syvemmältä” eli maa- ja
kallioperän perusteella."
rannikolla noin 25º 20’E ja 65º 10’N sijaitsevat Liminka ja Liminganlahti. Siiran (1993) mukaan
matalan Liminganlahden pinta-ala on noin 100 neliökilometriä ja keskisyvyys ainoastaan vajaat 3
metriä. Kaikkein syvintä on lahden suulla ja sielläkin vain kahdeksan metriä. Vastaavasti metrin
syvyys saavutetaan vasta 1-2 kilometrin päässä rannasta. Liminganlahden rannoista noin kaksi
kolmannesta on pehmeähköjä, liejuisia hietarantoja ja etenkin lahden pohjukassa rantoja peittävät
laakeat niityt. Näiden rantojen kohoaminen ja niiden myöhempi maatuminen mahdollistavat
Limingan pinta-alan kasvun. Alueen yleinen tasaisuus selittyy ”pintaa syvemmältä” eli maa- ja
kallioperän perusteella."
|
"Limingassa
kallioperä on syvemmällä kuin missään muualla Suomessa, Tupoksessa jopa
kilometrin syvyydessä (Siira 1993). Usein on puhuttukin ns. ”peruskalliottomasta alueesta”.
Kallioperän vajoamisen seurauksena syntyneeseen hautaan kerrostuneet ainekset ovat säilyneet.
Näin ollen Limingan alueella voidaan erottaa neljä eri-ikäistä geologista kerrostumaa. Alimpana on
2 600 miljoonaa vuotta vanha peruskallio ja sen päällä 1 800-1 900 miljoonaa vuotta vanha
graniittimuodostuma. Toiseksi ylimmäinen kerros on 1 300 miljoonaa vuotta vanha savi- ja
hiekkakivikerrostuma, ns. Muhoksen muodostuma. Päällimmäisenä ovat jääkauden aikana ja sen
jälkeen syntyneet kerrostumat (Siira 1977: 16-20)."
kilometrin syvyydessä (Siira 1993). Usein on puhuttukin ns. ”peruskalliottomasta alueesta”.
Kallioperän vajoamisen seurauksena syntyneeseen hautaan kerrostuneet ainekset ovat säilyneet.
Näin ollen Limingan alueella voidaan erottaa neljä eri-ikäistä geologista kerrostumaa. Alimpana on
2 600 miljoonaa vuotta vanha peruskallio ja sen päällä 1 800-1 900 miljoonaa vuotta vanha
graniittimuodostuma. Toiseksi ylimmäinen kerros on 1 300 miljoonaa vuotta vanha savi- ja
hiekkakivikerrostuma, ns. Muhoksen muodostuma. Päällimmäisenä ovat jääkauden aikana ja sen
jälkeen syntyneet kerrostumat (Siira 1977: 16-20)."
|
"Kaukalomaisen
muodon ja heikon kulutuskestävyyden omaavalla Muhos-muodostumalla on oma
merkityksensä Limingan alueelle. Tämä Muhokselta Hailuotoon asti ulottuva, Suomessa erikoinen
muodostuma loi perustan Limingan lakeudelle, jonka pellot ovat elättäneet paikallisia asukkaita
satojen vuosien ajan. Alue on ollut myös otollinen lintujen pesimäpaikka viimeisten kolmen
tuhannen vuoden ajan, eli siitä lähtien, kun maankohoaminen nosti Limingan merestä.
Muodostumalle ominainen punaruskea väri on peräisin 600 - 1 300 miljoonaa vuotta sitten
vallinneesta kuumasta ilmastosta ja sen aikana tapahtuneista kemiallisista prosesseista. Tuohon
aikaan kasviton Suomi sijaitsi vielä päiväntasaajan tienoilla (Koutaniemi 1999)."
merkityksensä Limingan alueelle. Tämä Muhokselta Hailuotoon asti ulottuva, Suomessa erikoinen
muodostuma loi perustan Limingan lakeudelle, jonka pellot ovat elättäneet paikallisia asukkaita
satojen vuosien ajan. Alue on ollut myös otollinen lintujen pesimäpaikka viimeisten kolmen
tuhannen vuoden ajan, eli siitä lähtien, kun maankohoaminen nosti Limingan merestä.
Muodostumalle ominainen punaruskea väri on peräisin 600 - 1 300 miljoonaa vuotta sitten
vallinneesta kuumasta ilmastosta ja sen aikana tapahtuneista kemiallisista prosesseista. Tuohon
aikaan kasviton Suomi sijaitsi vielä päiväntasaajan tienoilla (Koutaniemi 1999)."
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 14:45
|
|
Tässä työssä siis
tarkastellaan jääkauden jälkeistä maankohoamisilmiötä
sen ”lähtölaukauksesta” nykypäivään saakka. Tarkoitus on tuoda esille ilmiön erilaiset
havainnointimetodit sekä luonnossa näkyvät rannansiirtymisen merkit niin yleisellä kuin
paikallisellakin tasolla. Lisäksi työssä pyritään tarkastelemaan maankohoamisen tulevaisuutta ja
rannansiirtymäkehitykseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Työssä tarkastellaan myös
maankohoamisteorian ”vedenpitävyyttä”, eli onko nykyisin yleisesti hyväksytty isostasiateoria
lopullinen ja todellinen selitys maankohoamisilmiölle
sen ”lähtölaukauksesta” nykypäivään saakka. Tarkoitus on tuoda esille ilmiön erilaiset
havainnointimetodit sekä luonnossa näkyvät rannansiirtymisen merkit niin yleisellä kuin
paikallisellakin tasolla. Lisäksi työssä pyritään tarkastelemaan maankohoamisen tulevaisuutta ja
rannansiirtymäkehitykseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Työssä tarkastellaan myös
maankohoamisteorian ”vedenpitävyyttä”, eli onko nykyisin yleisesti hyväksytty isostasiateoria
lopullinen ja todellinen selitys maankohoamisilmiölle
MikkoL:
www.liminka.fi/tiedostot/
Maankohoamisesitelma.pdf
Maankohoamisesitelma.pdf
|
ja vielä samasta
esitelmästä maankohoamisen vauhti, joka on erittäin nopea geologisissa
kelloissa mitattuna:
"Maannousu jatkui hyvin nopeana jääkauden jälkeisen ajan alussa, jolloin kohoamisnopeus oli
yli kymmenkertainen nykyiseen verrattuna (Eronen 1991: 230-231). Esimerkiksi maankohoamisen
keskuksessa Perämerellä maa nousi 9 100-8 300 vuotta sitten jopa yli 10 metriä sadassa vuodessa.
Aikavälillä 7 000-3 500 vuotta sitten kohoamisvauhti oli enää keskimäärin 1,5 metriä sadassa
vuodessa. Viimeisten 3 500 vuoden aikana maa on noussut noin metrin sadan vuoden aikana
(Taipale & Saarnisto 1991: 254-259). Maannousu on siis hidastunut ja hidastuu koko ajan.
Nykyisellään kohoamisvauhti on nopeinta Oulun-Kokkolan edustan merialueella (80-90 cm sadassa
vuodessa) (Koutaniemi 1999). Etelään mentäessä maannousu hidastuu niin, että Suomenlahden
perukassa ja Öölannin eteläpuolella sitä ei ole enää lainkaan havaittavissa (Tulkki 1984)"
"Maannousu jatkui hyvin nopeana jääkauden jälkeisen ajan alussa, jolloin kohoamisnopeus oli
yli kymmenkertainen nykyiseen verrattuna (Eronen 1991: 230-231). Esimerkiksi maankohoamisen
keskuksessa Perämerellä maa nousi 9 100-8 300 vuotta sitten jopa yli 10 metriä sadassa vuodessa.
Aikavälillä 7 000-3 500 vuotta sitten kohoamisvauhti oli enää keskimäärin 1,5 metriä sadassa
vuodessa. Viimeisten 3 500 vuoden aikana maa on noussut noin metrin sadan vuoden aikana
(Taipale & Saarnisto 1991: 254-259). Maannousu on siis hidastunut ja hidastuu koko ajan.
Nykyisellään kohoamisvauhti on nopeinta Oulun-Kokkolan edustan merialueella (80-90 cm sadassa
vuodessa) (Koutaniemi 1999). Etelään mentäessä maannousu hidastuu niin, että Suomenlahden
perukassa ja Öölannin eteläpuolella sitä ei ole enää lainkaan havaittavissa (Tulkki 1984)"
|
Tällaista luonnon
todistusta Lyell siis katseli avoimin silmin ja totesi, että se ei mitenkään
sovi Ussherin Raamatun sukuluetteloihin perustamaan ajanlaskuun.
Ei sovi oikein Heli Supperinkaan kertomus Limingan niityiltä...
Lyell oli erittäin tarkkasilmäinen. Ranskan ja Italian rannikoilla hän totesi, että maakerrostumia on mahdollista tunnistaa niissä olevien erinäköisten simpukankuorien avulla.
Hän ehdotti, että tertiäärikausi voidaan jakaa niiden avulla kolmeen alajaksoon, plioseeni, mioseeni ja eoseeni.
jaottelu on edelleen käytössä tänään, vain entistä tarkemmin tunnettuina maankuoren historian vaiheina.
Ei sovi oikein Heli Supperinkaan kertomus Limingan niityiltä...
Lyell oli erittäin tarkkasilmäinen. Ranskan ja Italian rannikoilla hän totesi, että maakerrostumia on mahdollista tunnistaa niissä olevien erinäköisten simpukankuorien avulla.
Hän ehdotti, että tertiäärikausi voidaan jakaa niiden avulla kolmeen alajaksoon, plioseeni, mioseeni ja eoseeni.
jaottelu on edelleen käytössä tänään, vain entistä tarkemmin tunnettuina maankuoren historian vaiheina.
|
ajatukseni on
siis, että vaikka Lyellin opettaja onkin jo Hegeliä edeltävältä ajalta,
tällainen ajassa etenevän prosessin tarkastelu sai hurjasti vauhtia tämän
filosofiasta.
Lyell koetti selvittää maankuoren muodostumista nykyisin nähtävien ilmiöiden avulla, sanotaan vaikkapa maankuoren kohoamisen.
Darwin koetti selvittää lajien muodostumista nykyisin nähtävän ilmiön, Galapakos saaren lintujen, kasvien ja eläinten muuntumisen avulla, sanotaan vaikkapa luonnonvalinnan perusteella.
Molempiin vaikutti Hegel ja molemmat luonnontutkijat olivat keskenään ystäviä. Lyell ja Darwin.
Molemmat saivat myös aivan hurjan kristillisen vastarinnan kirkoista ja aina Oxfordin yliopiston vanhojen proffien tasolta asti.
Lyell koetti selvittää maankuoren muodostumista nykyisin nähtävien ilmiöiden avulla, sanotaan vaikkapa maankuoren kohoamisen.
Darwin koetti selvittää lajien muodostumista nykyisin nähtävän ilmiön, Galapakos saaren lintujen, kasvien ja eläinten muuntumisen avulla, sanotaan vaikkapa luonnonvalinnan perusteella.
Molempiin vaikutti Hegel ja molemmat luonnontutkijat olivat keskenään ystäviä. Lyell ja Darwin.
Molemmat saivat myös aivan hurjan kristillisen vastarinnan kirkoista ja aina Oxfordin yliopiston vanhojen proffien tasolta asti.
|
tämä siis Petsin
kommentin innoittamana, itse en heittäisi Hegelin maailmaa noin nopeasti
roskakoriin vaikka hän onkin järkeilevä filosofi eikä uskova teologi.
|
no hyvä, mama :-)
pidän hatuista!
pidän hatuista!
 |
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 16:04
|
|
jos katselette
vapaa-ajattelijoiden tai ateistien internet sivuja, hyvin nopeasti huomaatte
että juuri Sir Charles Lyell ja Charles Darwin ovat siellä esimerkkeinä, kuinka
Raamattu on aikansa elänyt ja tyhmä kirja.
Ei ole!
he lukevat sitä oman maailmankatsomuksensa näkökulmasta ja löytävät, mitä etsivät.
kun kristitty saa Lyellin, Darwinin ja Hegelin et co. horisonttiin, sijoitettua maailmankuvaan ja katsomukseen, nuo itseään fiksuina pitävien ateistien teesit alkavat näyttää vähemmän fiksuilta, niinkuin nasu tuolla huomautti.
Ei ole!
he lukevat sitä oman maailmankatsomuksensa näkökulmasta ja löytävät, mitä etsivät.
kun kristitty saa Lyellin, Darwinin ja Hegelin et co. horisonttiin, sijoitettua maailmankuvaan ja katsomukseen, nuo itseään fiksuina pitävien ateistien teesit alkavat näyttää vähemmän fiksuilta, niinkuin nasu tuolla huomautti.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 16:10
|
|
nasu vertasi
äärimmäistä fundamentalismia ja ateismia, molemmat koettavat saada järjellään
asiat järjestykseen ja uskolle ei paljon jää tilaa.
Pastori, tri William Buckland (1784-1856) mainitaan usein Lyellin vastustajana Oxfordissa. Mutta hän ei suinkaan ollut äärimmäinen kreationisti, vaan itse asiassa tutki itsekin pleistoseseniaikaa ja mietti mammuttien ja mastodonttien maailmaa, jonka Nooan ajan vedenpaisumus hänen mielestään hävitti.
lainaan tähän hänen ajatustaan Raamatusta, joka minusta ovat yhä hyvin ajankohtaisia tänään.
Pastori, tri William Buckland (1784-1856) mainitaan usein Lyellin vastustajana Oxfordissa. Mutta hän ei suinkaan ollut äärimmäinen kreationisti, vaan itse asiassa tutki itsekin pleistoseseniaikaa ja mietti mammuttien ja mastodonttien maailmaa, jonka Nooan ajan vedenpaisumus hänen mielestään hävitti.
lainaan tähän hänen ajatustaan Raamatusta, joka minusta ovat yhä hyvin ajankohtaisia tänään.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 16:18
|
|
Buckland:
"Ne jotka pettyvät Raamattuun, kun eivät löydä sieltä yksityiskohtaista tietoa geologisista ilmiöistä, nojaavat mielivaltaiseen odotukseen, että Raamatussa muka olisi historiallista tietoa Luojan kaikista teoista kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa vaikka ihmiskunnalla ei olisi niiden kanssa mitään tekemistä.
Yhtä hyvin voisimme pitää Mooseksen kirjaa puutteellisina, koska se ei mainitse Jupiterin kuita eikä Saturnuksen renkaita, kuin pettyä, ettei siellä ole mainintaa geologisista ilmiöistä, joiden yksityiskohdat sopivat paremmin tieteelliseen sanakirjaan, asioita, jotka eivät kuulu kirjaan, jonka tarkoitus on ohjata uskoa ja moraalista käyttäytymistä
Buckland, W. 1837. Geology and Mineralogy Considered With Reference to Natural Theology
"Ne jotka pettyvät Raamattuun, kun eivät löydä sieltä yksityiskohtaista tietoa geologisista ilmiöistä, nojaavat mielivaltaiseen odotukseen, että Raamatussa muka olisi historiallista tietoa Luojan kaikista teoista kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa vaikka ihmiskunnalla ei olisi niiden kanssa mitään tekemistä.
Yhtä hyvin voisimme pitää Mooseksen kirjaa puutteellisina, koska se ei mainitse Jupiterin kuita eikä Saturnuksen renkaita, kuin pettyä, ettei siellä ole mainintaa geologisista ilmiöistä, joiden yksityiskohdat sopivat paremmin tieteelliseen sanakirjaan, asioita, jotka eivät kuulu kirjaan, jonka tarkoitus on ohjata uskoa ja moraalista käyttäytymistä
Buckland, W. 1837. Geology and Mineralogy Considered With Reference to Natural Theology
|
Kirjoittanut: MikkoL,
21.07.2007 16:21
|
|
voimme vaikkapa
kysyä, miksei Raamatussa ole mainintoja dinosauruksista tai jääkaudesta.
Ei siellä tosiaan mainita Saturnuksen renkaitakaan, jotka ensimmäiset Aollannissa valmistetut kaukoputket vasta 1600-luvun alussa paljastivat.
En ole hänen kanssaan samaa mieltä, että Raamattu olisi kirjoitettu "ainoastaan ohjaamaan uskoa ja moraalista käyttäytymistä", mutta se olisi sitten jo toinen juttu.
kyllä Raamattu ihan tosissaan kertoo maailmankaikkeuden luomisesta sellaisena, kuin sen ajan ihmiset sen osasivat Pyhän Hengen johtamina kuvata.
Ei siellä tosiaan mainita Saturnuksen renkaitakaan, jotka ensimmäiset Aollannissa valmistetut kaukoputket vasta 1600-luvun alussa paljastivat.
En ole hänen kanssaan samaa mieltä, että Raamattu olisi kirjoitettu "ainoastaan ohjaamaan uskoa ja moraalista käyttäytymistä", mutta se olisi sitten jo toinen juttu.
kyllä Raamattu ihan tosissaan kertoo maailmankaikkeuden luomisesta sellaisena, kuin sen ajan ihmiset sen osasivat Pyhän Hengen johtamina kuvata.
No comments:
Post a Comment