Otsikko: Monda asuinsia
Viestejä yhteensä: 100
Keskustelu aloitettu: 10.12.2007 10:57
Viimeisin viesti: 15.12.2007 06:30
Viestejä yhteensä: 100
Keskustelu aloitettu: 10.12.2007 10:57
Viimeisin viesti: 15.12.2007 06:30
    |
JA hen sanoi
Opetuslapsillens/ Elken teiden Sydhemen wauactuco. Wskottaco Jumalan päle/ nin
te mös vskot minun päleni.
Minu' Iseni Hones ouat monda Asuinsia. Ellei nin olis/ Nin mine sanoisin teille/ Mine menen walmistaman teille Sia.
Ja waicka mine poismenen/ walmistaman teille Sia/ quitengin mine iellens tulen/ ia otan teidhet minun tykeni/ Ette cussa mine olen/ sielle mös pite teiden oleman.
Ja cuhunga mine menen/ te tiedhette/ ia sen tien te tiedhette.
Minu' Iseni Hones ouat monda Asuinsia. Ellei nin olis/ Nin mine sanoisin teille/ Mine menen walmistaman teille Sia.
Ja waicka mine poismenen/ walmistaman teille Sia/ quitengin mine iellens tulen/ ia otan teidhet minun tykeni/ Ette cussa mine olen/ sielle mös pite teiden oleman.
Ja cuhunga mine menen/ te tiedhette/ ia sen tien te tiedhette.
    |
Sanoi henelle
Thomas/ HERRA/ emme me tiedhe/ cuhungas menet/ ia quinga me taidham tien tiete?
Jesus sanoi henelle/ Mine olen se Tie/ ia Totuus/ ia Eleme. Eikengen tule Isen tyge/ waan Minun cauttani.
Joh 14:1-6
Agricolan Se Wsi Testamentti 1548
Jesus sanoi henelle/ Mine olen se Tie/ ia Totuus/ ia Eleme. Eikengen tule Isen tyge/ waan Minun cauttani.
Joh 14:1-6
Agricolan Se Wsi Testamentti 1548
|
Kuinka tutut ja
rakkaat ovatkaan nämä Jeesuksen sanat kaikille kristityille!
Mutta katsotaanpa uudelleen, mitä kummaa Jeesus oikeastaan sanoo?
Minu' Iseni Hones ouat monda Asuinsia. Ellei nin olis/ Nin mine sanoisin teille/ Mine menen walmistaman teille Sia.
En muista nähneeni missään keskustelua näistä aivan oudoista Jeesuksen sanoista.
Itsekin olen vain lukenut ne koskaan pysähtymättä miettimään, mitä Hän oikein tarkoittaa.
"Mine menen valmistamaan teille Sia"
Mitä ihmeen valmistamista siinä on, eikö Taivas ole valmis paikka?
"Monda asuinsia" Mitä sitten? Iso talo, paljon porukkaa, tarkoittaako Jeesus, että ellei niin olisi, Hän ei sanoisi "menen valmistamaan teille Sia"
en ymmärrä
Ymmärrätkö sinä, mitä Jeesus siellä Isän kotona oikein puuhailee meitä varten?
Mutta katsotaanpa uudelleen, mitä kummaa Jeesus oikeastaan sanoo?
Minu' Iseni Hones ouat monda Asuinsia. Ellei nin olis/ Nin mine sanoisin teille/ Mine menen walmistaman teille Sia.
En muista nähneeni missään keskustelua näistä aivan oudoista Jeesuksen sanoista.
Itsekin olen vain lukenut ne koskaan pysähtymättä miettimään, mitä Hän oikein tarkoittaa.
"Mine menen valmistamaan teille Sia"
Mitä ihmeen valmistamista siinä on, eikö Taivas ole valmis paikka?
"Monda asuinsia" Mitä sitten? Iso talo, paljon porukkaa, tarkoittaako Jeesus, että ellei niin olisi, Hän ei sanoisi "menen valmistamaan teille Sia"
en ymmärrä
Ymmärrätkö sinä, mitä Jeesus siellä Isän kotona oikein puuhailee meitä varten?
   |
Mikko ei ymmerdhe
mike olis teme Werthaus
te ymmerdhett?
te ymmerdhett?
|
Mwtha eihen
Taiwhassa olisis midhen aswinsia meilen ios ei Hen menisis whalmisthaman site
colemansas ia wlosnousemuxens cautha.
|
hibernatus wlosmaalapi "whalmisthaman asuinsia
colemansas ia wlosnousemuxens cautha"
Miteste se sis on?
Jesu: Ja cuhunga mine menen/ te tiedhette/ ia sen tien te tiedhette.
Thomas: emme me tiedhe/ cuhungas menet/ ia quinga me taidham tien tiete?
--------
asuinsia, ydhexi Taloixi?
Nin eipe te sillen ole Wierahat/ ia Mucalaiset/ waan Pyhein cansa Borgharit/ ia Jumalan Perehet/
ylesraketudh Apostolein ia Prophetadhen Perustoxen päle/ iossa Jesus Christus ylimeinen Culmakiui ombi/
Jonga päle caiki Rakennus toine' toisehens lijtetehen/ se casuapi Pyhexi Te'plixi Herrasa/
Jonga päle mös te ylesraketahan/ Jumalalle ydhexi Taloixi/ hengen cautta.
Miteste se sis on?
Jesu: Ja cuhunga mine menen/ te tiedhette/ ia sen tien te tiedhette.
Thomas: emme me tiedhe/ cuhungas menet/ ia quinga me taidham tien tiete?
--------
asuinsia, ydhexi Taloixi?
Nin eipe te sillen ole Wierahat/ ia Mucalaiset/ waan Pyhein cansa Borgharit/ ia Jumalan Perehet/
ylesraketudh Apostolein ia Prophetadhen Perustoxen päle/ iossa Jesus Christus ylimeinen Culmakiui ombi/
Jonga päle caiki Rakennus toine' toisehens lijtetehen/ se casuapi Pyhexi Te'plixi Herrasa/
Jonga päle mös te ylesraketahan/ Jumalalle ydhexi Taloixi/ hengen cautta.
|
Olen usein
miettinyt "monta asuinsijaa" - mutta en ymmärrä muuta kuin, että
suuri määrä tarvitsee monta asuinsijaa (paikkaa). Sangen maallinen näkemys,
kenties. ;-)
Vähän "tuoreempaa" suomenkieltä:
Tie, totuus ja elämä
1 "Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. [Joh. 14:27 | Mark. 11:22; Joh. 12:44]
2 Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. [Luuk. 16:9; Hepr. 11:16]
3 Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. [Joh. 12:26, 17:24]
4 Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."
5 Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?"
6 Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. [Joh. 11:25; Room. 5:2; Hepr. 10:20]
7 Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet." [Joh. 8:19]
Vähän "tuoreempaa" suomenkieltä:
Tie, totuus ja elämä
1 "Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. [Joh. 14:27 | Mark. 11:22; Joh. 12:44]
2 Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. [Luuk. 16:9; Hepr. 11:16]
3 Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. [Joh. 12:26, 17:24]
4 Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."
5 Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?"
6 Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. [Joh. 11:25; Room. 5:2; Hepr. 10:20]
7 Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet." [Joh. 8:19]
Kirjoittanut: Rannanjärvi,
10.12.2007 16:05
|
|
Onkohan niitä
taivahia monellaki eri tasolla. Tätä moon joskus ittekseni funteerannu. :-)
2.Korinttolaiskirje:
12:2 Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.
2.Korinttolaiskirje:
12:2 Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.
|
Jeesus kyllä
valmisti meille pääsyn sinne asuinsijaan kuten Hibernatus kauniisti sanoi.
mutta jotenkin tuosta Johanneksen tekstistä saa kuvan ikäänkuin siellä puusepät ja jalokivien hiojat olisivat yhä hommissa Hänen ohjauksessaan, ja sitten Hän tulee hakemaan omansa, että he olisivat siellä Hänen kanssaan.
Taivas ja taivasten taivaat, kuten Rannanjärvi sanoo.
"minä menen pois valmistamaan teille asuinsijan ja tulen takaisin"??
mutta jotenkin tuosta Johanneksen tekstistä saa kuvan ikäänkuin siellä puusepät ja jalokivien hiojat olisivat yhä hommissa Hänen ohjauksessaan, ja sitten Hän tulee hakemaan omansa, että he olisivat siellä Hänen kanssaan.
Taivas ja taivasten taivaat, kuten Rannanjärvi sanoo.
"minä menen pois valmistamaan teille asuinsijan ja tulen takaisin"??
|
Matteus 20.
(vaikea ihmisen ymmärtää)
8 "Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.' [3. Moos. 19:13; 5. Moos. 24:14,15; Tob. 4:14]
9 Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa.
10 Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin.
11 Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle:
12 'Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.'
13 Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: 'Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista?
14 Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle,
15 ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?' [Room. 9:16]
16 "Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi." [Matt. 19:30+]
8 "Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.' [3. Moos. 19:13; 5. Moos. 24:14,15; Tob. 4:14]
9 Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa.
10 Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin.
11 Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle:
12 'Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.'
13 Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: 'Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista?
14 Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle,
15 ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?' [Room. 9:16]
16 "Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi." [Matt. 19:30+]
Kirjoittanut: Rannanjärvi,
10.12.2007 17:31
|
|
Seittemäs taivas,
moon kuullu sanottavan.
Mutta hakusanalla seittemäs, elikkä seitsemäs, löytyy raamatusta 40 jaetta, eikä yhyreskää puhuta seittemännestä taivahasta.
Mutta hakusanalla seittemäs, elikkä seitsemäs, löytyy raamatusta 40 jaetta, eikä yhyreskää puhuta seittemännestä taivahasta.
|
löysin eSword
digitaalisesta Raamatusta perusteellisen selvityksen Joh 14:2, joka antaa
ajattelemisen aihetta.
Laitan sen tähän alkukielellä ensin ja koetan sitten poimia keskeiset ajatukset toisella kotimaisella.
Laitan sen tähän alkukielellä ensin ja koetan sitten poimia keskeiset ajatukset toisella kotimaisella.
|
3 tn Many interpreters have associated μοναί (monai) with an
Aramaic word that can refer to a stopping place or resting place for a traveler
on a journey. This is similar to one of the meanings the word can have in
secular Greek (Pausanius 10.31.7). Origen understood the use here to refer to
stations on the road to God. This may well have been the understanding of the
Latin translators who translated μονή
(monē) by mansio, a stopping place.
The English translation "mansions" can be traced back to Tyndale, but
in Middle English the word simply meant "a dwelling place" (not
necessarily large or imposing) with no connotation of being temporary.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:27
|
|
. The interpretation put forward by Origen would have been
well suited to Gnosticism, where the soul in its ascent passes through stages
during which it is gradually purified of all that is material and therefore
evil. It is much more likely that the word μονή
should be related to its cognate verb μένω (menō),
which is frequently used in the Fourth Gospel to refer to the permanence of
relationship between Jesus and the Father and/or Jesus and the believer. Thus
the idea of a permanent dwelling place, rather than a temporary stopping place,
would be in view. Luther's translation of μοναί by Wohnungen is very accurate
here, as it has the connotation of a permanent residence.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:28
|
|
4 sn Most interpreters have understood the reference to my
Father's house as a reference to heaven, and the dwelling places (μονή, monē) as the permanent residences of
believers there. This seems consistent with the vocabulary and the context,
where in Joh_14:3 Jesus speaks of coming again to take the disciples to
himself. However, the phrase in my Father's house was used previously in the
Fourth Gospel in Joh_2:16 to refer to the temple in Jerusalem.
The author in Joh_2:19-22 then reinterpreted the temple as Jesus' body, which
was to be destroyed in death and then rebuilt in resurrection after three days.
Even more suggestive is the statement by Jesus in Joh_8:35, "Now the slave
does not remain (μένω, menō) in the
household forever, but the son remains (μένω) forever."
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:28
|
|
." If in the imagery of the Fourth Gospel the phrase in
my Father's house is ultimately a reference to Jesus' body, the relationship of
μονή to μένω suggests the permanent
relationship of the believer to Jesus and the Father as an adopted son who
remains in the household forever. In this case the "dwelling place"
is "in" Jesus himself, where he is, whether in heaven or on earth.
The statement in Joh_14:3, "I will come again and receive you to
myself," then refers not just to the parousia, but also to Jesus'
postresurrection return to the disciples in his glorified state, when by virtue
of his death on their behalf they may enter into union with him and with the
Father as adopted sons.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:29
|
|
. Needless to say, this bears numerous similarities to
Pauline theology, especially the concepts of adoption as sons and being
"in Christ" which are prominent in passages like Ephesians 1. It is
also important to note, however, the emphasis in the Fourth Gospel itself on
the present reality of eternal life (Joh_5:24; Joh_7:38-39, etc.) and the
possibility of worshiping the Father "in the Spirit and in truth"
(Joh_4:21-24) in the present age. There is a sense in which it is possible to
say that the future reality is present now. See further J. McCaffrey, The House
With Many Rooms (AnBib 114).
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:30
|
|
5 tc A number of important MSS (Μ66c Ν A B C* D K L W Ψ Λ13
33 565 579 892 al lat) have ὅτι (hoti)
here, while the majority lack it (Μ66* C2 Θ Ο). Should the ὅτι be included or omitted? The external
evidence is significantly stronger for the longer reading. Most Alexandrian and
Western MSS favor inclusion (it is a little unusual for the Alexandrian to
favor the longer reading), while most Byzantine MSS favor omission (again, a
little unusual).
However, the reading of Μ66*, which aligns with the Byzantine, needs to be given some value. At the same time, the scribe of this papyrus was known for freely omitting and adding words, and the fact that the ms was corrected discounts its testimony here. But because the shorter reading is out of character for the Byzantine text, the shorter reading (omitting the ὅτι) may well be authentic.
However, the reading of Μ66*, which aligns with the Byzantine, needs to be given some value. At the same time, the scribe of this papyrus was known for freely omitting and adding words, and the fact that the ms was corrected discounts its testimony here. But because the shorter reading is out of character for the Byzantine text, the shorter reading (omitting the ὅτι) may well be authentic.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:31
|
|
. Interally, the question comes down to whether the shorter
reading is more difficult or not. And here, it loses the battle, for it seems
to be a clarifying omission (so TCGNT 206). R. E. Brown is certainly right when
he states: "all in all, the translation without ὅτι makes the best sense" (John [AB], 2:620). But this
tacitly argues for the authenticity of the word. Thus, on both external and
internal grounds, the ὅτι should be
regarded as authentic.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:32
|
|
tn If the ὅτι (hoti) is included (see tc above), there
are no less than four possible translations for this sentence: The sentence
could be either a question or a statement, and in addition the ὅτι could either indicate content or be
causal. How does one determine the best translation?
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:33
|
|
(1) A question here should probably be ruled out because it
would imply a previous statement by Jesus that either there are many dwelling
places in his Father's house (if the ὅτι
is causal) or he was going off to make a place ready for them (if the ὅτι indicates content). There is no
indication anywhere in the Fourth Gospel that Jesus had made such statements
prior to this time. So understanding the sentence as a statement is the best
option.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:33
|
|
(2) A statement with ὅτι
indicating content is understandable but contradictory. If there were no
dwelling places, Jesus would have told them that he was going off to make
dwelling places. But the following verse makes clear that Jesus' departure is
not hypothetical but real--he is really going away. So understanding the ὅτι with a causal nuance is the best option
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:34
|
|
. (3) A statement with a causal ὅτι can be understood two ways: (a) "Otherwise I would have
told you" is a parenthetical statement, and the ὅτι clause goes with the preceding "There are many dwelling
places in my Father's house." This would be fairly awkward syntactically,
however; it would be much more natural for the ὅτι
clause to modify what directly preceded it. (b) "Otherwise I would have
told you" is explained by Jesus' statement that he is going to make ready
a place. He makes a logical, necessary connection between his future departure
and the reality of the dwelling places in his Father's house.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:34
|
|
To sum up, all the possibilities for understanding the verse
with the inclusion of ὅτι present some
interpretive difficulties, but last option given seems best: "Otherwise, I
would have told you, because I am going to make ready a place." Of all the
options it provides the best logical flow of thought in the passage without
making any apparent contradictions in the context.
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 19:35
|
|
6 tn Or "to prepare."
7 tn Or "If not, would I have told you that I am going to prepare a place for you?" What is the meaning of the last clause with or without the ὅτι? One of the questions that must be answered here is whether or not τόπος (topos) is to be equated with μονή (monē). In Rev_12:8 τόπος is used to refer to a place in heaven, which would suggest that the two are essentially equal here. Jesus is going ahead of believers to prepare a place for them, a permanent dwelling place in the Father's house (see the note on this phrase in Joh_14:2).
7 tn Or "If not, would I have told you that I am going to prepare a place for you?" What is the meaning of the last clause with or without the ὅτι? One of the questions that must be answered here is whether or not τόπος (topos) is to be equated with μονή (monē). In Rev_12:8 τόπος is used to refer to a place in heaven, which would suggest that the two are essentially equal here. Jesus is going ahead of believers to prepare a place for them, a permanent dwelling place in the Father's house (see the note on this phrase in Joh_14:2).
MikkoL:
Kommentit on otettu Internetistä löytyvästä Raamatusta
The NET Bible (www.bible.org)
Kommentit on otettu Internetistä löytyvästä Raamatusta
The NET Bible (www.bible.org)
|
Tuossa on nyt
melkoinen nivaska vieraskielistä tekstiä ja kreikkaa Johanneksen evankeliumin
kohdasta Monda asuinsia
Tuon kirjoituksen ohi on helppo mennä, se on vähän hankalaa luettavaa.
Mutta entäpä jos ottaisit aikaasi ja tutustuisit noihin selityksiin ajatuksen kanssa. mitä siinä oikein tahdotaan sanoa tästä pyhän Raamatun kohdasta?
jaa että miksi ottaisit aikaasi?
hmmm...
Tuon kirjoituksen ohi on helppo mennä, se on vähän hankalaa luettavaa.
Mutta entäpä jos ottaisit aikaasi ja tutustuisit noihin selityksiin ajatuksen kanssa. mitä siinä oikein tahdotaan sanoa tästä pyhän Raamatun kohdasta?
jaa että miksi ottaisit aikaasi?
hmmm...
Kirjoittanut: Rannanjärvi,
10.12.2007 20:00
|
|
MikkoL: Tuon
kirjoituksen ohi on helppo mennä, se on vähän hankalaa luettavaa.
Soot torella oikias. :-)
Soot torella oikias. :-)
Kirjoittanut: MikkoL,
10.12.2007 21:11
|
|
:-)
Kirjoittanut: Patu,
10.12.2007 23:08
|
|
Kiitos MikkoL tästä selityksestä. Teksti on varmaan vaikea ainakin
englantia osaamattomille. Vaikeaksi sen voi tehdä myös se, että siinä
vertaillaan myös eri käsikirjoitusten eroja ja viittaukset niihin voivat olla
käsittämättömiä, vaikka osaisi hyvinkin englantia.
MikkoL:
koetan purkaa sitä tänään tai huomenna, mutta teille jotka, osaatte englantia on minusta hyvä saada lukea niinkuin minua viisammat sen ovat alunperin kirjoittaneet eikä omien silmälasieni läpi.
koetan purkaa sitä tänään tai huomenna, mutta teille jotka, osaatte englantia on minusta hyvä saada lukea niinkuin minua viisammat sen ovat alunperin kirjoittaneet eikä omien silmälasieni läpi.
|
Oikein hienoa,
MikkoL. Kiitos siitä etukäteen.
Monille meistä kirjoittajista ei ole kovinkaan tuttuja eri käsikirjoitusten erot, eikä se, miten niistä koostamalla on luotu nykyiset suomenkieliset Raamattukäännökset. Sen sanoista ja sanamuodoista helposti teemme teologiaa.
Uusien käsikirjoitusten löytyminen ja niiden merkitys Raamatun teksteihin olisi myös jossain vaiheessa mukava keskustelun aihe.
Monille meistä kirjoittajista ei ole kovinkaan tuttuja eri käsikirjoitusten erot, eikä se, miten niistä koostamalla on luotu nykyiset suomenkieliset Raamattukäännökset. Sen sanoista ja sanamuodoista helposti teemme teologiaa.
Uusien käsikirjoitusten löytyminen ja niiden merkitys Raamatun teksteihin olisi myös jossain vaiheessa mukava keskustelun aihe.
|
NET Raamatun
selittäjät keskustelevat siitä, mitä Johanneksen evankeliumin kreikankielinen
ilmaus tarkoittaa. Mitä merkitsevät kielellisesti sanat "asuinsija"
tai "sija" (monai), josta Jeesus tässä puhuu.
Suomalainen Raamattu on käännetty alkuteksteistä ja olemme sitä lukiessamme täysin riippuvaisia kääntäjien ratkaisuista.
Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu Kreikan asukkaiden vanhalla puhekielellä, jota kutsutaan sanalla koinee.
Mutta Jeesuksen oma äidinkieli oli aramea. Johanneksen evankeliumin kirjoittaja on näin joutunut jo kääntämään Vapahtajan sanoja arameasta koinee kreikkaan.
Suomalainen Raamattu on käännetty alkuteksteistä ja olemme sitä lukiessamme täysin riippuvaisia kääntäjien ratkaisuista.
Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu Kreikan asukkaiden vanhalla puhekielellä, jota kutsutaan sanalla koinee.
Mutta Jeesuksen oma äidinkieli oli aramea. Johanneksen evankeliumin kirjoittaja on näin joutunut jo kääntämään Vapahtajan sanoja arameasta koinee kreikkaan.
|
1. Väliaikainen
asunto
Arameassa on "sija" eli monai sanaa muistuttava ilmaus, joka tarkoittaa väliaikaista asuntoa, majataloa, jossa ollaan vain hetken matkalla jonnekin.
Pausanias on 200-luvulla jKr elänyt kreikkalainen matkailija, turisti. Hän kuvaa kuuluisassa matkakirjassaan "Kreikan kuvaus" näkemiään maita ja kaupunkeja tarkalla silmällä.
Hän syntyi nähtävästi Lyydiassa ja matkusteli laajalti Anatoliassa, Troijassakin. Hän kävi Syyrian Antiokiassa, Jerusalemissa ja Joppessa (Jaffa nykyisen Tel Avivin luona), Jordan virran rannoilla.
Pausanias kuvaa Egyptin pyramideja, kertoo Makedoniasta, Ateenassa, Mykenessä ja käy Italiassa Campanian alueella ja ikuisessa Roomassakin.
Pausaniaksen kreikkalaisessa tekstissä Johanneksen evankeliumin sana "monai" tarkoittaa väliaikaista asuntoa, majataloa.
Arameassa on "sija" eli monai sanaa muistuttava ilmaus, joka tarkoittaa väliaikaista asuntoa, majataloa, jossa ollaan vain hetken matkalla jonnekin.
Pausanias on 200-luvulla jKr elänyt kreikkalainen matkailija, turisti. Hän kuvaa kuuluisassa matkakirjassaan "Kreikan kuvaus" näkemiään maita ja kaupunkeja tarkalla silmällä.
Hän syntyi nähtävästi Lyydiassa ja matkusteli laajalti Anatoliassa, Troijassakin. Hän kävi Syyrian Antiokiassa, Jerusalemissa ja Joppessa (Jaffa nykyisen Tel Avivin luona), Jordan virran rannoilla.
Pausanias kuvaa Egyptin pyramideja, kertoo Makedoniasta, Ateenassa, Mykenessä ja käy Italiassa Campanian alueella ja ikuisessa Roomassakin.
Pausaniaksen kreikkalaisessa tekstissä Johanneksen evankeliumin sana "monai" tarkoittaa väliaikaista asuntoa, majataloa.
|
tämän kohdan
selittäjät huomauttavat, että ajatus sielun matkasta kohti taivasta erilaisten
asuinsijojen kautta muistuttaa gnostilaisuutta.
Sana tulee sanasta gnosis, tieto. Tämä oli varhaisen kirkon aikana laajalti Välimeren maissa tunnettu aatevirtaus, jonka taustalla on kreikkalainen käsitys jumalallisesta sielusta ajallisen ruumiin vankilassa.
Täällä Palestiinassa Kesarean kaupungissa elänyt monipuolinen lahjakkuus Origenes (185-254) on vaikuttanut syvälliseseti kristilliseen kirkkoon.
Origenes ymmärsi Jeesuksen sanan "asuinsija" väliaikaisena asuntona matkalla Jumalan luo. Latinalaisessa Uuden testamentin käännöksessä tämä on "mansio".
Englannin "mansion" sai myöhemmin suuren aatelistalon merkityksen, Lutherin aikaisen William Tyndalen (1494-1536) englannissa se yksinkertaisesti tarkoittaa "asuinsija".
Sana tulee sanasta gnosis, tieto. Tämä oli varhaisen kirkon aikana laajalti Välimeren maissa tunnettu aatevirtaus, jonka taustalla on kreikkalainen käsitys jumalallisesta sielusta ajallisen ruumiin vankilassa.
Täällä Palestiinassa Kesarean kaupungissa elänyt monipuolinen lahjakkuus Origenes (185-254) on vaikuttanut syvälliseseti kristilliseen kirkkoon.
Origenes ymmärsi Jeesuksen sanan "asuinsija" väliaikaisena asuntona matkalla Jumalan luo. Latinalaisessa Uuden testamentin käännöksessä tämä on "mansio".
Englannin "mansion" sai myöhemmin suuren aatelistalon merkityksen, Lutherin aikaisen William Tyndalen (1494-1536) englannissa se yksinkertaisesti tarkoittaa "asuinsija".
|
2 Pysyvä
asuinsija
Väliaikainen asuinsija on siis mahdollinen aramean kielen kannalta ja myös UTn koinee kreikassa. Pausaniaksen teksti todistaa, että tällainen merkitys sanalla on klassisessa kreikassakin.
Mutta seuraavaksi kohdan selittäjät katsovat samaa sanaa "monai" toisesta näkökulmasta. Mitä tämä sana tarkoittaa muualla Johanneksen evankeliumissa?
sanan juurena on kreikan "meno". Tämä esiintyy Johanneksen evankeliumissa monissa kohdin, kun Jeesus puhuu pysyvästä suhteesta Isän ja Pojan välillä. Samoin se esiintyy kohdissa, joissa Jeesus puhuu pysyvästä suhteesta Pojan ja uskovan välillä.
Tästä Johanneksen omasta kielenkäytöstä nousee pysyvän asuinsijan merkitys.
Selittäjät toteavat lopuksi, että Martti Lutherin saksalaisessa käännöksessään käyttämä sana "Wohnung" vastaa hyvin tätä ajatusta pysyvästä asuinsijasta.
Väliaikainen asuinsija on siis mahdollinen aramean kielen kannalta ja myös UTn koinee kreikassa. Pausaniaksen teksti todistaa, että tällainen merkitys sanalla on klassisessa kreikassakin.
Mutta seuraavaksi kohdan selittäjät katsovat samaa sanaa "monai" toisesta näkökulmasta. Mitä tämä sana tarkoittaa muualla Johanneksen evankeliumissa?
sanan juurena on kreikan "meno". Tämä esiintyy Johanneksen evankeliumissa monissa kohdin, kun Jeesus puhuu pysyvästä suhteesta Isän ja Pojan välillä. Samoin se esiintyy kohdissa, joissa Jeesus puhuu pysyvästä suhteesta Pojan ja uskovan välillä.
Tästä Johanneksen omasta kielenkäytöstä nousee pysyvän asuinsijan merkitys.
Selittäjät toteavat lopuksi, että Martti Lutherin saksalaisessa käännöksessään käyttämä sana "Wohnung" vastaa hyvin tätä ajatusta pysyvästä asuinsijasta.
|
Huh.
tuostahan tuli selityksen selitys.
mutta pähkinänkuoressa siis, "monda asuinsia" voidaan ymmärtää kreikassa sekä väliaikaisena asuntona matkalla jonnekin, tai pysyvänä asuinsijana.
Johanneksen evankeliumin oman kielenkäytön perusteella NET Bible selittäjät päätyvät jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Minusta tässä on tavattoman syvällinen ja mielenkiintoinen viittaus "asuinsija" ja Jeesuksen opetus Isän ja Pojan ja Pojan ja uskovan välisestä suhteesta.
Tästä aukeaa paljon teologista pohdintaa Jumalan Sanan äärellä.
tuostahan tuli selityksen selitys.
mutta pähkinänkuoressa siis, "monda asuinsia" voidaan ymmärtää kreikassa sekä väliaikaisena asuntona matkalla jonnekin, tai pysyvänä asuinsijana.
Johanneksen evankeliumin oman kielenkäytön perusteella NET Bible selittäjät päätyvät jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Minusta tässä on tavattoman syvällinen ja mielenkiintoinen viittaus "asuinsija" ja Jeesuksen opetus Isän ja Pojan ja Pojan ja uskovan välisestä suhteesta.
Tästä aukeaa paljon teologista pohdintaa Jumalan Sanan äärellä.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 09:53
|
|
Tuo jakso
suorastaan kutsuisi tutkimaan Johannesta lisää, etsimään noita tässä
ylimalkaisesti viitattuja neljännen evankeliumin kohtia, jossa kreikan sana
"meno" esiintyy.
ilmainen eSword Raamattu antaa siihen hyvät mahdollisuudet vaikka et osaisi kreikkaa, esim King James Version KJT+ sisältää Johanneksen jokaisen sanan ja sen kreikkalaisen vastineen (mini-konkordanssi)
ilmainen eSword Raamattu antaa siihen hyvät mahdollisuudet vaikka et osaisi kreikkaa, esim King James Version KJT+ sisältää Johanneksen jokaisen sanan ja sen kreikkalaisen vastineen (mini-konkordanssi)
|
"Monille
meistä kirjoittajista ei ole kovinkaan tuttuja eri käsikirjoitusten erot, eikä
se, miten niistä koostamalla on luotu nykyiset suomenkieliset
Raamattukäännökset." Patu
Niin, taitaa olla aika hyvin asiat jo silloin, jos joku el-piireissä ylipäätänsä osaa ottaa huomioon, että lukevat vain käännöksiä, ja näidenkin valistuneiden keskuudessa monilla taitaa olla sellainen käsitys, että on olemassa joku yksi kreikankielinen "alkuteksti", josta kaikki pystytään tarvittaessa tarkistamaan, vaikka todellisuudessa onkin vain erilaisia käsinkopioituja katkelmia, joissa on jonkin verran eroja keskenään, ja pitää sitten vielä päättää, minkä käsikirjoituksen mukaista asua pitää luotettavimpana. Onneksi kyllä useimmiten noilla käsikirjoitusten välisillä eroilla ei ole sen suurempaa merkitystä, mutta onhan sekin hyvä tietää. Paljon olisi kuitenkin voitettu, jos saataisiin enemmän ihmisiä havahtumaan siihen tosiasiaan, että he lukevat vain käännöksiä, eikä käännösten sanamuodoista oikein voi tehdä mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Niin, taitaa olla aika hyvin asiat jo silloin, jos joku el-piireissä ylipäätänsä osaa ottaa huomioon, että lukevat vain käännöksiä, ja näidenkin valistuneiden keskuudessa monilla taitaa olla sellainen käsitys, että on olemassa joku yksi kreikankielinen "alkuteksti", josta kaikki pystytään tarvittaessa tarkistamaan, vaikka todellisuudessa onkin vain erilaisia käsinkopioituja katkelmia, joissa on jonkin verran eroja keskenään, ja pitää sitten vielä päättää, minkä käsikirjoituksen mukaista asua pitää luotettavimpana. Onneksi kyllä useimmiten noilla käsikirjoitusten välisillä eroilla ei ole sen suurempaa merkitystä, mutta onhan sekin hyvä tietää. Paljon olisi kuitenkin voitettu, jos saataisiin enemmän ihmisiä havahtumaan siihen tosiasiaan, että he lukevat vain käännöksiä, eikä käännösten sanamuodoista oikein voi tehdä mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
 |
Jakeen neljä
selitys on hyvin pitkä ja mielenkiintoinen.
He toteavat aluksi, että useimmat ajattelevat "Minun Isäni kodissa" tarkoittavan taivasta ja "monta asuinsijaa" uskovaisten turvallista paikkaa siellä (monai).
Tätä vahvistaisi ajatus jakeessa kolme, "minä tulen takaisin ja otan teidät tyköni".
Mutta aikaisempi Johanneksen evankeliumin kohta, joka tästä puhuu, on seuraava:
He toteavat aluksi, että useimmat ajattelevat "Minun Isäni kodissa" tarkoittavan taivasta ja "monta asuinsijaa" uskovaisten turvallista paikkaa siellä (monai).
Tätä vahvistaisi ajatus jakeessa kolme, "minä tulen takaisin ja otan teidät tyköni".
Mutta aikaisempi Johanneksen evankeliumin kohta, joka tästä puhuu, on seuraava:
|
Ja Judasten/
Päsienen oli iwri lesse/ Ja Jesus ylesmeni Jerusalemin/
Ja leusi Templis ne istuuan/ iotca sielle Caria Lambait/ ia Mettisit myskendelit/ ia waihechtaijat.
Ja hen teki Rooskan Köusiste/ ia wlosaioi caiki Templist/ ynne Lambat ia Carian. Ja waihechtaiaden rahan hen poiswiskasi/ ia mahancukisti peudhet.
Ja sanoi nijlle ioca Mettisi myidh/ wieket nämet telde pois/ Ja elket tehckö minun Iseni Honecta Cauppahonexi.
Joh 2:13-16
Ja leusi Templis ne istuuan/ iotca sielle Caria Lambait/ ia Mettisit myskendelit/ ia waihechtaijat.
Ja hen teki Rooskan Köusiste/ ia wlosaioi caiki Templist/ ynne Lambat ia Carian. Ja waihechtaiaden rahan hen poiswiskasi/ ia mahancukisti peudhet.
Ja sanoi nijlle ioca Mettisi myidh/ wieket nämet telde pois/ Ja elket tehckö minun Iseni Honecta Cauppahonexi.
Joh 2:13-16
MikkoL:
Caria Lambait/ ia Mettisit
eikö ole suloista kieltä, toukomettiset!
Caria Lambait/ ia Mettisit
eikö ole suloista kieltä, toukomettiset!
|
"Ja elket
tehckö minun Iseni Honecta Cauppahonexi." Joh 2:16
Tämä taustana "minun Isäni huoneessa on monta asuinsijaa" johtaa ajtukset kohti Jerusalemin temppeliä, ja erikoisesti juutalaista kansaa koskettavia kysymyksiä, jotka ovat meille jaloon öljypuuhun istutetuille myös olennaisen tärkeitä.
Eräs syytös Jeesuksen vastaisessa oikeudenkäynnissä oli, että Hän oli uhannut hajoittaa Jerusalemin temppelin maahan ja rakentavansa sen kolmessa päivässä.
Mitä röyhkeyttä, kansallinen ylpeys ja Jumalan asuinsija ihmisten keskellä, Herran temppeli!
Tämä tulee myös Johanneksen evankeliumin kirjoittajan mieleen:
Tämä taustana "minun Isäni huoneessa on monta asuinsijaa" johtaa ajtukset kohti Jerusalemin temppeliä, ja erikoisesti juutalaista kansaa koskettavia kysymyksiä, jotka ovat meille jaloon öljypuuhun istutetuille myös olennaisen tärkeitä.
Eräs syytös Jeesuksen vastaisessa oikeudenkäynnissä oli, että Hän oli uhannut hajoittaa Jerusalemin temppelin maahan ja rakentavansa sen kolmessa päivässä.
Mitä röyhkeyttä, kansallinen ylpeys ja Jumalan asuinsija ihmisten keskellä, Herran temppeli!
Tämä tulee myös Johanneksen evankeliumin kirjoittajan mieleen:
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 14:55
|
|
Mutta henen
Opetuslapsens muistit ette Kirioitettu on/ Sinun Hones Kiuaus ombi minun
szönyt.
Nin wastasit Juttat/ ia sanoit henelle/ Mite mercki sine meille osotat/ ette sine neite teet?
Wastasi Jesus ia sanoi heille/ Rickocat teme Templi/ ia colmanden peiuen/ mine tadon sen ylesrake'da.
Nin sanoit Juttat/ Tete Templi ombi cwsi widhettekymende wootta rakettu/ ia sine sen tadhot colmen peiuen ylesrakenda?
Mutta hen sanoi henen Rumins Templist.
Coska hen sis oli coolluista ylesnosnut/ muistit henen Opetuslapsens/ ette hen oli sen sanonut/ ia vskoit Ramatudh/ ia sen Puhen/ ionga Jesus sanonut oli.
Joh 2:17-22
Nin wastasit Juttat/ ia sanoit henelle/ Mite mercki sine meille osotat/ ette sine neite teet?
Wastasi Jesus ia sanoi heille/ Rickocat teme Templi/ ia colmanden peiuen/ mine tadon sen ylesrake'da.
Nin sanoit Juttat/ Tete Templi ombi cwsi widhettekymende wootta rakettu/ ia sine sen tadhot colmen peiuen ylesrakenda?
Mutta hen sanoi henen Rumins Templist.
Coska hen sis oli coolluista ylesnosnut/ muistit henen Opetuslapsens/ ette hen oli sen sanonut/ ia vskoit Ramatudh/ ia sen Puhen/ ionga Jesus sanonut oli.
Joh 2:17-22
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 14:58
|
|
Selittäjät viittaavat
sitten myös seuraavaan Johanneksen evankeliumin kohtaan
Jesu wastasi heite/ ia sanoi/ Totisest totisest sano' mine teille/ Ette iocainen quin synnin tekepi/ hen ombi synnin Oria.
Mutta Oria ei pysy ijancaikisesta Honesa/ Poica pysypi ijancaikisesta.
Jos sis Poica teite wapaxi teke/ Totisest te oletta wapaat.
Joh 8:34-36
"Poica pysypi ijancaikisesta" käyttää juuri tuota samaa kreikan ilmaisua "meno"
Jesu wastasi heite/ ia sanoi/ Totisest totisest sano' mine teille/ Ette iocainen quin synnin tekepi/ hen ombi synnin Oria.
Mutta Oria ei pysy ijancaikisesta Honesa/ Poica pysypi ijancaikisesta.
Jos sis Poica teite wapaxi teke/ Totisest te oletta wapaat.
Joh 8:34-36
"Poica pysypi ijancaikisesta" käyttää juuri tuota samaa kreikan ilmaisua "meno"
|
Selittäjät
jatkavat tästä:
Johanneksen evankeliumissa "minun Isäni talo" on lopulta Jeesuksen ruumis!
"sija" on pysyvä suhde uskovan ja Jeesuksen välillä sekä Jeesuksen ja Hänen Isänsä välillä. Adoptoitu poika pysyy talossa iäti, kun taas ostettu orja ei pysy.
"monda asuinsia" on Jeesuksessa itsessään, oli Hän sitten taivaassa tai maanpäällä.
Johanneksen evankeliumissa "minun Isäni talo" on lopulta Jeesuksen ruumis!
"sija" on pysyvä suhde uskovan ja Jeesuksen välillä sekä Jeesuksen ja Hänen Isänsä välillä. Adoptoitu poika pysyy talossa iäti, kun taas ostettu orja ei pysy.
"monda asuinsia" on Jeesuksessa itsessään, oli Hän sitten taivaassa tai maanpäällä.
|
Joh 14:3 selitys
on niin hieno, että koetan kääntää sen tähän sanatarkasti:
"Ja waicka mine poismenen/ walmistaman teille Sia/ quitengin mine iellens tulen/ ia otan teidhet minun tykeni/ Ette cussa mine olen/ sielle mös pite teiden oleman."
"ei siis viittaa vain Jeesuksen paluuseen takaisin maanpäälle (parousia), vaan ylösnousemuksen jälkeiseen paluuseen opetuslasten luokse kirkastettuna, kun Hänen kuolemansa ansiosta he saavat tulla Hänen yhteyteensä ja adoptoidaan Isän lapsiksi."
"Ja waicka mine poismenen/ walmistaman teille Sia/ quitengin mine iellens tulen/ ia otan teidhet minun tykeni/ Ette cussa mine olen/ sielle mös pite teiden oleman."
"ei siis viittaa vain Jeesuksen paluuseen takaisin maanpäälle (parousia), vaan ylösnousemuksen jälkeiseen paluuseen opetuslasten luokse kirkastettuna, kun Hänen kuolemansa ansiosta he saavat tulla Hänen yhteyteensä ja adoptoidaan Isän lapsiksi."
|
Johanneksen evankeliumi painottaa iankaikkisen elämän todellisuutta tässä
ja nyt.
Joh 5:24 Joca ei Poica cunnioitze/ ei se mös Ise cunnioitze/ ioca hene' lehetti. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minu' sanani cwle ia vsko sen ioca minun lehetti/ henelle ombi ijancaikine' Eleme/ Ja ei tule Domion/ wan hen waelta Colemasta Elemehen.
Joh 7:38-39 Joca vsko minu' päleni ninquin Ramattu sano/ Hene' Cohdustans pitewotama' Eleue' wedhen wirdhat.
Mutta sen hen sanoi sijte Hengest ionga henen wskolisens piti saman. Sille ettei se Pyhe Hengi wiele silloin ollut sapualla/ Senteden ettei Jesus wiele ollut Kircastettu.
Joh 5:24 Joca ei Poica cunnioitze/ ei se mös Ise cunnioitze/ ioca hene' lehetti. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minu' sanani cwle ia vsko sen ioca minun lehetti/ henelle ombi ijancaikine' Eleme/ Ja ei tule Domion/ wan hen waelta Colemasta Elemehen.
Joh 7:38-39 Joca vsko minu' päleni ninquin Ramattu sano/ Hene' Cohdustans pitewotama' Eleue' wedhen wirdhat.
Mutta sen hen sanoi sijte Hengest ionga henen wskolisens piti saman. Sille ettei se Pyhe Hengi wiele silloin ollut sapualla/ Senteden ettei Jesus wiele ollut Kircastettu.
|
Jesus sanoi
henelle/ Waimo/ wsko minua/ se aica tulepi/ ettei te telle Worella/ eikä
Jerusalemis Ise cumardha.
Ette te tiedhe/ mite te cumardhatte/ Mutta me tiedhem/ mite me cumardham/ Sille Terueys Juttaista ombi.
Mutta se hetki tulepi/ ia io nyt on/ ette ne totiset Cumartaiat pite Ise cumartaman Henges ia Totudhes. Sille ette Iseki tactopi sencaltaisita/ iotca hende cumartaman pite.
Jumala ombi Hengi/ ia iotca hende cumartauat/ heiden pite Henges ia Totudhes hende cumartaman.
Joh 4:21-24
Ette te tiedhe/ mite te cumardhatte/ Mutta me tiedhem/ mite me cumardham/ Sille Terueys Juttaista ombi.
Mutta se hetki tulepi/ ia io nyt on/ ette ne totiset Cumartaiat pite Ise cumartaman Henges ia Totudhes. Sille ette Iseki tactopi sencaltaisita/ iotca hende cumartaman pite.
Jumala ombi Hengi/ ia iotca hende cumartauat/ heiden pite Henges ia Totudhes hende cumartaman.
Joh 4:21-24
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:16
|
|
Rukoilevaisten
ihana laulu
"Oi elämä ja elämä, oi iankaikkinen elämä: se alkaa täällä jo maitten päällä ja jatkuu iäti taivaassa."
on siis hyvin johannekselainen!
"Oi elämä ja elämä, oi iankaikkinen elämä: se alkaa täällä jo maitten päällä ja jatkuu iäti taivaassa."
on siis hyvin johannekselainen!
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:20
|
|
voisiko olla,
että sekä Hibernatus että mikkoL ovat osittain oikeassa tämän "monda
asuinsia" suhteen.
Ainakin tämä NET Bible selitys tähän asti viittaisi ajatuksiin, että
Jeesus on kuolemallaan valmistanut tämän sijan
ne monta asuinsijaa Isän huoneessa ovat Hänen ylösnousemusruumiissaan, joka koostuu Häneen uskovista ihmisistä.
Seurakunnasta.
"Minu' Iseni Hone" on Jesus itse!
Ainakin tämä NET Bible selitys tähän asti viittaisi ajatuksiin, että
Jeesus on kuolemallaan valmistanut tämän sijan
ne monta asuinsijaa Isän huoneessa ovat Hänen ylösnousemusruumiissaan, joka koostuu Häneen uskovista ihmisistä.
Seurakunnasta.
"Minu' Iseni Hone" on Jesus itse!
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:27
|
|
Jakeen kaksi pohdinta siirtyy nyt käsikirjoitusten
tarkasteluun
εν τη οικια του πατρος μου μοναι πολλαι εισιν ει δε μη ειπον αν υμιν οτι πορευομαι ετοιμασαι τοπον υμιν
(Westcott-Horst 1881)
vanhoissa käsikirjoituksissa on eroavuuksia tuon yhden pienen, mutta merkityksellisen οτι sanan suhteen.
εν τη οικια του πατρος μου μοναι πολλαι εισιν ει δε μη ειπον αν υμιν οτι πορευομαι ετοιμασαι τοπον υμιν
(Westcott-Horst 1881)
vanhoissa käsikirjoituksissa on eroavuuksia tuon yhden pienen, mutta merkityksellisen οτι sanan suhteen.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:30
|
|
1992
Kirkkoraamattu valitsee seuraavan käännöksen
"Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan."
..enhän minä muuten sanoisi...
"Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan."
..enhän minä muuten sanoisi...
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:32
|
|
1776 Biblia on
tässä kielellisesti hämärä, samoin Agricola:
2. Minun Isäni huoneessa on monta asuinsiaa; jos ei niin olisi, niin minä sanoisin teille: minä menen valmistamaan teille siaa.
...jos ei niin olisi, niin minä sanoisin teille...
2. Minun Isäni huoneessa on monta asuinsiaa; jos ei niin olisi, niin minä sanoisin teille: minä menen valmistamaan teille siaa.
...jos ei niin olisi, niin minä sanoisin teille...
|
1938
Kirkkoraamattu
sama merkitys kuin 1992
2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
...Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että ...
sama merkitys kuin 1992
2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
...Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että ...
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:46
|
|
tuon merkityksen
ratkaisee tuo kreikan pieni hoti, joka on mukana useimmissa Johanneksen
evankeliumin vanhimmissa ja luotettavimpana, lähimpänä alkuperäistä, olevissa
käsikirjoitukissa, mutta ei kaikissa.
tämä hoti teksti on sellaista pilkunviilausta, että mieleen tulevat Jeesuksen sanat "ei ioatkaan katoa", heprean pienin kirjain on jod, kuin pilkku, kreikan pienin on iota (selittävä suomennos "ei pieninkään kirjain katoa")
mutta siihen tutustuminen auttaa meitä ymmärtämään Raamatun käsikirjoitusten tutkimuksen luonnetta ja merkitystä.
Jotkut tekevät sitä ammatikseen, ei tosin kukaan suomalainen tietääkseni.
tämä hoti teksti on sellaista pilkunviilausta, että mieleen tulevat Jeesuksen sanat "ei ioatkaan katoa", heprean pienin kirjain on jod, kuin pilkku, kreikan pienin on iota (selittävä suomennos "ei pieninkään kirjain katoa")
mutta siihen tutustuminen auttaa meitä ymmärtämään Raamatun käsikirjoitusten tutkimuksen luonnetta ja merkitystä.
Jotkut tekevät sitä ammatikseen, ei tosin kukaan suomalainen tietääkseni.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 15:49
|
|
Käytyään
hoti-keskustelunsa, NET Bible selittäjät sanovat, että oikea käännös ei ole
mikään noista suomennetuista vaihtoehdoista vaan
"Otherwise, I would have told you, for I am going to ready a place for you"
"Muussa tapauksessa olisin kertonut teille, koska menen valmistamaan teille sijan"
"Otherwise, I would have told you, for I am going to ready a place for you"
"Muussa tapauksessa olisin kertonut teille, koska menen valmistamaan teille sijan"
Kirjoitus
poistettu / MikkoL
:
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 16:01
|
|
Raamatun
vanhoilla käsikirjoituksella on kullakin oma komea nimensä, symbolinsa kuin
maailman valuutoilla ja jännittävät tarinansa, kuinka ne ovat säilyneet läpi
aikojen ja mihin museoon tai kirjastoon kukin niistä on päätyneet turvaan.
Joh 14:2 käsikirjoituksista osa sisältää sanan hoti ja osa jättää sen pois.
Miten ratkaista, oliko alkuperäisessä Johanneksen evankeliumin käsikirjoituksessa tuota pientä sanaa vai ei?
Joh 14:2 käsikirjoituksista osa sisältää sanan hoti ja osa jättää sen pois.
Miten ratkaista, oliko alkuperäisessä Johanneksen evankeliumin käsikirjoituksessa tuota pientä sanaa vai ei?
|
Ensimmäinen tapa
on luokitella käsikirjoitukset, joissa hoti on mukana ja ne joista ne puuttuvat
ja katsoa, miten tilanne kehittyy.
Alexandrialainen ja Läntinen Raamatun käsikirjoitusten perhe edustaa hyvin vanhaa tekstimuotoa, ja niissä hoti on mukana.
Symbolit ovat
Μ66c Ν A B C* D K L W Ψ Λ13 33 565 579 892 al lat
Tuota todistusaineistoa vastassa on myöhempi Bysanttilainen tekstiperhe, C2 Θ Ο sekä papyrus Μ66* jotka jättävät sanan hoti pois.
Tilastollisesti ja tekstien iän perusteella näyttäisi peli jo ratkenneen, hoti oli mukana.
Mutta kaverit eivät luovuta noin helpolla.
Bysanttilainen teksti on hyvin tärkeä, Erasmus Rotterdamilainen käytti sitä, samoin Luther ja se sai arvonimen "Textus Receptus", hyväksytty teksit.
1776 Biblia perustuu siihen.
Alexandrialainen ja Läntinen Raamatun käsikirjoitusten perhe edustaa hyvin vanhaa tekstimuotoa, ja niissä hoti on mukana.
Symbolit ovat
Μ66c Ν A B C* D K L W Ψ Λ13 33 565 579 892 al lat
Tuota todistusaineistoa vastassa on myöhempi Bysanttilainen tekstiperhe, C2 Θ Ο sekä papyrus Μ66* jotka jättävät sanan hoti pois.
Tilastollisesti ja tekstien iän perusteella näyttäisi peli jo ratkenneen, hoti oli mukana.
Mutta kaverit eivät luovuta noin helpolla.
Bysanttilainen teksti on hyvin tärkeä, Erasmus Rotterdamilainen käytti sitä, samoin Luther ja se sai arvonimen "Textus Receptus", hyväksytty teksit.
1776 Biblia perustuu siihen.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 16:07
|
|
Vasta uudempi
tutkimus on asettanut Textus Receptus kriittisen mikroskoopin alle, ja
todennut, että se poikkeaa yli 6600 kohdassa Alexandrialaisesta käsikirjoitusten
perinteestä.
Uudemmat Raamatun käännökset eivät yksiselitteisesti nojaa enää vain yhteen käsikirjoitusperheeseen, vaan ottavat huomioon kriittiset teksilaitokset, joihin tutkijat ovat kärsivällisesti koonneet tietoja kaikista UTn käsikirjoituksista mutta myös niiden vanhoista käännöksistä.
Esimerkiksi Wulfilan goottilainen käännös 300-luvun lopulta on Raamatun käsikirjoitusten tutkijoiden kiinnostuksen kohde.
Uudemmat Raamatun käännökset eivät yksiselitteisesti nojaa enää vain yhteen käsikirjoitusperheeseen, vaan ottavat huomioon kriittiset teksilaitokset, joihin tutkijat ovat kärsivällisesti koonneet tietoja kaikista UTn käsikirjoituksista mutta myös niiden vanhoista käännöksistä.
Esimerkiksi Wulfilan goottilainen käännös 300-luvun lopulta on Raamatun käsikirjoitusten tutkijoiden kiinnostuksen kohde.
|
Stemmatologia?
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 16:14
|
|
Millä siis
kipuilla tuollaisen käsikirjoitusten määrän kanssa ja puolustaa Bysanttilaista?
siis että hoti sanaa ei ollut alkuperäisessä Johanneksen evankeliumissa, vaan joku on sen siihen myöhemmin lisännyt ja toiset sitten kopioineet virhettä.
Käsikirjoitusten tutkijat käyttävät menetelmää, joka perustuu yksinkertaiseen ajatukseen "vaikeampi lukutapa ensin"
Lectio difficilior potior
Saksalainen koulun johtaja Johann Albrecht Bengel käänsi kreikkalaisen Uuden testamentin 1734.
Käännöstyötä aloittaessaan hän julkaisi tekstikritiikkiä käsittelevän teoksen vuonna 1725 (Prodromus Novi Testamenti recte cauteque ordinandi)
Lectio difficilior potior on eräs ns. Bengelin säännöistä.
siis että hoti sanaa ei ollut alkuperäisessä Johanneksen evankeliumissa, vaan joku on sen siihen myöhemmin lisännyt ja toiset sitten kopioineet virhettä.
Käsikirjoitusten tutkijat käyttävät menetelmää, joka perustuu yksinkertaiseen ajatukseen "vaikeampi lukutapa ensin"
Lectio difficilior potior
Saksalainen koulun johtaja Johann Albrecht Bengel käänsi kreikkalaisen Uuden testamentin 1734.
Käännöstyötä aloittaessaan hän julkaisi tekstikritiikkiä käsittelevän teoksen vuonna 1725 (Prodromus Novi Testamenti recte cauteque ordinandi)
Lectio difficilior potior on eräs ns. Bengelin säännöistä.
|
Ajatus on, että
kun käsikirjoitusta kopioidaan, on todennäköisempää, että vaikeampi lukutapa
muuttuu helpommaksi kuin päin vastoin.
jos kirjuri lukee hankalaa tekstiä, hän ehkä kääntää sen mielessään helpommaksi vaikkapa lisäämällä jonkin sanan tai poistamalla, tai muuttamalla kirjaimia.
on vähemmän todennäköistä, ei tosin mahdotonta, että kirjuri vaikeuttaisi kopioimansa tekstin sisältöä.
sen tähden vaikeampi lukutapa on todennäköisemmin alkuperäisempi kuin helpompi.
jos kirjuri lukee hankalaa tekstiä, hän ehkä kääntää sen mielessään helpommaksi vaikkapa lisäämällä jonkin sanan tai poistamalla, tai muuttamalla kirjaimia.
on vähemmän todennäköistä, ei tosin mahdotonta, että kirjuri vaikeuttaisi kopioimansa tekstin sisältöä.
sen tähden vaikeampi lukutapa on todennäköisemmin alkuperäisempi kuin helpompi.
MikkoL:
voit lukea näistä Bengelin säännöistä enemmän Raamatun tutkimuksesta kertovilal sivuilla
http://www.bible-researcher.com/rules.html#Griesbach
voit lukea näistä Bengelin säännöistä enemmän Raamatun tutkimuksesta kertovilal sivuilla
http://www.bible-researcher.com/rules.html#Griesbach
|
Vuonna 1796
julkaistun kreikankielisen Uuden testamentin johdannossa Griesbach laajensi
vielä Bengelin antamia sääntöjä autenttisen tekstimuodon löytämiseksi.
Griesbachin ensimmäinen sääntö on, että lyhyempi teksti on todennäköisesti alkuperäisempi kuin pitempi.
Joh 14:2 selittäjät toteavatkin, että Bysanttilainen teksti, ja tunnetusti epäluotettava papyrus M66* edustavat tekstimuotoa ilman sanaa hoti, joka on lyhyempi kuin hoti sanan kanssa.
koska molemmat lavertelevat, lyhyys on niille poikkeusellista ja siten mahdollisesti alkuperäisempi muoto.
Griesbachin ensimmäinen sääntö on, että lyhyempi teksti on todennäköisesti alkuperäisempi kuin pitempi.
Joh 14:2 selittäjät toteavatkin, että Bysanttilainen teksti, ja tunnetusti epäluotettava papyrus M66* edustavat tekstimuotoa ilman sanaa hoti, joka on lyhyempi kuin hoti sanan kanssa.
koska molemmat lavertelevat, lyhyys on niille poikkeusellista ja siten mahdollisesti alkuperäisempi muoto.
|
no jos
tieteellisen Raamatun tutkimuksen tekstikriittisessä argumentaatiossa lyhyempi
muoto ilman hoti sanaa voittaa, mites Bengelin säännön kanssa?
(hmm, eikös tuosta tullut hieno lause... riittävän epäselvä)
no, osaavat nuo selittäjätkin sanoa hankalasti. Tässä on yritykseni kääntää NET Bible arvio:
"Sisällön kannalta tulemme kysymykseen, onko lyhyempi muoto vaikeampi. Tässä se häviää kamppailun, koska poisjääminen selkeyttää tekstiä (näin TCGNT 206).
R. E. Brown on varmasti oikeassa sanoessaan "kaiken kaikkiaan käännös on ymmärrettävin ilman ὅτι sanaa" (John [AB], 2:620). Mutta epäsuorasti tämä on argumentti ὅτι sanan puolesta.
Näin sekä ulkoiset että sisäiset seikat puolustavat sitä, että ὅτι on autenttinen"
huh...
(hmm, eikös tuosta tullut hieno lause... riittävän epäselvä)
no, osaavat nuo selittäjätkin sanoa hankalasti. Tässä on yritykseni kääntää NET Bible arvio:
"Sisällön kannalta tulemme kysymykseen, onko lyhyempi muoto vaikeampi. Tässä se häviää kamppailun, koska poisjääminen selkeyttää tekstiä (näin TCGNT 206).
R. E. Brown on varmasti oikeassa sanoessaan "kaiken kaikkiaan käännös on ymmärrettävin ilman ὅτι sanaa" (John [AB], 2:620). Mutta epäsuorasti tämä on argumentti ὅτι sanan puolesta.
Näin sekä ulkoiset että sisäiset seikat puolustavat sitä, että ὅτι on autenttinen"
huh...
|
no nyt kun tuo
pilkku on viilattu ja ὅτι (hoti) otettu mukaan, näemme että on
neljä eri mahdollisuutta tulkita tämä jae Johannes 14:2.
Muistanette kertomuksen professorista, joka saarnasi kirkossa Juhannuksena.
Hän selitti ensin hyvin huolellisesti, miksi Johannes Kastaja ei kuulu enään Vanhan testamentin piiriin.
Sitten hän selitti perusteellisesti, miksi Johannes Kastaja ei vielä kuulu Uuden testamentinkaan piiriin.
"Mihin siis hänet panemme?" saarnaaja kysyi.
Isäntä nousi sanoen "laita vaikka tähän, minä lähden antamaan hevoselle heiniä"
Miksi siis jauhaisimme 14:2 neljää eri merkitystä tukkaamme haroen?
Koska ne ovat meidän Herramme Jeeusksen Kristuksen puhetta, Jumalan Sanaa, koetamme ymmärtää sitä niinkuin se on meille annettu.
huonomminkin voi aikaansa käyttää.
Muistanette kertomuksen professorista, joka saarnasi kirkossa Juhannuksena.
Hän selitti ensin hyvin huolellisesti, miksi Johannes Kastaja ei kuulu enään Vanhan testamentin piiriin.
Sitten hän selitti perusteellisesti, miksi Johannes Kastaja ei vielä kuulu Uuden testamentinkaan piiriin.
"Mihin siis hänet panemme?" saarnaaja kysyi.
Isäntä nousi sanoen "laita vaikka tähän, minä lähden antamaan hevoselle heiniä"
Miksi siis jauhaisimme 14:2 neljää eri merkitystä tukkaamme haroen?
Koska ne ovat meidän Herramme Jeeusksen Kristuksen puhetta, Jumalan Sanaa, koetamme ymmärtää sitä niinkuin se on meille annettu.
huonomminkin voi aikaansa käyttää.
Kirjoittanut: Amadeus,
12.12.2007 19:35
|
|
"Hän selitti ensin hyvin huolellisesti, miksi Johannes Kastaja ei
kuulu enään Vanhan testamentin piiriin.
Sitten hän selitti perusteellisesti, miksi Johannes Kastaja ei vielä kuulu Uuden testamentinkaan piiriin.
"Mihin siis hänet panemme?" saarnaaja kysyi."
-MikkoL-
Johanneksen paikka?
Vastaus on mielestäni tässä:
Luukas 16.
16 "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne.* [Jakeen loppu voidaan kääntää myös: "ja jokainen tunkeutuu väkisin sinne."] [Matt. 11:12,13 | Luuk. 9:2,60]
17 Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa. [Jes. 40:8; Bar. 4:1; Matt. 5:18; Luuk. 21:33]
Sitten hän selitti perusteellisesti, miksi Johannes Kastaja ei vielä kuulu Uuden testamentinkaan piiriin.
"Mihin siis hänet panemme?" saarnaaja kysyi."
-MikkoL-
Johanneksen paikka?
Vastaus on mielestäni tässä:
Luukas 16.
16 "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne.* [Jakeen loppu voidaan kääntää myös: "ja jokainen tunkeutuu väkisin sinne."] [Matt. 11:12,13 | Luuk. 9:2,60]
17 Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa. [Jes. 40:8; Bar. 4:1; Matt. 5:18; Luuk. 21:33]
Kirjoittanut: MikkoL,
12.12.2007 20:04
|
|
jos saarnaaja
olisi ollut yhtä ytimekäs kuin Amadeus, tuskin olisi maatalon isäntä noin
työlääntynyt!
koetan jatkossa ottaa tuon arvokkaan M66*, jota tässä NET Bible mainitaan Bysanttilaisen tekstin rinnalla, erikseen esille, ehkä toisella palstalla.
koetan jatkossa ottaa tuon arvokkaan M66*, jota tässä NET Bible mainitaan Bysanttilaisen tekstin rinnalla, erikseen esille, ehkä toisella palstalla.
|
Noita kreikan
hönkäysmerkkejä ei muuten äännetä Kreikan ortodoksisessa kirkossa UT:n tekstejä
luettaessa, mikä helpottaa huomattavasti. Ja muutenkin noudatetaan
nykyääntämystä. Muistaakseni muuten noita ei kai enää äännetty edes UT:n
kirjoittamisen aikoihin. Eli se pieni mutta niin merkityksellinen sana
äännetään siis Kreikassa: 'oti'.
Koko tuo puheena ollut kohta menisi siis bysanttilaisen tekstin mukaisesti luettuna niinkuin se kirkossa äännettäisiin: "en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin i dhe mi, ípon an imín. Porévome etimáse tópon imín"
Koko tuo puheena ollut kohta menisi siis bysanttilaisen tekstin mukaisesti luettuna niinkuin se kirkossa äännettäisiin: "en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin i dhe mi, ípon an imín. Porévome etimáse tópon imín"
Kirjoittanut: MikkoL,
13.12.2007 09:21
|
|
ilmankos en tahdo
saada kreikkalaisessa liturgiassa teksteistä mitään selvää! etenkin tuo eeta-i
lausuminen muuttaa ääntämistä aika lailla.
meikäläinen lukisi jokseenkin näin:
en tee oikia tuu patros muu monai pollai eisin. ei de mee eipon an hyymin hoti poreuomai etopsasai topon
varmaan aika kaukana siitä, miltä Jeesuksen ajan koinee kuulosti. mutta onhan toki kreikan ääntäminen muuttunut, aikamme pappi kai lukee aikamme kreikan mukaan?
vai onko ortodoksisessa liturgiassa erityinen koinee kreikan lukutapa?
meikäläinen lukisi jokseenkin näin:
en tee oikia tuu patros muu monai pollai eisin. ei de mee eipon an hyymin hoti poreuomai etopsasai topon
varmaan aika kaukana siitä, miltä Jeesuksen ajan koinee kuulosti. mutta onhan toki kreikan ääntäminen muuttunut, aikamme pappi kai lukee aikamme kreikan mukaan?
vai onko ortodoksisessa liturgiassa erityinen koinee kreikan lukutapa?
Kirjoittanut: MikkoL,
13.12.2007 09:39
|
|
mama:
Stemmatologia?
stemmatology tai stemmatics on eräs käsikirjoistusten tutkimuksen menetelmä, jonka kehittäjänä mainitaan erityisesti Karl Lachmann (1793–1851).
ajatus on tuo sama, rakentaa käsikirjoitusten sukupuu niissä esiintyvien poikkeamien perusteella. samanlaiset poikkeamat kertovat yhteisestä kantatekstistä eli "hyperarkkityypistä" (hauska sana)
tässä voitaisiin yrittää tietokonettakin nopeasti ryhmittelemään poikkeamiskoodien avulla.
ongelma on liian yksinkertainen alkuoletus, stemmatiikka lähtee siitä, että käsikirjoituksella on kopioitu vain yhdestä vanhemmasta ja että alkuperäinen teksti esiintyi vain yhdessä muodossa.
näin Joseph Bédier (1864–1938) osoitti että ranskalaisten keskiaikaisten tekstien stemmatologinen analyysi johti yleensä aina liian yksinkertaiseen kahdensukupuun rakennelmaan.
Raamatun tekstihistoria on huomattavasti monimutkaisempi, mutta tuo periaate toki on yhä käytössä tekstien ryhmittelyssä.
stemmatology tai stemmatics on eräs käsikirjoistusten tutkimuksen menetelmä, jonka kehittäjänä mainitaan erityisesti Karl Lachmann (1793–1851).
ajatus on tuo sama, rakentaa käsikirjoitusten sukupuu niissä esiintyvien poikkeamien perusteella. samanlaiset poikkeamat kertovat yhteisestä kantatekstistä eli "hyperarkkityypistä" (hauska sana)
tässä voitaisiin yrittää tietokonettakin nopeasti ryhmittelemään poikkeamiskoodien avulla.
ongelma on liian yksinkertainen alkuoletus, stemmatiikka lähtee siitä, että käsikirjoituksella on kopioitu vain yhdestä vanhemmasta ja että alkuperäinen teksti esiintyi vain yhdessä muodossa.
näin Joseph Bédier (1864–1938) osoitti että ranskalaisten keskiaikaisten tekstien stemmatologinen analyysi johti yleensä aina liian yksinkertaiseen kahdensukupuun rakennelmaan.
Raamatun tekstihistoria on huomattavasti monimutkaisempi, mutta tuo periaate toki on yhä käytössä tekstien ryhmittelyssä.
MikkoL:
lunttasin wikipediasta, sen näkee aina noista vuosiluvuista, minulla eivät pysy numerot päässä.. eivät hiukset eikä paljon muutakaan.
lunttasin wikipediasta, sen näkee aina noista vuosiluvuista, minulla eivät pysy numerot päässä.. eivät hiukset eikä paljon muutakaan.
Kirjoittanut: hibernatus,
13.12.2007 10:16
|
|
Kun miettii, että
kreikkalaiset ovat koko ajan lukeneet samaa UT:n tekstiä, mutta samalla puhuttu
kieli on muuttunut, mukaanlukien ääntäminen, niin on aika luonnollista, että
samalla myös sen UT:n tekstin lukemisessa on ääntäminen muuttunut matkan varrella.
Se miten kirkossa nykyään luetaan sekä Raamatusta että myös muut liturgisia
tekstejä noudattaa siis ihan samoja periaatteita kuin jos luettaisiin vaikkapa
kreikkalaista sanomalehteä. Eli jos haluaa oppia ymmärtämään paremmin
kreikkalaista liturgiaa, kannattaa opetella nykykreikkaa. :)
MikkoL:
sitä pelkäsin...
sitä pelkäsin...
Kirjoittanut: hibernatus,
13.12.2007 10:30
|
|
Suurimmat erot
erasmuslaiseen klassisen kreikan ääntämistapaan, jota esim. Suomessa on tapana
käyttää vanhan kreikan ääntämisessä ovat seuraavat:
-"hönkäysmerkkejä" ei äännetä
-eeta äännetään 'i'
-ypsilön äännetään 'i'
-diftongi 'ei' äännetään 'i'
-diftongi 'ai' äännetään 'e'
-kaikki vokaalit ovat lyhyitä, eli ei pituuseroja
-"hönkäysmerkkejä" ei äännetä
-eeta äännetään 'i'
-ypsilön äännetään 'i'
-diftongi 'ei' äännetään 'i'
-diftongi 'ai' äännetään 'e'
-kaikki vokaalit ovat lyhyitä, eli ei pituuseroja
|
vähän lisää:
-diftongi 'oi' äännetään 'i'
-diftongi 'ou' äännetään 'u'
-joissain tapauksissa (ainakin vokaalien keskellä) ypsilon äännetään 'v'
-diftongi 'oi' äännetään 'i'
-diftongi 'ou' äännetään 'u'
-joissain tapauksissa (ainakin vokaalien keskellä) ypsilon äännetään 'v'
|
en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin i dhe mi, ípon an
imín. Porévome etimáse tópon imín
en tee oikia tuu patros muu monai pollai eisin. ei de mee eipon an hyymin hoti poreuomai etopsasai topon
huh...
mutta tuo mitä kerrot on elävää kieltä, jälkimmäinen teoreettista.
tuossa on tekstimuodoissa hieman eroa, nykyään jo unohdettu Wescott-Hort on "hoti", bysanttilainen ilman "oti".
WH etopsasai B etimáse B imin
en tee oikia tuu patros muu monai pollai eisin. ei de mee eipon an hyymin hoti poreuomai etopsasai topon
huh...
mutta tuo mitä kerrot on elävää kieltä, jälkimmäinen teoreettista.
tuossa on tekstimuodoissa hieman eroa, nykyään jo unohdettu Wescott-Hort on "hoti", bysanttilainen ilman "oti".
WH etopsasai B etimáse B imin
Kirjoittanut: hibernatus,
13.12.2007 11:19
|
|
Joo noissa on
eroa myös tekstimuodossa. Jännä että myös tuo verbimuoto on erilainen...
Muuten mietin tuota sanan 'oti' puuttumista, että ehkäpä sen puuttuminen ei välttämättä merkitse erilaista tulkintaa. En nyt niin hyvin osaa kreikkaa, mutta ainakin ruotsissa sana 'att' voidaan jättää pois tai antaa olla tietyissä tilanteissa ilman, että merkitys muuttuu, ehkäpä noin voisi olla myös sanan 'oti' kanssa? Alkujaanhan ei ollut käytössä välimerkkejä ja alkukirjaimia ja ne on lisätty vasta myöhemmin.
Muuten mietin tuota sanan 'oti' puuttumista, että ehkäpä sen puuttuminen ei välttämättä merkitse erilaista tulkintaa. En nyt niin hyvin osaa kreikkaa, mutta ainakin ruotsissa sana 'att' voidaan jättää pois tai antaa olla tietyissä tilanteissa ilman, että merkitys muuttuu, ehkäpä noin voisi olla myös sanan 'oti' kanssa? Alkujaanhan ei ollut käytössä välimerkkejä ja alkukirjaimia ja ne on lisätty vasta myöhemmin.
|
Ehkäpä tuo
kreikkalaisesta evankeliumikirjasta kopioimani versio voitaisiin jaksottaa
toisin. Sen sijaan, että se olisi näin:
"en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin i dhe mi, ípon an imín. Porévome etimáse tópon imín"
ehkä se voisikin olla näin:
"en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin. I dhe mi ípon an imín, porévome etimáse tópon imín"
Ja tuohon sanojen 'imin' ja 'porévome' voitaisiin "kuvitella" sana 'oti' samalla tavalla kuin ruotsissakin voidaan kuvitella sana 'att', ja silloinhan se muistuttaisi ajatukseltaan tuota käyttämääsi Westcott-Hortin tekstiversiota:
"en tee oikia tuu patros muu monai pollai eisin. ei de mee eipon an hyymin hoti poreuomai etopsasai topon"
"en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin i dhe mi, ípon an imín. Porévome etimáse tópon imín"
ehkä se voisikin olla näin:
"en ti ikía tu Patrós mu moné pollé ísin. I dhe mi ípon an imín, porévome etimáse tópon imín"
Ja tuohon sanojen 'imin' ja 'porévome' voitaisiin "kuvitella" sana 'oti' samalla tavalla kuin ruotsissakin voidaan kuvitella sana 'att', ja silloinhan se muistuttaisi ajatukseltaan tuota käyttämääsi Westcott-Hortin tekstiversiota:
"en tee oikia tuu patros muu monai pollai eisin. ei de mee eipon an hyymin hoti poreuomai etopsasai topon"
|
tuo on
mahdollista ja silloin tekstit ovat jo lähempänä.
tässä tuot samalla esimerkin siitä, että Raamatun tutkimukseen, kuten kaikkeen tutkimiseen, liittyy täysi vapaus asettaa kaikki tutkijat kyseenalaiseksi.
NET Bible on vankkaa tekstiä Joh 14:2 mutta ei välttämättä totta. Näin Bereian jalot juutalaiset, Agricolan Juttat, tutkivat tarkkaan kirjoituksia, oliko asia niinkuin Paavali sanoi.
toiset uskoivat, toiset eivät.
tässä tuot samalla esimerkin siitä, että Raamatun tutkimukseen, kuten kaikkeen tutkimiseen, liittyy täysi vapaus asettaa kaikki tutkijat kyseenalaiseksi.
NET Bible on vankkaa tekstiä Joh 14:2 mutta ei välttämättä totta. Näin Bereian jalot juutalaiset, Agricolan Juttat, tutkivat tarkkaan kirjoituksia, oliko asia niinkuin Paavali sanoi.
toiset uskoivat, toiset eivät.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.12.2007 12:28
|
|
ei tämä minusta
ole lainkaan ristiriidassa sen kanssa, että Pyhä Henki johdattaa Kristuksen
omat kaikkeen totuuteen.
siis Pyhän Hengen valo ja Sanan tutkiminen eivät ole vastakkaisia, vaan rinnakkaisia.
Raamatun tutkiminen ilman Pyhää Henkeä on aika kuivaa hengellisesti, Raamatun lukeminen ilman sen tutkimista...
täytyy tarkkaan harkita, ennen kuin käytän sanaa hengellinen laiskuus... henkilökohtaisesta Raamatun tutkimisesta olisi hyvä tulla tapa, etenkin niille, jotka toisia opettavat ja saarnaavat muille.
Pyhällä Hengellä on ahkeran tutkimisen, oppimisen ja ulkoa opettelmisen kautta paljon Jumalan Sanasta ammennettavaa Jeesuksen omille.
siis Pyhän Hengen valo ja Sanan tutkiminen eivät ole vastakkaisia, vaan rinnakkaisia.
Raamatun tutkiminen ilman Pyhää Henkeä on aika kuivaa hengellisesti, Raamatun lukeminen ilman sen tutkimista...
täytyy tarkkaan harkita, ennen kuin käytän sanaa hengellinen laiskuus... henkilökohtaisesta Raamatun tutkimisesta olisi hyvä tulla tapa, etenkin niille, jotka toisia opettavat ja saarnaavat muille.
Pyhällä Hengellä on ahkeran tutkimisen, oppimisen ja ulkoa opettelmisen kautta paljon Jumalan Sanasta ammennettavaa Jeesuksen omille.
|
MikkoL sanoo: "Pyhällä Hengellä on ahkeran tutkimisen, oppimisen ja
ulkoa opettelmisen kautta paljon Jumalan Sanasta ammennettavaa Jeesuksen
omille."
Tämon tosiasia.
Tämon tosiasia.
Kirjoittanut: hibernatus,
13.12.2007 13:25
|
|
"tässä tuot
samalla esimerkin siitä, että Raamatun tutkimukseen, kuten kaikkeen
tutkimiseen, liittyy täysi vapaus asettaa kaikki tutkijat kyseenalaiseksi."
MikkoL
Niin, tutkijoiden edessä ei kyllä kannata yhtään nöyristellä, olipa kyse mistä tutkimuksenalasta tahansa. Tutkijoita ja tutkimusten tuloksia on moneen lähtöön, ja jokainen tutkimus, miten hyvin ja vakuuttavasti kuin siinä jotain "todistettaisiinkin", on aina vain yksi mahdollinen selitys. Vaikka joku onnistuisikin vakuuttamaan kaikki aikalaisensa jostain tutkimustuloksestaan, seuraavassa sukupolvessa saattaa tulla tutkija, joka sekoittaakin pakan ihan kokonaan uusiksi uusilla tutkimuksillaan, ja sille edelliselle tutkijalle, joka aikanaan onnistui vakuuttamaan kaikki, enää vain naureskellaan.
Siksipä en itse viitsi kauheasti ripustautua esimerkiksi sellaisiin yleisiin aikamme uskomuksiin kuin, että jotkut Paavalin kirjeistä eivät oikeasti olekaan Paavalin tai että ihmisellä ja apinoilla on yhteiset esi-isät. Vaikka nuo ovat tutkijoiden yleisesti hyväksymiä asioita aikanamme, ne ovat kuitenkin vain mahdollisuuksia muiden joukossa. Ehkä ne pitävät paikkansa, ehkä eivät.
Niin, tutkijoiden edessä ei kyllä kannata yhtään nöyristellä, olipa kyse mistä tutkimuksenalasta tahansa. Tutkijoita ja tutkimusten tuloksia on moneen lähtöön, ja jokainen tutkimus, miten hyvin ja vakuuttavasti kuin siinä jotain "todistettaisiinkin", on aina vain yksi mahdollinen selitys. Vaikka joku onnistuisikin vakuuttamaan kaikki aikalaisensa jostain tutkimustuloksestaan, seuraavassa sukupolvessa saattaa tulla tutkija, joka sekoittaakin pakan ihan kokonaan uusiksi uusilla tutkimuksillaan, ja sille edelliselle tutkijalle, joka aikanaan onnistui vakuuttamaan kaikki, enää vain naureskellaan.
Siksipä en itse viitsi kauheasti ripustautua esimerkiksi sellaisiin yleisiin aikamme uskomuksiin kuin, että jotkut Paavalin kirjeistä eivät oikeasti olekaan Paavalin tai että ihmisellä ja apinoilla on yhteiset esi-isät. Vaikka nuo ovat tutkijoiden yleisesti hyväksymiä asioita aikanamme, ne ovat kuitenkin vain mahdollisuuksia muiden joukossa. Ehkä ne pitävät paikkansa, ehkä eivät.
Kirjoittanut: mama,
13.12.2007 13:36
|
|
"ja sille
edelliselle tutkijalle, joka aikanaan onnistui vakuuttamaan kaikki, enää vain
naureskellaan."
Ihan pakko tarttua tähän. Osoittaa aika kehnoa etiikkaa naureskella edellisille tutkijoille, jotka ovat metodiikallaan johonkin tulokseen päätyneet. Luultavasti ne seuraavat naureskelijat eivät edes ymmärtäisi kysyä omia tutkimuskysymyksiään, jos se edellinen, jolle nyt "naureskeltaisiin" ei olisi tutkimustaan tehnyt.
Ihan pakko tarttua tähän. Osoittaa aika kehnoa etiikkaa naureskella edellisille tutkijoille, jotka ovat metodiikallaan johonkin tulokseen päätyneet. Luultavasti ne seuraavat naureskelijat eivät edes ymmärtäisi kysyä omia tutkimuskysymyksiään, jos se edellinen, jolle nyt "naureskeltaisiin" ei olisi tutkimustaan tehnyt.
|
Muutoin kyllä
allekirjotan edellisen viestisi, hibernatus.
|
NET Bible
selityksen viimeinen osa pohtii, mikä Jeesuksen sanojen kielellinen merkitys
on, kun tuo pieni hoti-oti otetaan mukaan.
(tämä ottaa minua edelleen pannuun, että sukupolvet Raamatun tutkijoita ja käsikirjoitusten laatijoita tekee hurjasti työtä, että joka ainoa sana on oikein, tulee suomalainen viisas raamatunkäännökomitea ja "parantelee kielellisesti" tekstiä, lähtien vapaaseen liitoon alkutekstin ohi. koko dynaamisen ekvivalenssin kulta-aika käännösteoriassa on jo ohi, mutta sellainen KR meillä nyt on.
no tulipahan tuokin taas purettua. jospa tilaisuus oli käytetty hyväksi ja tarkkuus ja moderni kielitaito olisi yhdistetty)
(tämä ottaa minua edelleen pannuun, että sukupolvet Raamatun tutkijoita ja käsikirjoitusten laatijoita tekee hurjasti työtä, että joka ainoa sana on oikein, tulee suomalainen viisas raamatunkäännökomitea ja "parantelee kielellisesti" tekstiä, lähtien vapaaseen liitoon alkutekstin ohi. koko dynaamisen ekvivalenssin kulta-aika käännösteoriassa on jo ohi, mutta sellainen KR meillä nyt on.
no tulipahan tuokin taas purettua. jospa tilaisuus oli käytetty hyväksi ja tarkkuus ja moderni kielitaito olisi yhdistetty)
|
Joh 14:2 voidaan
kääntää neljällä eri tavalla, 1 kysymyksenä, 2 toteamuksena, 3 oti sisältöä
ilmaisevana tai 4 kausaalisena.
kysymys "eikö Isäni talossa ole monta asuinsijaa?" viittaisi aikaisempaan puheeseen Isäni talon asuinsijoista, jollaista mainintaa Johanneksen evankeliumissa ei ole. Lause on siis toteamus.
oti sisältöä ilmaisevana "jos Isäni kodissa ei olisi montaa asuinsijaa, niin minä menisin niitä valmistaaman". Tämä on kielellisesti ymmärrettävä, mutta Jeesuksen meneminen ei ole hypoteettista jossittelua, vaan Hän sanoo menevänsä pois.
oti kausaalisena voitaisiin ymmärtää "one monta asuinsijaa, muuten olisin sanonut teille..."
kysymys "eikö Isäni talossa ole monta asuinsijaa?" viittaisi aikaisempaan puheeseen Isäni talon asuinsijoista, jollaista mainintaa Johanneksen evankeliumissa ei ole. Lause on siis toteamus.
oti sisältöä ilmaisevana "jos Isäni kodissa ei olisi montaa asuinsijaa, niin minä menisin niitä valmistaaman". Tämä on kielellisesti ymmärrettävä, mutta Jeesuksen meneminen ei ole hypoteettista jossittelua, vaan Hän sanoo menevänsä pois.
oti kausaalisena voitaisiin ymmärtää "one monta asuinsijaa, muuten olisin sanonut teille..."
|
"Minun Isäni
kodissa on monta asuinsijaa. Muussa tapauksessa olisin kertonut teille, koska
menen valmistamaan teille sijan"
hmm... mahdoinko ymmärtää selittäjien selitykset oikein.
parhaat suomalaiset koinee kreikan ja suomenkielen asiantuntijat löivät viisaat päänsä yhteen, ja näin uuteen kirkkoraamattuun 1992 saatiin seuraava käännös Joh 14.2
"Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan"
hmm... mahdoinko ymmärtää selittäjien selitykset oikein.
parhaat suomalaiset koinee kreikan ja suomenkielen asiantuntijat löivät viisaat päänsä yhteen, ja näin uuteen kirkkoraamattuun 1992 saatiin seuraava käännös Joh 14.2
"Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan"
|
voihan nenä.
Isäni kodissa on monta huonetta...
no, jokainen suomalainen ymmärtänee, että onpa iso talo.
mutta kun se ei ole tämän raamatunkohdan todellinen merkitys!!!
"Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?"
eivätkö arvon raamatunkäännöskomitean asiantuntijat tiedä, että monai ei tarkoita asuinhuonetta.
se on Johanneksen evankeliumissa erityinen ilmaus, joka osoittaa Jeesuksen pysyvää sijaa Jumalan luona ja uskovan pysyvää sijaa Jeesuksessa.
niinkuin sanottu.. voihan nenä.
Isäni kodissa on monta huonetta...
no, jokainen suomalainen ymmärtänee, että onpa iso talo.
mutta kun se ei ole tämän raamatunkohdan todellinen merkitys!!!
"Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?"
eivätkö arvon raamatunkäännöskomitean asiantuntijat tiedä, että monai ei tarkoita asuinhuonetta.
se on Johanneksen evankeliumissa erityinen ilmaus, joka osoittaa Jeesuksen pysyvää sijaa Jumalan luona ja uskovan pysyvää sijaa Jeesuksessa.
niinkuin sanottu.. voihan nenä.
Kirjoittanut: Amadeus,
13.12.2007 14:53
|
|
"se on Johanneksen evankeliumissa erityinen ilmaus, joka osoittaa
Jeesuksen pysyvää sijaa Jumalan luona ja uskovan pysyvää sijaa
Jeesuksessa."
Huone asuisijana Kristuksen ruumiissa tämän maan päällä ei ole mielestäni kovin huono ilmaus. Huone - asuinsija. Rakennus Kristuksessa - kristityn elämä Hänessä.
Mutta se, että tuo raamatunkohta tarkoittaa Mikon lainausmerkkien sisällä olevaa asiaa, on oivallus ainakin minulle. Hyvä oivallus.
Huone asuisijana Kristuksen ruumiissa tämän maan päällä ei ole mielestäni kovin huono ilmaus. Huone - asuinsija. Rakennus Kristuksessa - kristityn elämä Hänessä.
Mutta se, että tuo raamatunkohta tarkoittaa Mikon lainausmerkkien sisällä olevaa asiaa, on oivallus ainakin minulle. Hyvä oivallus.
Kirjoittanut: MikkoL,
14.12.2007 07:48
|
|
Jumalan Sana
kohtaa ihmisen monella eri tasolla.
Pyhäkoulunopettaja kertoo alle viisivuotiaille Hyvästä Paimenesta, joka etsii kadonnutta lammasta ja kantaa sen sylissään takaisin laumaan.
Jokainen lapsi näkee mielessään rakkaan Jeesuksen kuten Jumalan Sanan Hänen vertauksensa kertoo. Taiteilijan piirustus lammasta kantavasta Jeesuksesta seinällä tuo tämän turvallisen hahmon heitä lähelle myös visuaalisesti.
Pyhäkoulunopettaja kertoo sitten, miten aikuiset tahtoivat ajaa häiritsevät lapset Mestarin luota kauemmas. Ja kuinka Hän ottaa yhden heistä polvelleen ja sanoo, "Tämän kaltaisten on Taivasten valtakunta"
Lapset eivät koko ikänään unohda tätä Jumalan Sanaa, lämmintä, valoisaa, ja lapsen arvoa huikeasti korostavaa.
Pyhäkoulunopettaja kertoo alle viisivuotiaille Hyvästä Paimenesta, joka etsii kadonnutta lammasta ja kantaa sen sylissään takaisin laumaan.
Jokainen lapsi näkee mielessään rakkaan Jeesuksen kuten Jumalan Sanan Hänen vertauksensa kertoo. Taiteilijan piirustus lammasta kantavasta Jeesuksesta seinällä tuo tämän turvallisen hahmon heitä lähelle myös visuaalisesti.
Pyhäkoulunopettaja kertoo sitten, miten aikuiset tahtoivat ajaa häiritsevät lapset Mestarin luota kauemmas. Ja kuinka Hän ottaa yhden heistä polvelleen ja sanoo, "Tämän kaltaisten on Taivasten valtakunta"
Lapset eivät koko ikänään unohda tätä Jumalan Sanaa, lämmintä, valoisaa, ja lapsen arvoa huikeasti korostavaa.
|
Jumalan Sana
kohtaa kehittyvän nuoren rippikoulussa, kun ajatukset muutenkin 15 vuotiaalla
ovat elämän olennaisissa kysymyksissä.
Rippikoulun opettajat käyttävät Katekismusta apunaan ja opettavat kastetuille kristityille Jumalan Sanan keskeisiä totuuksia.
He ovat niitä jo koulussa oppineet tuntemaan, kirkossa Jumalan Sanaa kuulleet ja tietävät, että kaunis kastejuhla on kerran kotona vietetty juhlistamassa ja siunaamassa ja saattamassa heitä Jumalan lapsiksi.
Rippikoulussa Jumalan Sana puhuttelee nuoria monin eri tavoin, herättäen synnin unesta, kutsuen seuraamaan Jeesusta, antautumaan kokonaan Hänelle.
"Tule Jeesuksen luo, tule nuorena oi"
Rippikoulun opettajat käyttävät Katekismusta apunaan ja opettavat kastetuille kristityille Jumalan Sanan keskeisiä totuuksia.
He ovat niitä jo koulussa oppineet tuntemaan, kirkossa Jumalan Sanaa kuulleet ja tietävät, että kaunis kastejuhla on kerran kotona vietetty juhlistamassa ja siunaamassa ja saattamassa heitä Jumalan lapsiksi.
Rippikoulussa Jumalan Sana puhuttelee nuoria monin eri tavoin, herättäen synnin unesta, kutsuen seuraamaan Jeesusta, antautumaan kokonaan Hänelle.
"Tule Jeesuksen luo, tule nuorena oi"
Kirjoittanut: MikkoL,
14.12.2007 07:53
|
|
Jumalan Sana
kohtaa jokaisen kristilliseen avioliittoon menevän elämän tärkeällä
ratkaisuhetkellä.
Paavalin antiikin Rooman aikana kirjoittamattomat kuolemattomat sanat rakkaudesta kaikuvat Juhannuksena pienessä kauniissa kirkossa, jossa elämänsä parhaaseen pukeutunut nuori mies ja morsiameksi pukeutunut suloinen nuori nainen antavat lupauksen elää yhdessä kunnes kuolema heidät erottaa.
Jumalan Sana puhuu, ei teoriassa, ei rakkauden psykologisena analyysinä, vaan Rakkauden voimalla, jota sitten juhlaväen muistelot, kaskut, leikit ja erityisesti rukoukset näiden kahden nuoren puolesta rikastuttavat unohtumattomalla tavalla.
Paavalin antiikin Rooman aikana kirjoittamattomat kuolemattomat sanat rakkaudesta kaikuvat Juhannuksena pienessä kauniissa kirkossa, jossa elämänsä parhaaseen pukeutunut nuori mies ja morsiameksi pukeutunut suloinen nuori nainen antavat lupauksen elää yhdessä kunnes kuolema heidät erottaa.
Jumalan Sana puhuu, ei teoriassa, ei rakkauden psykologisena analyysinä, vaan Rakkauden voimalla, jota sitten juhlaväen muistelot, kaskut, leikit ja erityisesti rukoukset näiden kahden nuoren puolesta rikastuttavat unohtumattomalla tavalla.
|
Jumalan Sana
puhuttelee tähän meidän kristillisyyteemme kuuluvia seuroissa, saarnojen ja
Raamatun lukemisen kautta.
Sana kohdistuu elämän arkeen ja pyhään, paljastaa sielullisen ja hengellisen, nuhtelee synneistä, keskinäisestä kateudesta ja vihan pidosta, kehoittaa antamaan anteeksi, tekemään parannuksen pahoista teoista ja synneistä, uskomaan Jeesuksen Kristuksen ristin päälle.
Seuraväki oppii lapsesta asti tätä ihanaa Jumalan Sanaa tuntemaan, se sulautuu heidän olemukseensa uskossa ja vaikuttaa heidän tahtomiseensa ja tekemiseensä niin, että Kristuksen kuva heissä kirkastuu.
Sama tapahtuu kirkon ja muiden herätysliikkeiden ja uskonsuuntien keskuudessa, ortodoksinen liturgia on täynnä valoisaa Jumalan Sanaa.
Sana kohdistuu elämän arkeen ja pyhään, paljastaa sielullisen ja hengellisen, nuhtelee synneistä, keskinäisestä kateudesta ja vihan pidosta, kehoittaa antamaan anteeksi, tekemään parannuksen pahoista teoista ja synneistä, uskomaan Jeesuksen Kristuksen ristin päälle.
Seuraväki oppii lapsesta asti tätä ihanaa Jumalan Sanaa tuntemaan, se sulautuu heidän olemukseensa uskossa ja vaikuttaa heidän tahtomiseensa ja tekemiseensä niin, että Kristuksen kuva heissä kirkastuu.
Sama tapahtuu kirkon ja muiden herätysliikkeiden ja uskonsuuntien keskuudessa, ortodoksinen liturgia on täynnä valoisaa Jumalan Sanaa.
|
Jumalan Sana
kohtaa ihmisen monella tasolla. Annan tuossa vain muutaman esimerkin.
Jumalan lahjana saatu mongoloidi lapsi oppii tuntemaan Jeesusta yksinkertaisin, Raamatun keskeistä sisältöä kuvaavin sanoin ja kuvin.
Tällä palstalla on katsottu Agricolan ajan suomalaisten kieltä ja maailmaa, jossa Jumalan Sana on kaikunut, Johanneksen evankeliumi tullut tutuksi ja rakkaaksi Suomen kansalle.
Mikä Sana! Se ei vain ole suomeksi kuultu, vaan se on luonut Suomen kansan kirjakielen
Jumalan lahjana saatu mongoloidi lapsi oppii tuntemaan Jeesusta yksinkertaisin, Raamatun keskeistä sisältöä kuvaavin sanoin ja kuvin.
Tällä palstalla on katsottu Agricolan ajan suomalaisten kieltä ja maailmaa, jossa Jumalan Sana on kaikunut, Johanneksen evankeliumi tullut tutuksi ja rakkaaksi Suomen kansalle.
Mikä Sana! Se ei vain ole suomeksi kuultu, vaan se on luonut Suomen kansan kirjakielen
|
Olemme miettineet
kreikankielen vivahteita, jolla Uusi testamentti on kirjoitettu.
Olemme katsoneet, mitä "monda asuinsia" kertoo sitä miettineelle ekumeenisen kirkon isälle, Origeneelle.
Olemme koettaneet saada jotain tolkkua siitä, mitä aikamme tieteellisen Raamatun käsikirjoitusten ja Johanneksen evankeliumin tutkimuksen edustajat ajattelevat yhdestä ainoasta Raamatun jakeesta.
Jumalan Sana puhuttelee meitä monella tasolla.
Tyhminkään ei jää osattomaksi, todella viisailtakin jää monttu auki Jumalan Sanan syvyyden ja rikkauden äärelllä.
Olemme katsoneet, mitä "monda asuinsia" kertoo sitä miettineelle ekumeenisen kirkon isälle, Origeneelle.
Olemme koettaneet saada jotain tolkkua siitä, mitä aikamme tieteellisen Raamatun käsikirjoitusten ja Johanneksen evankeliumin tutkimuksen edustajat ajattelevat yhdestä ainoasta Raamatun jakeesta.
Jumalan Sana puhuttelee meitä monella tasolla.
Tyhminkään ei jää osattomaksi, todella viisailtakin jää monttu auki Jumalan Sanan syvyyden ja rikkauden äärelllä.
|
Jouluna tämä Jumalan Sana tuli ihmiseksi Neitsyt Mariasta.
Asui meidän keskellämme, ja me katselimme Hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin Pojalla on Isältä.
Asui meidän keskellämme, ja me katselimme Hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin Pojalla on Isältä.
|
päästäkää jellona irti!
Kirjoittanut: Patu,
14.12.2007 09:21
|
|
Hän on irti,
mutta me emme ole Häntä minään pitäneet. Tuli omillensa, mutta emme ole
ottaneet vastaan. Herra armahda meitä!
Kirjoittanut: Amadeus,
14.12.2007 15:29
|
|
On todella
hienoja tekstejä luettavaksi, MikkoL. Kiitos sinulle, ja kiitos Jumalalle ja
Hänen pyhälle sanalleeen; kiitos Jeesukselle!
|
Psalttari 84
1. Koran lasten Psalmi, Gittitin päällä, edelläveisaajalle.
2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!
3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin: minun ruumiini ja sieluni iloitsee elävässä Jumalassa.
4. Sillä lintu on huoneen löytänyt, ja pääskynen pesänsä, johonka he poikansa laskevat: sinun alttaris, Herra Zebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!
6. Autuaat ovat ne ihmiset, jotka sinun pitävät väkenänsä, ja sydämestänsä vaeltavat sinun jälkees,
7. Jotka käyvät itkun laakson lävitse, ja tekevät siellä kaivoja; ja opettajat monella siunauksella kaunistetaan.
8. He saavat yhden voiton toisen jälkeen, että tunnettaisiin oikia Jumala Zionissa.
11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.
12. Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi: Herra antaa armon ja kunnian: ei hän anna hurskailta mitään hyvää puuttua.
13. Herra Zebaot, autuas on se ihminen, joka sinuun uskaltaa.
1. Koran lasten Psalmi, Gittitin päällä, edelläveisaajalle.
2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!
3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin: minun ruumiini ja sieluni iloitsee elävässä Jumalassa.
4. Sillä lintu on huoneen löytänyt, ja pääskynen pesänsä, johonka he poikansa laskevat: sinun alttaris, Herra Zebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!
6. Autuaat ovat ne ihmiset, jotka sinun pitävät väkenänsä, ja sydämestänsä vaeltavat sinun jälkees,
7. Jotka käyvät itkun laakson lävitse, ja tekevät siellä kaivoja; ja opettajat monella siunauksella kaunistetaan.
8. He saavat yhden voiton toisen jälkeen, että tunnettaisiin oikia Jumala Zionissa.
11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.
12. Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi: Herra antaa armon ja kunnian: ei hän anna hurskailta mitään hyvää puuttua.
13. Herra Zebaot, autuas on se ihminen, joka sinuun uskaltaa.
 |
Kirjoittanut: MikkoL,
15.12.2007 06:28
|
|
olen saanut jakaa kanssanne tällä palstalla etsimistäni Johanneksen
syvällisen sanoman äärellä.
tiettyä löytämisen iloakin!
aina ihmettelin, että miten Jeesus noin vastasi Tuomaalle, ikään kuin hypäten toiseen aiheeseen.
nyt ymmärrän, että ei Hän hypännyt toiseen aiheeseen vaan pisti pökköä pesään.
Emme vain noin vain pysty edes ottamaan vastaan, kuka Hän todella on. omasta voimastamme emme ollenkaan ja Hänenkin kanssaa se vie aikansa.
tiettyä löytämisen iloakin!
aina ihmettelin, että miten Jeesus noin vastasi Tuomaalle, ikään kuin hypäten toiseen aiheeseen.
nyt ymmärrän, että ei Hän hypännyt toiseen aiheeseen vaan pisti pökköä pesään.
Emme vain noin vain pysty edes ottamaan vastaan, kuka Hän todella on. omasta voimastamme emme ollenkaan ja Hänenkin kanssaa se vie aikansa.
MikkoL:
esirukouksenne ja kärsivällinen rakkautenne ovat kantaneet.
esirukouksenne ja kärsivällinen rakkautenne ovat kantaneet.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
15.12.2007 06:29
|
|
Ja waicka mine
poismenen/ walmistaman teille Sia/ quitengin mine iellens tulen/ ia otan
teidhet minun tykeni/ Ette cussa mine olen/ sielle mös pite teiden oleman.
Ja cuhunga mine menen/ te tiedhette/ ia sen tien te tiedhette.
Sanoi henelle Thomas/ HERRA/ emme me tiedhe/ cuhungas menet/ ia quinga me taidham tien tiete?
Jesus sanoi henelle/ Mine olen se Tie/ ia Totuus/ ia Eleme. Eikengen tule Isen tyge/ waan Minun cauttani.
Jos te Minun tundisit/ nin te tosin tundisit mös minun Iseni. Ja nyt te tunnetta henen ia te neit henen.
Joh 14:3-7
Ja cuhunga mine menen/ te tiedhette/ ia sen tien te tiedhette.
Sanoi henelle Thomas/ HERRA/ emme me tiedhe/ cuhungas menet/ ia quinga me taidham tien tiete?
Jesus sanoi henelle/ Mine olen se Tie/ ia Totuus/ ia Eleme. Eikengen tule Isen tyge/ waan Minun cauttani.
Jos te Minun tundisit/ nin te tosin tundisit mös minun Iseni. Ja nyt te tunnetta henen ia te neit henen.
Joh 14:3-7
|
Kirjoittanut: MikkoL,
15.12.2007 06:30
|
|
pikku hiljaa,
Hänen seurassaan, elämän vaiheiden kautta, alkaa valjeta Jumalan armosta, kuka
Jeesus on.
miten suuret ovat nuo kaksi sanaa Jumalan Poika.
Jeesus kysyi, "kenen ihmiset sanovat", "kenen te sanotte"
Pietari vastasi, ja Jeesuksen vastaus Pietarille oli taas niin opettavainen. Huikea.
"Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa."
kristityille on annettu lupaus, että kerran saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on.
silloin ei tarvita enää aurinkoa
miten suuret ovat nuo kaksi sanaa Jumalan Poika.
Jeesus kysyi, "kenen ihmiset sanovat", "kenen te sanotte"
Pietari vastasi, ja Jeesuksen vastaus Pietarille oli taas niin opettavainen. Huikea.
"Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa."
kristityille on annettu lupaus, että kerran saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on.
silloin ei tarvita enää aurinkoa
No comments:
Post a Comment