Otsikko: Nuijasota
Viestejä yhteensä: 31
Keskustelu aloitettu: 21.07.2007 18:23
Viimeisin viesti: 21.07.2007 20:53
Viestejä yhteensä: 31
Keskustelu aloitettu: 21.07.2007 18:23
Viimeisin viesti: 21.07.2007 20:53
 |
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:23
|
    |
minulla on vielä
hetki aikaa, niin ajattelin kirjoittaa nettiruukkuun meidän suomalaisten omasta
talonpoikaiskapinasta, Nuijasodasta 1596-1597.
Saksan talonpoikien teurastus hieman aikaisemmin Martti Lutherin aikana jättää siitä lukevalle surullisen mielen, vaikka muistettaisiinkin heidän omat veritekonsa pitkin ja poikin. Talonpoikien asema oli sietämätön ja heidät pidettiin siinä pakosta.
Suomessa Klaus Flemingin joukkojen surmaamien talonpoikien määrä ei yltänyt Euroopan lukuihin, mutta sen ajan pieneen väkilukuun verrattuna kolmetuhatta ihmistä on kuitenkin iso numero.
Saksan talonpoikien teurastus hieman aikaisemmin Martti Lutherin aikana jättää siitä lukevalle surullisen mielen, vaikka muistettaisiinkin heidän omat veritekonsa pitkin ja poikin. Talonpoikien asema oli sietämätön ja heidät pidettiin siinä pakosta.
Suomessa Klaus Flemingin joukkojen surmaamien talonpoikien määrä ei yltänyt Euroopan lukuihin, mutta sen ajan pieneen väkilukuun verrattuna kolmetuhatta ihmistä on kuitenkin iso numero.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:30
|
    |
Lalli on
jonkinlainen suomalainen alitajuinen kansallissankari.
Olihan herra piispa Henrik (k. 1158?) ulkomaalainen ja tuomassa kristillistä uskoa meidän pakanoiden keskuuteen.
piisp Henrikin surmavirren mukaan Lallin vaimo kertoi miehelleen, että piispa oli ottanut väkipakolla ruokaa, olutta ja heiniä. Todellisuudessa piispa oli antanut niistä pfenningit.
Raivostunut Lalli otti "lääkärin" eli lyömämiekan mukaansa, ja tavoitti piispan Köyliönjärven jäällä, jonne hänet surmasi.
rikos, totta kai, mutta jotenkin se meidän suomalaisten korvissa on jotain muutakin...
Olihan herra piispa Henrik (k. 1158?) ulkomaalainen ja tuomassa kristillistä uskoa meidän pakanoiden keskuuteen.
piisp Henrikin surmavirren mukaan Lallin vaimo kertoi miehelleen, että piispa oli ottanut väkipakolla ruokaa, olutta ja heiniä. Todellisuudessa piispa oli antanut niistä pfenningit.
Raivostunut Lalli otti "lääkärin" eli lyömämiekan mukaansa, ja tavoitti piispan Köyliönjärven jäällä, jonne hänet surmasi.
rikos, totta kai, mutta jotenkin se meidän suomalaisten korvissa on jotain muutakin...
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:30
|
   |
001 Kasvoi ennen
kaksi lasta,
002 toinen kasvoi kaalimaassa,
003 toinen Ruotsissa yleni.
004 Se kuin kasvoi kaalimaassa,
005 se Hämeen Heinrikki,
006 se kuin Ruotsissa yleni,
007 se on Eirikki kuningas.
008 Sanoi Hämeen Heinrikki
009 Eirikille veljellensä:
010 "Läkkäs maita ristimähan,
011 mailla ristimättömillä,
012 paikoilla papittomilla!"
013 Sanoi Eirikki kuningas
014 Heinrikille veljellensä:
015 "Ent on järvet jäätämättä,
016 sulana joki kovera."
002 toinen kasvoi kaalimaassa,
003 toinen Ruotsissa yleni.
004 Se kuin kasvoi kaalimaassa,
005 se Hämeen Heinrikki,
006 se kuin Ruotsissa yleni,
007 se on Eirikki kuningas.
008 Sanoi Hämeen Heinrikki
009 Eirikille veljellensä:
010 "Läkkäs maita ristimähan,
011 mailla ristimättömillä,
012 paikoilla papittomilla!"
013 Sanoi Eirikki kuningas
014 Heinrikille veljellensä:
015 "Ent on järvet jäätämättä,
016 sulana joki kovera."
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:31
|
|
017 Sanoi Hämeen
Heinrikki
018 Eirikille veljellensä:
019 "Kyllä kierrän Kiulon järven,
020 ympäri joki koveran."
021 Pani varsat valjahisin,
022 suvikunnat suitsi suuhun,
023 pani korjat kohallensa,
024 saatti lastat sarjallensa,
025 anturoillensa avarat,
026 perällensä pienet kirjat.
027 Niin kohta ajohon lähti,
028 ajoi tietä, matkaeli,
029 kaksi päiveä keväistä,
030 kaksi yötä järjestänsä.
031 Sanoi Eirikki kuningas
032 Heinrikille veljellensä:
033 "Jo tässä tulevi nälkä
034 eikä syöä eikä juoa
035 eikä purtua pietä."
036 "On Lalli lahen takana,
037 hyvä neuvo niemen päässä,
038 siinä syömmä, siinä juomma,
039 siinä purtua piämmä."
018 Eirikille veljellensä:
019 "Kyllä kierrän Kiulon järven,
020 ympäri joki koveran."
021 Pani varsat valjahisin,
022 suvikunnat suitsi suuhun,
023 pani korjat kohallensa,
024 saatti lastat sarjallensa,
025 anturoillensa avarat,
026 perällensä pienet kirjat.
027 Niin kohta ajohon lähti,
028 ajoi tietä, matkaeli,
029 kaksi päiveä keväistä,
030 kaksi yötä järjestänsä.
031 Sanoi Eirikki kuningas
032 Heinrikille veljellensä:
033 "Jo tässä tulevi nälkä
034 eikä syöä eikä juoa
035 eikä purtua pietä."
036 "On Lalli lahen takana,
037 hyvä neuvo niemen päässä,
038 siinä syömmä, siinä juomma,
039 siinä purtua piämmä."
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:32
|
|
040 Sitte sinne
saatuansa
041 Kerttu, kelvoton emäntä,
042 suitsi suuta kunnotonta,
043 keitti kieltä kelvotonta.
044 Sitte Hämeen Heinrikki
045 otti heiniä hevosen,
046 heitti penningit sijalle,
047 otti leivän uunin päältä,
048 heitti penningit sijalle,
049 otti olutta kellarista,
050 vieritti rahat sijalle.
051 Siinä söivät, siinä joivat,
052 siinä purtua pitivät;
053 sitte lähtivät ajohon.
054 Tuli Lalli kotiansa. --
055 Tuo Lallin paha emäntä
056 suitsi suuta kunnotonta,
057 keitti kieltä kelvotonta:
058 "Jo tässä kävi ihmisiä,
059 täss' on syöty, täss' on juotu,
060 tässä purtua pietty,
061 viety heiniä hevosen,
062 heitty hietoia sijahan,
063 syöty leivät uunin päältä,
064 heitty hietoja sijahan,
065 juotu oluet kellarista,
066 saatu santoa sijahan."
041 Kerttu, kelvoton emäntä,
042 suitsi suuta kunnotonta,
043 keitti kieltä kelvotonta.
044 Sitte Hämeen Heinrikki
045 otti heiniä hevosen,
046 heitti penningit sijalle,
047 otti leivän uunin päältä,
048 heitti penningit sijalle,
049 otti olutta kellarista,
050 vieritti rahat sijalle.
051 Siinä söivät, siinä joivat,
052 siinä purtua pitivät;
053 sitte lähtivät ajohon.
054 Tuli Lalli kotiansa. --
055 Tuo Lallin paha emäntä
056 suitsi suuta kunnotonta,
057 keitti kieltä kelvotonta:
058 "Jo tässä kävi ihmisiä,
059 täss' on syöty, täss' on juotu,
060 tässä purtua pietty,
061 viety heiniä hevosen,
062 heitty hietoia sijahan,
063 syöty leivät uunin päältä,
064 heitty hietoja sijahan,
065 juotu oluet kellarista,
066 saatu santoa sijahan."
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:32
|
|
067 Lausui paimen
patsahalta:
068 "Jo vainen valehtelitki,
069 elä vainen uskokahan!"
070 Lalli se pahatapainen
071 sekä mies pahasukuinen,
072 otti Lalli laukkarinsa,
073 piru pitkän keihä'änsä,
074 ajoi herroja taka'an.
075 Sanoi orja uskollinen,
076 lausui parka palvelija:
077 "Jo kuuluu kumu takana,
078 ajanko tätä hevoista?"
079 Sanoi Hämeen Heinrikki:
080 "Jos kuuluu kumu takana,
081 elä aja tätä hevoista,
082 karkottele konkaria."
083 "Entä jos tavoitetahan
084 taikkapa tapetahanki?"
068 "Jo vainen valehtelitki,
069 elä vainen uskokahan!"
070 Lalli se pahatapainen
071 sekä mies pahasukuinen,
072 otti Lalli laukkarinsa,
073 piru pitkän keihä'änsä,
074 ajoi herroja taka'an.
075 Sanoi orja uskollinen,
076 lausui parka palvelija:
077 "Jo kuuluu kumu takana,
078 ajanko tätä hevoista?"
079 Sanoi Hämeen Heinrikki:
080 "Jos kuuluu kumu takana,
081 elä aja tätä hevoista,
082 karkottele konkaria."
083 "Entä jos tavoitetahan
084 taikkapa tapetahanki?"
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:32
|
|
085 "Käy
sinä kiven ta'aksi,
086 kuultele kiven takana,
087 jos mua tavoitetahan
088 taikka myös tapetahanki.
089 Poimi mun luuni lumesta,
090 ne pane härän rekehen
091 härän Suomehen veteä.
092 Kussa härkä uupunevi,
093 siihen kirkko tehtäköhön,
094 kappeli rakettakohon,
095 papin saarnoja sanella,
096 kansan kaiken kuultavaksi."
097 Palasi paha kotia,
098 lausui paimen patsahalta:
099 "Kusta Lalli lakin saanut,
100 mies paha hyvän hytyrän,
101 pispan hiipan hirtehinen?"
102 Niinpä mies murehissansa
103 lakin päästänsä tavoitti:
104 hivukset himahtelivat.
105 Veti sormuksen sormesta:
106 lihat ne liukahtelivat.
086 kuultele kiven takana,
087 jos mua tavoitetahan
088 taikka myös tapetahanki.
089 Poimi mun luuni lumesta,
090 ne pane härän rekehen
091 härän Suomehen veteä.
092 Kussa härkä uupunevi,
093 siihen kirkko tehtäköhön,
094 kappeli rakettakohon,
095 papin saarnoja sanella,
096 kansan kaiken kuultavaksi."
097 Palasi paha kotia,
098 lausui paimen patsahalta:
099 "Kusta Lalli lakin saanut,
100 mies paha hyvän hytyrän,
101 pispan hiipan hirtehinen?"
102 Niinpä mies murehissansa
103 lakin päästänsä tavoitti:
104 hivukset himahtelivat.
105 Veti sormuksen sormesta:
106 lihat ne liukahtelivat.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:34
|
|
107 Niin tämän
pahantapaisen
108 pispan raukan raatelijan
109 tuli kosto korkialta,
110 makso mailman valtialta.
(piispa Henrikin surmavirsi otettu Turun yliopiston sivulta
http://agricola.utu.fi/hist/
kronologia/henrik.html)
108 pispan raukan raatelijan
109 tuli kosto korkialta,
110 makso mailman valtialta.
(piispa Henrikin surmavirsi otettu Turun yliopiston sivulta
http://agricola.utu.fi/hist/
kronologia/henrik.html)
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:39
|
|
niinpä tässäkin
taas se Kerttu kelvoton emäntä on kaiken pahan takana, eikö niin, ja keitti
kieltä kelvotonta. Mutta ankara rangaistus taivaasta kohtaa pahaa Lallia,
pispan tappajaa.
Tuomion lausuu paimen patsahalta, olisikon uunin panko vai mikä patsas lienee..
Palasi paha kotia,
lausui paimen patsahalta:
"Kusta Lalli lakin saanut,
mies paha hyvän hytyrän,
pispan hiipan hirtehinen?"
Tuomion lausuu paimen patsahalta, olisikon uunin panko vai mikä patsas lienee..
Palasi paha kotia,
lausui paimen patsahalta:
"Kusta Lalli lakin saanut,
mies paha hyvän hytyrän,
pispan hiipan hirtehinen?"
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:45
|
|
Nuijasodassa on
jotain samanlaista ilmapiiriä, kuin suomalaisten alitajuisessa suhtautusmisessa
Lalliin, piispa Henrikin tappajaan.
Talonpoikien nousu 1596 ei lähtenyt uskonnollisista syistä.
Kuningas Kustaa Vaasan käynnistämä uskonpuhdistus oli levinnyt, ja jännitystä oli kuningas Sigismundin ja Kaarle herttuan välillä.
Katolismielisen kuningas Juhana III kuoli marraskuussa 1592 ja jo helmikuussa Uppsalan kokous 1593 vahvisti uskonpuhdistuksen aseman Ruotsi-Suomen kirkossa.
Talonpoikien nousu 1596 ei lähtenyt uskonnollisista syistä.
Kuningas Kustaa Vaasan käynnistämä uskonpuhdistus oli levinnyt, ja jännitystä oli kuningas Sigismundin ja Kaarle herttuan välillä.
Katolismielisen kuningas Juhana III kuoli marraskuussa 1592 ja jo helmikuussa Uppsalan kokous 1593 vahvisti uskonpuhdistuksen aseman Ruotsi-Suomen kirkossa.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 18:52
|
|
suomalaisten
talonpoikien harmina olivat linnaleirit, jotka olivat Venäjän sodan sytyttyä
1570 käyneet yhä rasittavammiksi.
Kuningas vaati käytännössä talonpoikia majoittamaan ja elättämään sotilaita ja rasitus kävi kovin ankaraksi. Voimme vain kuvitella, miten sotilaat myös käyttivät hyväkseen tilaisuutta "hyödyntää" talonpojan omaisuutta, perheväkeäkin.
Nuijasodan aikaan Suomessa oli kymmenen nihtilippukuntaa, yhteensä noin 5000 miestä, ja 1600 huovia ratsuineen. Talonpoikien piti myös auttaa ulkomaisia palkkasotureita ja pienen tykistönkin väkeä.
Kuningas vaati käytännössä talonpoikia majoittamaan ja elättämään sotilaita ja rasitus kävi kovin ankaraksi. Voimme vain kuvitella, miten sotilaat myös käyttivät hyväkseen tilaisuutta "hyödyntää" talonpojan omaisuutta, perheväkeäkin.
Nuijasodan aikaan Suomessa oli kymmenen nihtilippukuntaa, yhteensä noin 5000 miestä, ja 1600 huovia ratsuineen. Talonpoikien piti myös auttaa ulkomaisia palkkasotureita ja pienen tykistönkin väkeä.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:07
|
|
Varsinaiset levottomuudet
alkoivat Isonkyrön kirkolta pyhän Katariinan päivänä marraskuun 25. 1596.
Sota Ruotsin ja Venäjän välillä oli jo päättynyt lopultakin 1595, mutta armeijan ylläpidon aiheuttama rasitus yhä jatkui.
Pohjalaiset olivat valittaneet linnaleireistä Kaarle herttualle, hanketta johtivat Pinnonäsin kuninkaankartanon herra Hannu Fordell ja Pentti Pouttu johdolla.
Tukholmassa miehet tapasivat herttuan 3.11.1596. Tämä antoi ymmärtää, että Klaus Flemingin joukkojen ajaminen pois Pohjanmaalta ei olisi hänelle mikään vastenmielinen asia.
Hän ei valitettavasti voi juuri auttaa, ettei tule sisällissotaa mutta "En voi antaa muuta neuvoa kuin hankkikaa rauha omalla kädellänne. Onhan teitä toki niin monta, että pystytte huovit päältänne karistamaan - ellette muuten, niin aidanseipäillä ja nuijilla."
Sota Ruotsin ja Venäjän välillä oli jo päättynyt lopultakin 1595, mutta armeijan ylläpidon aiheuttama rasitus yhä jatkui.
Pohjalaiset olivat valittaneet linnaleireistä Kaarle herttualle, hanketta johtivat Pinnonäsin kuninkaankartanon herra Hannu Fordell ja Pentti Pouttu johdolla.
Tukholmassa miehet tapasivat herttuan 3.11.1596. Tämä antoi ymmärtää, että Klaus Flemingin joukkojen ajaminen pois Pohjanmaalta ei olisi hänelle mikään vastenmielinen asia.
Hän ei valitettavasti voi juuri auttaa, ettei tule sisällissotaa mutta "En voi antaa muuta neuvoa kuin hankkikaa rauha omalla kädellänne. Onhan teitä toki niin monta, että pystytte huovit päältänne karistamaan - ellette muuten, niin aidanseipäillä ja nuijilla."
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:11
|
|
Saksan
talonpoikaiskapinan taustalta yritän miettiä, mikä osa uskonpuhdistuksen
vapauttamalla Jeesuksen Kristuksen evankeliumilla oli nuijasodan syttymiseen.
Varmasti tuo raskas verotaakka oli käytännössä kapinamielen luoja ja Kaarle-herttuan tyhjät lupaukset ehkä innostivat poliittisesti.
Mutta olisiko siellä Isonkyrön kirkolla myös vaikuttanut tämä uusi ihmisarvo, jota Agricolan suomentama Uusi testamentti ja pieni aapiskirja opettivat?
(Koko Raamattu saatiin suomeksi vasta 1642, olen sitä usein nettiruukussa lainaillut sen rikkaan kielen takia)
Historiantutkimus puhuu samantapaisesta aatelisten huonosta käytöksestä ja talonpoikien riistosta, kuin näemme Saksassa. Sotaväsymys, linnaleirit, yes, kyllä varmasti tärkeitä.
Mutta mistä kipinä? evankeliumista?
Varmasti tuo raskas verotaakka oli käytännössä kapinamielen luoja ja Kaarle-herttuan tyhjät lupaukset ehkä innostivat poliittisesti.
Mutta olisiko siellä Isonkyrön kirkolla myös vaikuttanut tämä uusi ihmisarvo, jota Agricolan suomentama Uusi testamentti ja pieni aapiskirja opettivat?
(Koko Raamattu saatiin suomeksi vasta 1642, olen sitä usein nettiruukussa lainaillut sen rikkaan kielen takia)
Historiantutkimus puhuu samantapaisesta aatelisten huonosta käytöksestä ja talonpoikien riistosta, kuin näemme Saksassa. Sotaväsymys, linnaleirit, yes, kyllä varmasti tärkeitä.
Mutta mistä kipinä? evankeliumista?
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:16
|
|
Vanhantalon
Pentti Ylistarosta jäi sivuun, ja sotakokemusta omaava Jaakko Ilkka tuli
nuijamiesten johtajaksi.
Ilmajoelta syntyisin ollut talollinen Jaakko Ilkka oli paennut Turun vankilasta, ehkä Kaarle-herttuan hiljaisella avulla, ja hänet valittiin päälliköksi.
Akseli Kurki sai Penan kiinni 1596 Ulvilassa ja hänet vietiin vankina Turun linnaan. Siellä hän kuoli ehkä jo 1597 "syöpäläisten syömänä".
Mitä mahtaa tuo ilmaus tarkoittaa? Linnan laverilla saattoi olla kirppuja ja täitä, mutta olisiko Pouttu saanut jonkin taudin?
En ole kenenkään kuullut täin puremaan kuolevan vaikka niitä monta olisi...
Ilmajoelta syntyisin ollut talollinen Jaakko Ilkka oli paennut Turun vankilasta, ehkä Kaarle-herttuan hiljaisella avulla, ja hänet valittiin päälliköksi.
Akseli Kurki sai Penan kiinni 1596 Ulvilassa ja hänet vietiin vankina Turun linnaan. Siellä hän kuoli ehkä jo 1597 "syöpäläisten syömänä".
Mitä mahtaa tuo ilmaus tarkoittaa? Linnan laverilla saattoi olla kirppuja ja täitä, mutta olisiko Pouttu saanut jonkin taudin?
En ole kenenkään kuullut täin puremaan kuolevan vaikka niitä monta olisi...
MikkoL:
Poutun ja Tommolan porukat Kurki löi Ulvilassa 20.12.1596
Poutun ja Tommolan porukat Kurki löi Ulvilassa 20.12.1596
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:32
|
|
Penalle kävi
Ulvilassa noin.
Toinen sivujoukko talonpoikia lähti Rautalammille Savoon, jossa nimismies Matti Leinonen lähti heitä johtamaan.
Joukko jakautui kahtia kulkien eri puolilla Päijännettä. Miten lie ollut tuo järkevä ratkaisu?
Padasjoella Klaus Flemingin huovit pysäyttivät tammikuun puolivälissä neljänsadan nuijamiehen joukon. Puhuttiin ja puhuttiin, ja lopulta saatiin sovittua asia ja nuijamiehet laskivat aseensa.
Huovit tappoivat heidät sitten viimeiseen mieheen.
Toinen sivujoukko talonpoikia lähti Rautalammille Savoon, jossa nimismies Matti Leinonen lähti heitä johtamaan.
Joukko jakautui kahtia kulkien eri puolilla Päijännettä. Miten lie ollut tuo järkevä ratkaisu?
Padasjoella Klaus Flemingin huovit pysäyttivät tammikuun puolivälissä neljänsadan nuijamiehen joukon. Puhuttiin ja puhuttiin, ja lopulta saatiin sovittua asia ja nuijamiehet laskivat aseensa.
Huovit tappoivat heidät sitten viimeiseen mieheen.
MikkoL:
Padasjoen Nyystölä 14.1.1597
Padasjoen Nyystölä 14.1.1597
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:38
|
|
Päijänteen itäpuolella etelään kulkevat talonpojat etenivät Sysmän kautta
Mikkelin suuntaan.
Suur-Savon pappilan luona kaksisataa nuijamiestä joutui samanlaisen juonen kohteeksi, ja nykyisen Mikkelin Kenkäveronniemessä heidät aseiden laskemisen jälkeen tapettiin kavalasti 23.1. 1597.
Karhukeihäitä, nuijia, kirveitä, varsijousia. Olihan niitä aseita, mutta verrattuna Flemingin koulutettuun armeijaan...
mieleen tulevat tosiaan Saksin talonpojat Mühlhausenin sateen jälkeisellä kentällä, sateenkaaren piirtyessä veristen kuolevien ylle taivaalla.
Suur-Savon pappilan luona kaksisataa nuijamiestä joutui samanlaisen juonen kohteeksi, ja nykyisen Mikkelin Kenkäveronniemessä heidät aseiden laskemisen jälkeen tapettiin kavalasti 23.1. 1597.
Karhukeihäitä, nuijia, kirveitä, varsijousia. Olihan niitä aseita, mutta verrattuna Flemingin koulutettuun armeijaan...
mieleen tulevat tosiaan Saksin talonpojat Mühlhausenin sateen jälkeisellä kentällä, sateenkaaren piirtyessä veristen kuolevien ylle taivaalla.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:46
|
|
Nuijamiesten
pääjoukko eteni Isonkyrön kirkolta kohti Jaakko Ilkan johdolla Pirkkalaan
(Birgitan maa, Nokia).
"Ken vaivojansa valittaa,
on vaivojensa vanki.
Ei oikeutta maassa saa,
ken ei itse sitä hanki"
Ilkalla lienee ollut noin tuhat talonpoikaa joukoissaan. Onhan se aikamoinen määrä ihmisiä tuon ajan oloissa. Nuijasota... nuijien sota, ikävä kyllä.
Klaus Fleming oli itse tullut paikalle ja hänelllä oli 2500 hyvin koulutettua ja sotaan tottunutta sotilasta.
Koko 31.12.1596 tapeltiin ja lumi värjääntyi punaiseksi. Toivonsa menettäneet talonpojat antautuivat sillä ehdolla, että luovuttavat johtajansa (sitä eivät sakemannit suostuneet tekemään, luovuttamaan Münsteriä).
Vähän tulee surullinen mieli tuotakin katsoessa, Näsijärven jäinen pinta siellä jossain lumisen metsän takana.
Talonpoikia sidottiin 12 miehen nippuun, heitettiin köysiin sidottuina jäiseen veteen, vedettiin ylös - niin kauan kunnes kaikki olivat kuolleet.
"Ken vaivojansa valittaa,
on vaivojensa vanki.
Ei oikeutta maassa saa,
ken ei itse sitä hanki"
Ilkalla lienee ollut noin tuhat talonpoikaa joukoissaan. Onhan se aikamoinen määrä ihmisiä tuon ajan oloissa. Nuijasota... nuijien sota, ikävä kyllä.
Klaus Fleming oli itse tullut paikalle ja hänelllä oli 2500 hyvin koulutettua ja sotaan tottunutta sotilasta.
Koko 31.12.1596 tapeltiin ja lumi värjääntyi punaiseksi. Toivonsa menettäneet talonpojat antautuivat sillä ehdolla, että luovuttavat johtajansa (sitä eivät sakemannit suostuneet tekemään, luovuttamaan Münsteriä).
Vähän tulee surullinen mieli tuotakin katsoessa, Näsijärven jäinen pinta siellä jossain lumisen metsän takana.
Talonpoikia sidottiin 12 miehen nippuun, heitettiin köysiin sidottuina jäiseen veteen, vedettiin ylös - niin kauan kunnes kaikki olivat kuolleet.
|
Kirjoittanut: mama,
21.07.2007 19:46
|
|
Flemingille joku
taisi justiin patsasta ehdottaa hesarin yleisönosastolla. Kuulostaa kovasti "reilulta" mieheltä.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:50
|
|
Jaako Ilkka
onnistui pakenemaan ja pääsi kotiseuduilleen Ilmajoelle.
Mutta nyt kävi kalpaten. Jaska oli pitänyt "kuria" ja teloittanut Ilmajoella häntä vastaan kapinoineen Mauno Peltoniemen.
Manun pojat antoivat Jaakko Ilkan ilmi vouti Abraham Melkiorinpojalle (nimi tulee Betlehemin tietäjistä, joista yhtä kansanperinne kutsui Melkior nimellä, Balthassar ja Kasper ne kaksi muuta).
Kyrön kirkolla Jaakko Ilkka teloitettiin nopeasti ennenkuin vouti oli saanut Flemingin kirjettä tuoda vanki Turkuun.
no, syöpäläiset olisivat Jaakonkin varmaan syöneet Turun linnassa kuten Poutun Pentin.
Mutta nyt kävi kalpaten. Jaska oli pitänyt "kuria" ja teloittanut Ilmajoella häntä vastaan kapinoineen Mauno Peltoniemen.
Manun pojat antoivat Jaakko Ilkan ilmi vouti Abraham Melkiorinpojalle (nimi tulee Betlehemin tietäjistä, joista yhtä kansanperinne kutsui Melkior nimellä, Balthassar ja Kasper ne kaksi muuta).
Kyrön kirkolla Jaakko Ilkka teloitettiin nopeasti ennenkuin vouti oli saanut Flemingin kirjettä tuoda vanki Turkuun.
no, syöpäläiset olisivat Jaakonkin varmaan syöneet Turun linnassa kuten Poutun Pentin.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:54
|
|
Nuijasota, voiko
tätä teurastusta edes sodaksi kutsua?
Svea mamman puolelta tuli taas "ystävällinen" neuvo Kaarle herttualta, joka lähetti Israel Laurinpojan tammikuussa 1597 nostamaan myös Pohjois-Pohjanmaan talonpoikia kapinaan Flemingiä ja linnaleirejä vastaan.
Komiaa joukkoa johti Hannu Krankka, oli heillä yksi Oulun linnasta tuotu tykkikin!
Komia, kunnes vastassa oli Fleming. Kyllähän sitä Kokkolassa pikkusen oteltiin, mutta oululaiset siirtyivät nopeasti Kyröön, Jaakko Ilkan teloituspaikkaan.
Svea mamman puolelta tuli taas "ystävällinen" neuvo Kaarle herttualta, joka lähetti Israel Laurinpojan tammikuussa 1597 nostamaan myös Pohjois-Pohjanmaan talonpoikia kapinaan Flemingiä ja linnaleirejä vastaan.
Komiaa joukkoa johti Hannu Krankka, oli heillä yksi Oulun linnasta tuotu tykkikin!
Komia, kunnes vastassa oli Fleming. Kyllähän sitä Kokkolassa pikkusen oteltiin, mutta oululaiset siirtyivät nopeasti Kyröön, Jaakko Ilkan teloituspaikkaan.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 19:57
|
|
Olivat
suomipoijjat valmiita antautumaan jo Flemingin joukoille, taisi hengissä olla
vielä alle tuhat.
Israel Laurinpoika silloin suoraan päin naamaa näille valehteli, että Kaarle herttua lähettää kyllä isot ruotsalaiset apujoukot...
kaikkea vielä.
mutta uskoivat, raukat, ja Santavuoren taistelussa 24.2. 1597 Kurikan ja Ilmajoen välillä Flemingin joukot pistivät heidät palasiksi, viisisataa jäi vangiksi. Kuolleiden talonpoikien määrää ei tiedetä.
Israel Laurinpoika silloin suoraan päin naamaa näille valehteli, että Kaarle herttua lähettää kyllä isot ruotsalaiset apujoukot...
kaikkea vielä.
mutta uskoivat, raukat, ja Santavuoren taistelussa 24.2. 1597 Kurikan ja Ilmajoen välillä Flemingin joukot pistivät heidät palasiksi, viisisataa jäi vangiksi. Kuolleiden talonpoikien määrää ei tiedetä.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:01
|
|
Aiheen
asiantuntija, Eljas Orrman Vaasan maakunta-arkiston johtaja on tehnyt ryhmänsä
kanssa hienot nuijasotaa kuvaavat sivut Kokkolan kaupungin verkkoon.
Siellä on karttoja, kuvia tästä kolme kuukautta kestäneestä "sodasta" keskitalvella 1596-97.
Viimeinen Pohjoismainen talonpoikaiskapina.
http://www.kokkola.fi/historia/nuijasota/
Siellä on karttoja, kuvia tästä kolme kuukautta kestäneestä "sodasta" keskitalvella 1596-97.
Viimeinen Pohjoismainen talonpoikaiskapina.
http://www.kokkola.fi/historia/nuijasota/
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:06
|
|
no jätänpä tämän
kysymyksen sinulle, palstan lukija haasteeksi, sillä kukaan nuijasodan
historiaa tutkinut ei näytä ottavan huomioon evankeliumia.
sosiaaliset syyt, härski aatelisto, Pohjanmaan kaupan ja taloudellisten olojen huononeminen, Venäjän sota ja linnaleirit... onhan niitä syitä.
minulla vain on sellainen kumma kutina nenässä, että tätä voidaan verrata Münsterin johtamaan talonpoikaiskapinaan vaikka apokalpytinen ja raamatullinen aines ei kuulu vuosisatojen takaa.
tarinan kertovat voittajat ja onhan noita asiakirjoja, nekin voittajien laatimia.
oliko mukana uusi ihmisarvo, jota Kustaa Vaasan uskonpuhdistuksen Ruotsissa oli ryhdytty saarnaamaan kansankielisellä Raamatulla?
vai olenko vertailuissani Saksaan pari vuosikymmentä aikaisemmin aivan hakoteillä?
sosiaaliset syyt, härski aatelisto, Pohjanmaan kaupan ja taloudellisten olojen huononeminen, Venäjän sota ja linnaleirit... onhan niitä syitä.
minulla vain on sellainen kumma kutina nenässä, että tätä voidaan verrata Münsterin johtamaan talonpoikaiskapinaan vaikka apokalpytinen ja raamatullinen aines ei kuulu vuosisatojen takaa.
tarinan kertovat voittajat ja onhan noita asiakirjoja, nekin voittajien laatimia.
oliko mukana uusi ihmisarvo, jota Kustaa Vaasan uskonpuhdistuksen Ruotsissa oli ryhdytty saarnaamaan kansankielisellä Raamatulla?
vai olenko vertailuissani Saksaan pari vuosikymmentä aikaisemmin aivan hakoteillä?
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:14
|
|
Ruotsin ja
Venäjän välistä sotaa 1570-95 kutsutaan "rappasodaksi", koska se oli
etupäässä raakaa sissien hyökkäilyä puolin ja toisin rajaa.
Paha aika tietysti aiheutti levottomuutta, ymmärrän kyllä, ja loppui vain vuotta ennen nuijasotaa.
se kyllä mainitaan, että Kaarle herttua oli uskonpuhdistuksen miehiä
kun taas "Sigismund oli Ruotsin kuninkaan Juhana III:n ja puolalaisen ruhtinatar Katariina Jagellonican poika. Katariina oli Puolan kuninkaan Sigismund I:n tytär ja Sigismund II:n sisar ja kuului ylhäiseen Jagiełło-sukuun. Uskonnoltaan Sigismund oli katolilainen äitinsä mukaan."
suomalaiset talonpojat asettuivat Kaarle herttuan puolelle, jonka inhottavan petollinen käyttäytyminen heitä kohtaan ei ole kunniaksi kirkkoisä Lutherin nimeä kantavalle kirkolle.
Paha aika tietysti aiheutti levottomuutta, ymmärrän kyllä, ja loppui vain vuotta ennen nuijasotaa.
se kyllä mainitaan, että Kaarle herttua oli uskonpuhdistuksen miehiä
kun taas "Sigismund oli Ruotsin kuninkaan Juhana III:n ja puolalaisen ruhtinatar Katariina Jagellonican poika. Katariina oli Puolan kuninkaan Sigismund I:n tytär ja Sigismund II:n sisar ja kuului ylhäiseen Jagiełło-sukuun. Uskonnoltaan Sigismund oli katolilainen äitinsä mukaan."
suomalaiset talonpojat asettuivat Kaarle herttuan puolelle, jonka inhottavan petollinen käyttäytyminen heitä kohtaan ei ole kunniaksi kirkkoisä Lutherin nimeä kantavalle kirkolle.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:21
|
|
Jaakko
Pentinpoika Ilkka on suomalaisen kansan sielussa jossain siellä Lallin
lähettyvillä.
Hän oli suurtilallinen Ilmajoelta, ratsumies ja sanotaan että sotaa ymmärtävä, mutta tulokset eivät olleet kyllä häävit.
Mitä meni jakamaan joukkonsa noin pitkin maata?
no mitäs ne pohojaalaiset... perustivat Jaakko Ilkan sukuseuran, mainiot sivut. "Päivitetty 410 vuotta jälkeen Jaakko Ilkan mestauksen"
Nokialla... Jorma Ollila sai toiseksi viimeisenä työpäivänään sukuseuralta Jaakko Ilkka mitalin.
(http://www.nic.fi/~jaakkoil/)
---
Kuten sanoin, suomalainen sankari jossain siellä Lallin lähettyvillä.
mutta ei sosiaalisen evankeliumin mies niinkuin Thomas. vai oliko?
Hän oli suurtilallinen Ilmajoelta, ratsumies ja sanotaan että sotaa ymmärtävä, mutta tulokset eivät olleet kyllä häävit.
Mitä meni jakamaan joukkonsa noin pitkin maata?
no mitäs ne pohojaalaiset... perustivat Jaakko Ilkan sukuseuran, mainiot sivut. "Päivitetty 410 vuotta jälkeen Jaakko Ilkan mestauksen"
Nokialla... Jorma Ollila sai toiseksi viimeisenä työpäivänään sukuseuralta Jaakko Ilkka mitalin.
(http://www.nic.fi/~jaakkoil/)
---
Kuten sanoin, suomalainen sankari jossain siellä Lallin lähettyvillä.
mutta ei sosiaalisen evankeliumin mies niinkuin Thomas. vai oliko?
MikkoL:
käy ihmeessä katsomassa sukuseuran hauskoja sivuja, kuka tietää vaikka itse olisit Jaakko Ilkan jälkeläisiä?
käy ihmeessä katsomassa sukuseuran hauskoja sivuja, kuka tietää vaikka itse olisit Jaakko Ilkan jälkeläisiä?
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:27
|
|
Kun YLE järjesti
Suuret Suomalaiset äänestyksen, Jaakko Ilkka valittiin sadan suurimman
suomalaisen joukkoon sijalla 75.
Lalli on sijalla 14.
kuten sanoin, ei aivan alitajuistakaan tämä suomalaisen pakanuuden ja itsenäisyyden puolustajan kunnioitus...
Tuntemattoman kirjoittaja Väinö Linna 15. ja suurmies Ville Valo 13.
Lalli on sijalla 14.
kuten sanoin, ei aivan alitajuistakaan tämä suomalaisen pakanuuden ja itsenäisyyden puolustajan kunnioitus...
Tuntemattoman kirjoittaja Väinö Linna 15. ja suurmies Ville Valo 13.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:41
|
|
Ilkka.
Viel' elää Ilkan työt, kenties
Kauanki, kansan suussa.
Hän eli niinkuin Suomen mies
Ja kuoli -- hirsipuussa.
Ol' Ilkka talonpoika vaan,
Siis suur' ei suvultansa;
Mut jaloin poika Suomenmaan
Hän oli aikanansa.
Hänt' ajan hurjan myrskyihin
Vei oikku onnetarten;
Hän sopi niihin kuitenkin
Kuin tehty niitä varten.
Se aik' ol' ajoist' ankarin
Ja itkun aika varmaan,
Kun käsissä Klaus Flemingin
Ol' ohjat maamme armaan.
Kyll' itki moni huokaillen,
Ett' oikeus on pilkka;
Mut itkiessä toisien,
Niin itkenyt ei Ilkka.
Viel' elää Ilkan työt, kenties
Kauanki, kansan suussa.
Hän eli niinkuin Suomen mies
Ja kuoli -- hirsipuussa.
Ol' Ilkka talonpoika vaan,
Siis suur' ei suvultansa;
Mut jaloin poika Suomenmaan
Hän oli aikanansa.
Hänt' ajan hurjan myrskyihin
Vei oikku onnetarten;
Hän sopi niihin kuitenkin
Kuin tehty niitä varten.
Se aik' ol' ajoist' ankarin
Ja itkun aika varmaan,
Kun käsissä Klaus Flemingin
Ol' ohjat maamme armaan.
Kyll' itki moni huokaillen,
Ett' oikeus on pilkka;
Mut itkiessä toisien,
Niin itkenyt ei Ilkka.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:42
|
|
Vaan koska kansa
valittaa,
Hän neuvon sille antaa:
"Niin kauan huolta nähdä saa,
Kun tahtoo sitä kantaa."
"Ken vaivojansa vaikertaa,
On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa
Ken itse sit' ei hanki."
"Siis vapauteen taistellen
Ken miehen mieltä kantaa:
Tie suorin kulkee onnehen
Lähellä kuolon rantaa!"
Ja vasamata nopsempaan,
Jonk' ilmaan viskas jousi,
Nää sanat lensi halki maan.
Ja Suomen kansa nousi.
Nyt liekki sodan verisen
Levisi pitkin maata:
Ei Suomi sotaa Ilkkaisen
Unohtaa koskaan saata.
Jo kohtas kosto sortajat
Kädellä ankaralla,
Siks kunnes juonet kavalat
Löi Ilkan Nokialla.
Hän neuvon sille antaa:
"Niin kauan huolta nähdä saa,
Kun tahtoo sitä kantaa."
"Ken vaivojansa vaikertaa,
On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa
Ken itse sit' ei hanki."
"Siis vapauteen taistellen
Ken miehen mieltä kantaa:
Tie suorin kulkee onnehen
Lähellä kuolon rantaa!"
Ja vasamata nopsempaan,
Jonk' ilmaan viskas jousi,
Nää sanat lensi halki maan.
Ja Suomen kansa nousi.
Nyt liekki sodan verisen
Levisi pitkin maata:
Ei Suomi sotaa Ilkkaisen
Unohtaa koskaan saata.
Jo kohtas kosto sortajat
Kädellä ankaralla,
Siks kunnes juonet kavalat
Löi Ilkan Nokialla.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:45
|
|
Tuo teot suuret
kunniaa:
Tok' viedä voivat muuhun,
Ja Ilkan tietä suorimpaa
Ne veivät hirsipuuhun.
Mut varmaan Ilkan neuvo tää
Viel' elää kansan suussa:
Kauniimpi orjan elämää
On kuolo hirsipuussa.
Hannu Krankka.
(Teksti Project Gutenberg)
Runoilija on Limingasta kotoisin ollut nuijasodan osallistuja ja historioitsija.
Hän saavutti myöhemmin korkean aseman, oli valtiopäivämiehenä Kustaa II Adolfin kruunajaisiisa.
Krankka kuoli Limingalla vuoden 1630 paikkeilla.
Tok' viedä voivat muuhun,
Ja Ilkan tietä suorimpaa
Ne veivät hirsipuuhun.
Mut varmaan Ilkan neuvo tää
Viel' elää kansan suussa:
Kauniimpi orjan elämää
On kuolo hirsipuussa.
Hannu Krankka.
(Teksti Project Gutenberg)
Runoilija on Limingasta kotoisin ollut nuijasodan osallistuja ja historioitsija.
Hän saavutti myöhemmin korkean aseman, oli valtiopäivämiehenä Kustaa II Adolfin kruunajaisiisa.
Krankka kuoli Limingalla vuoden 1630 paikkeilla.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:48
|
|
Jaakkoa ei
hirtetty, ikävä kyllä, vaan mestattiin Kyrössä julmasti.
Tuon ajan tavan mukaan hänen kätensä ja jalkansa murskattiin raskailla iskuilla, ja kun oikeaa kättä ruvettiin irroittamaan hän oli vielä elossa.
Mestauksen lopuksi lyötiin raajattomasta ruumiista pää pois.
Hänen patsaansa on Ilmajoella ja Jorma Panula sävelsi 1978 sinne juhliin Jaakko Ilkka nimisen kansanoopperan.
Tuon ajan tavan mukaan hänen kätensä ja jalkansa murskattiin raskailla iskuilla, ja kun oikeaa kättä ruvettiin irroittamaan hän oli vielä elossa.
Mestauksen lopuksi lyötiin raajattomasta ruumiista pää pois.
Hänen patsaansa on Ilmajoella ja Jorma Panula sävelsi 1978 sinne juhliin Jaakko Ilkka nimisen kansanoopperan.
|
Kirjoittanut: MikkoL, 21.07.2007 20:53
|
|
no niin, täytynee
luovuttaa, kun aikalainen Hannu Krankka ei mainitse sanallakaan mitään
sosiaalista evankeliumia, vaan puhuu Flemingin raskaasta ajasta ja huokaavasta
kansasta.
Suomalainen kansannousu, joka päättyi verisesti ja lyhyeen, mutta jonka muisto elää kansamme sydämessä.
Noissa nuijien kantajissa on jotain säälittävää ja jotain todella sytyttävää, Suomen katajaisen kansan vapautta kaipaavaa sielua.
Suomalainen kansannousu, joka päättyi verisesti ja lyhyeen, mutta jonka muisto elää kansamme sydämessä.
Noissa nuijien kantajissa on jotain säälittävää ja jotain todella sytyttävää, Suomen katajaisen kansan vapautta kaipaavaa sielua.
No comments:
Post a Comment