Otsikko: Makrina ja kolme viisasta miestä
Viestejä yhteensä: 100
Keskustelu aloitettu: 06.11.2007 18:01
Viimeisin viesti: 14.11.2007 06:50
Viestejä yhteensä: 100
Keskustelu aloitettu: 06.11.2007 18:01
Viimeisin viesti: 14.11.2007 06:50
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 18:01
|
    |
Avaan tähän erillisen palstan kolmesta kappadokialaisesta
isästä, jotka ortodoksien mukaan ovat "Jumalan kansan ilo ja valo".
Kristuksen kirkko kunnioittaa heitä syvästi sen opetuksen tähden, joka heidän kauttaan on ekumeeniselle kirkolle annettu pyhästä Kolminaisuudesta.
Kappadokia (nimi tarkoittaa "kauniiden hevosten maa") on suuri historiallinen alue nykyisen Turkin sisäosissa.
Kaksi heistä oli Makrina Nuoremman veljiä, Basileos Suuri ja Gregorios Nyssalainen.
Kolmas samanmoinen oli Gregorios Naziansialainen.
Pietari Sebastialainen oli myös Makrinan veli (hän ei kuitenkaan kuulu tähän kolmen koplaan).
Siunaus kulki suvussa, kirkko kunnioittaa isoäitiä, Makrina Vanhempaa, myös pyhimyksenä, vaikka hänestä tiedetään sangen vähän.
Kristuksen kirkko kunnioittaa heitä syvästi sen opetuksen tähden, joka heidän kauttaan on ekumeeniselle kirkolle annettu pyhästä Kolminaisuudesta.
Kappadokia (nimi tarkoittaa "kauniiden hevosten maa") on suuri historiallinen alue nykyisen Turkin sisäosissa.
Kaksi heistä oli Makrina Nuoremman veljiä, Basileos Suuri ja Gregorios Nyssalainen.
Kolmas samanmoinen oli Gregorios Naziansialainen.
Pietari Sebastialainen oli myös Makrinan veli (hän ei kuitenkaan kuulu tähän kolmen koplaan).
Siunaus kulki suvussa, kirkko kunnioittaa isoäitiä, Makrina Vanhempaa, myös pyhimyksenä, vaikka hänestä tiedetään sangen vähän.
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:19
|
    |
mutta ensin periaatteellinen ajatus.
Patu nostaa sitkeästi esiin Martti Lutherin omaa arviointia luostareista ja munkkilupauksista.
Ne olivat sen luokan arviointeja, että protestanttisen kristillisyyden levitessä luostarit lakkautettiin, niiden maaomaisuus otettiin, rakennukset muuhun käyttöön, munkit ja nunnat joko maanpakoon tai siviiliin.
Lutherin syvästi kielteinen arvostelu nousi hänen sanomansa ytimestä, lain ja evankeliumin erottamisesta toisistaan ihmisen etsiessä armollista Jumalaa.
Hän oli itse kulkenut augustinolaisena munkkina koko tien, salamaniskun säikäyttämästä munkkilupauksesta päivittäiseen rippiin ja parannuksentekoon, niin että rippi-isäkin jo kyllästyi.
Avoimin ja kirkkain silmin Luther näki, mitä munkit ja nunnat tekivät, millaista oli meno Roomassa, ja romahdus oli hänelle melkoinen.
Idealisti, joka näkee mitä todellisuudessa näissä "pyhissä" laitoksissa tapahtui hänen aikanaan.
Patu nostaa sitkeästi esiin Martti Lutherin omaa arviointia luostareista ja munkkilupauksista.
Ne olivat sen luokan arviointeja, että protestanttisen kristillisyyden levitessä luostarit lakkautettiin, niiden maaomaisuus otettiin, rakennukset muuhun käyttöön, munkit ja nunnat joko maanpakoon tai siviiliin.
Lutherin syvästi kielteinen arvostelu nousi hänen sanomansa ytimestä, lain ja evankeliumin erottamisesta toisistaan ihmisen etsiessä armollista Jumalaa.
Hän oli itse kulkenut augustinolaisena munkkina koko tien, salamaniskun säikäyttämästä munkkilupauksesta päivittäiseen rippiin ja parannuksentekoon, niin että rippi-isäkin jo kyllästyi.
Avoimin ja kirkkain silmin Luther näki, mitä munkit ja nunnat tekivät, millaista oli meno Roomassa, ja romahdus oli hänelle melkoinen.
Idealisti, joka näkee mitä todellisuudessa näissä "pyhissä" laitoksissa tapahtui hänen aikanaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:23
|
   |
voimme tietysti yleistää ja suhtautua kirkkohistorian
kaikkiin vaiheisiin ikäänkuin ne olisivat 1400-luvun Eurooppaa.
käyttää uskonpuhdistuksen harjaa myös taaksepäin varhaisen ekumeenisen kirkon alkuvaiheisiin, Augustinuksen asketismiin, Makrina Nuoremman lähtöön nunnaksi.
asia on silloin yksinkertaistettu aivan liikaa, eikä otettu huomioon Jumalan valtakunnan pitkää historiaa ja monia eri vaiheita maanpäällä.
ennenkuin syytämme nuorta Makrinaa oman vanhurskauden tavoittelusta Lutherin ajattelemalla tavalla, lain ja evankeliumin sotkemisesta, yrityksestä tulla vanhurskaaksi omin keinoin, meidän olisi hyvä katsoa, onko syyttäjällä todella riittävät todisteet tuollaisen häiriintyneen ja virheellisen teologian todistamiseksi.
käyttää uskonpuhdistuksen harjaa myös taaksepäin varhaisen ekumeenisen kirkon alkuvaiheisiin, Augustinuksen asketismiin, Makrina Nuoremman lähtöön nunnaksi.
asia on silloin yksinkertaistettu aivan liikaa, eikä otettu huomioon Jumalan valtakunnan pitkää historiaa ja monia eri vaiheita maanpäällä.
ennenkuin syytämme nuorta Makrinaa oman vanhurskauden tavoittelusta Lutherin ajattelemalla tavalla, lain ja evankeliumin sotkemisesta, yrityksestä tulla vanhurskaaksi omin keinoin, meidän olisi hyvä katsoa, onko syyttäjällä todella riittävät todisteet tuollaisen häiriintyneen ja virheellisen teologian todistamiseksi.
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:26
|
|
olen sitä mieltä, että ortodoksinen kirkko ei ole tarvinnut
Lutherin kaltaista uskonpuhdistusta, koska se ei ole koskaan mennyt opissa ja
elämässä vikaan samalla tavoin kuin Rooman kirkko meni.
tuosta voi tietenkin väitellä.
voimme myöskin ajatella, että kaikki Lutherin ajan opetukset ovat ikuista totuutta, joka käy jokaiseen aikaan ja paikkaan puhtaana Jumalan valona.
silloin olemme lähellä epäjumalanpalvelusta evankeliumin nimissä.
raskaana painaa Martti isän olkapäillä Saksan sorrettujen talonpoikien kapina. Tai, kuten olen maininnut, juutalaisten vastainen äkäinen kirjoittelu vanhuuden päivinä.
tuosta voi tietenkin väitellä.
voimme myöskin ajatella, että kaikki Lutherin ajan opetukset ovat ikuista totuutta, joka käy jokaiseen aikaan ja paikkaan puhtaana Jumalan valona.
silloin olemme lähellä epäjumalanpalvelusta evankeliumin nimissä.
raskaana painaa Martti isän olkapäillä Saksan sorrettujen talonpoikien kapina. Tai, kuten olen maininnut, juutalaisten vastainen äkäinen kirjoittelu vanhuuden päivinä.
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:30
|
|
meillä on kristittyinä vapaus ja etuoikeus tutkia ja
arvostella kaikkea, ja pitää se mikä hyvä on.
se on suuri vapaus.
mutta entä jos emme mene ajassa taaksepäin vaan eteenpäin.
mitä mahtaisi herra tohtori Martti ajatella hänen nimeään kantavasta kirkosta tänään?
mitä mahtaisi herra Karl Marx ajatella siitä valtakunnasta, joka hänen nimissään Venäjälle rakennettiin?
kuunnelkaapa taas tulevana jouluna Suomen ev.lut. kirkon pappien ja opettajien joulusaarnoja, kuinka moni nikottelee näiden satujen kanssa, mitä näistä nyt tämän tieteellisen aikakauden ajattelevalle ihmiselle saisi kuitenkin irroteltua?
lain ja evankeliumin erottamisesta on tullut evankeliumin pliisun plaasun teologiaa, "ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana"
ja me kaikki pääsemme lopuksi taivaaseen elämästä kylliäiseksi saaneina.
mahtaisi isä Luther repiä hiuksiaan.
se on suuri vapaus.
mutta entä jos emme mene ajassa taaksepäin vaan eteenpäin.
mitä mahtaisi herra tohtori Martti ajatella hänen nimeään kantavasta kirkosta tänään?
mitä mahtaisi herra Karl Marx ajatella siitä valtakunnasta, joka hänen nimissään Venäjälle rakennettiin?
kuunnelkaapa taas tulevana jouluna Suomen ev.lut. kirkon pappien ja opettajien joulusaarnoja, kuinka moni nikottelee näiden satujen kanssa, mitä näistä nyt tämän tieteellisen aikakauden ajattelevalle ihmiselle saisi kuitenkin irroteltua?
lain ja evankeliumin erottamisesta on tullut evankeliumin pliisun plaasun teologiaa, "ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana"
ja me kaikki pääsemme lopuksi taivaaseen elämästä kylliäiseksi saaneina.
mahtaisi isä Luther repiä hiuksiaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:32
|
|
mutta katsotaan Kappadokiaan, koetetaan ottaa lähikuva
Makrianan huushollista, mistä johtuu, että sieltä lähti sellainen teologinen
pasuunan ääni, että suurimmat uskonpuhdistuksen ja luterilaisen ortodoksian
ajan kirkon opettajatkin hiljentyvät kunnioittaen sen äärellä ja sanovat - noin
se on, näin mekin uskomme.
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:48
|
|
Apt 2:11
Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen:
"Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
Me
parttilaiset ja
meedialaiset ja
eelamilaiset ja me, jotka asumme
Mesopotamiassa,
Juudeassa ja
Kappadokiassa,
Pontossa ja
Aasiassa,
Frygiassa ja
Pamfyliassa,
Egyptissä ja
Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat
roomalaiset,
juutalaiset ja
käännynnäiset,
kreetalaiset ja
arabialaiset,
me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
no oli siinä kieliä! varsinaista rätinää, helluntain ihme, joka ennakoi Jumalan Sanaa ihmiskunnan kaikilla elävillä kielillä.
kappadokiaa myös
Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen:
"Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
Me
parttilaiset ja
meedialaiset ja
eelamilaiset ja me, jotka asumme
Mesopotamiassa,
Juudeassa ja
Kappadokiassa,
Pontossa ja
Aasiassa,
Frygiassa ja
Pamfyliassa,
Egyptissä ja
Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat
roomalaiset,
juutalaiset ja
käännynnäiset,
kreetalaiset ja
arabialaiset,
me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
no oli siinä kieliä! varsinaista rätinää, helluntain ihme, joka ennakoi Jumalan Sanaa ihmiskunnan kaikilla elävillä kielillä.
kappadokiaa myös
Kirjoittanut: MikkoL,
06.11.2007 19:49
|
|
1Pe 1:1-2
Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan
Pontossa,
Galatiassa,
Kappadokiassa,
Aasiassa ja
Bityniassa,
ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
mikä kirjeen avaus!
1 Piet on osoitettu myös Kappadokiaan
Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan
Pontossa,
Galatiassa,
Kappadokiassa,
Aasiassa ja
Bityniassa,
ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
mikä kirjeen avaus!
1 Piet on osoitettu myös Kappadokiaan
Kirjoittanut: MikkoL,
07.11.2007 06:51
|
|
Tämä aihe vie meidät hyvin
luonnonkauniille ja historiallisesti rikkaalle nykyisen Turkin
matkailualueelle, jossa moni nettiruukunkin lukijakin on saattanut käydä.
Kappadokia lukuisine bysanttilaisine kirkkoineen ja erikoisine kalliomuodostelmineen on kuuluisa matkakohde.
Se sijaitsee nykyisessä Nevşehir provinssissa, josta kaakkoon on Kırşehir, lounaaseen Aksaray, etelään Niğde, luoteeseen Kayseri, ja koiliseen Yozgat.
Makrina syntyi Kappadokian Kesareassa eli Kayserissa. Nykyään sieltä on kolmen tunnin junamatka kaakossa lähellä Tuz järveä sijaitsevaan Ankaraan.
Kayserista aukeaa upea näkymä keski-Anatolian korkeimpaan lumihuippuiseen Ercyies-vuorelle. Tämä muinainen tulivuori kohoaa 3600 metrin korkeuteen ja on suosittu talviurheilukeskus.
Roomalaiset uskoivat, että jos joku pystyy kiipeämään Eryiesin huipulle, sieltä näkyisi sekä Mustameri että Välimeri. Ei liene kukaan käynyt toteamassa, että ei pidä paikkaansa.
Kappadokia lukuisine bysanttilaisine kirkkoineen ja erikoisine kalliomuodostelmineen on kuuluisa matkakohde.
Se sijaitsee nykyisessä Nevşehir provinssissa, josta kaakkoon on Kırşehir, lounaaseen Aksaray, etelään Niğde, luoteeseen Kayseri, ja koiliseen Yozgat.
Makrina syntyi Kappadokian Kesareassa eli Kayserissa. Nykyään sieltä on kolmen tunnin junamatka kaakossa lähellä Tuz järveä sijaitsevaan Ankaraan.
Kayserista aukeaa upea näkymä keski-Anatolian korkeimpaan lumihuippuiseen Ercyies-vuorelle. Tämä muinainen tulivuori kohoaa 3600 metrin korkeuteen ja on suosittu talviurheilukeskus.
Roomalaiset uskoivat, että jos joku pystyy kiipeämään Eryiesin huipulle, sieltä näkyisi sekä Mustameri että Välimeri. Ei liene kukaan käynyt toteamassa, että ei pidä paikkaansa.
MikkoL:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6b/Nev%C5%9Fehir_Turkey_Provinces_locator.jpg
tuosta kartasta näet Kappadokian alueen sijainnin keski-Turkissa ja Tuz järven siitä länteen
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6b/Nev%C5%9Fehir_Turkey_Provinces_locator.jpg
tuosta kartasta näet Kappadokian alueen sijainnin keski-Turkissa ja Tuz järven siitä länteen
Kirjoittanut: AnttiL,
08.11.2007 22:22
|
|
Tuolla "Kirjoituksia" palstalla on Anni Marian
kirjoitus varhaiskirkon naisista. Siellä tulee esille myös tämä Makrina. Jos
joku kiinnostuu ...
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:26
|
|
Lainaan tähän katkelmia Makrina Nuoremman kuvauksesta
Nettiruukun kirjoitusten puolelta luennosta, jonka TT, FM Anni Maria Laato piti
Naisteologien neuvottelupäivillä 30.3.2006.
Jatkan lainausten jälkeen Kappadokian luonnon ja vaiheiden kuvausta näyttämönä, josta oppi pyhästä Kolminaisuudesta on tullut kristilliseen kirkkoon.
Laato: "Makrina (327-379) on ehkä varhaisen kirkon tunnetuin naisteologi, ja se, jonka elämässä hengellisten kysymysten teoreettinen pohdiskelu näkyy selvimmin. Hän oli Basileios Suuren ja Gregorios Nyssalaisen isosisko, askeetti ja luostarinperustaja.
Gregorios on kirjoittanut hänen elämäkertansa ja keskustelun jonka he kävivät sielusta ja ylösnousemuksesta. Se on käännetty vastikään ruotsiksi."
Jatkan lainausten jälkeen Kappadokian luonnon ja vaiheiden kuvausta näyttämönä, josta oppi pyhästä Kolminaisuudesta on tullut kristilliseen kirkkoon.
Laato: "Makrina (327-379) on ehkä varhaisen kirkon tunnetuin naisteologi, ja se, jonka elämässä hengellisten kysymysten teoreettinen pohdiskelu näkyy selvimmin. Hän oli Basileios Suuren ja Gregorios Nyssalaisen isosisko, askeetti ja luostarinperustaja.
Gregorios on kirjoittanut hänen elämäkertansa ja keskustelun jonka he kävivät sielusta ja ylösnousemuksesta. Se on käännetty vastikään ruotsiksi."
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:28
|
|
"Makrinan ja veljien perhe kuului maakunnan
varakkaimpiin. Isän ja äidin suvut olivat olleet kristittyjä jo usean
sukupolven ajan, Makrinan isoäiti, jonka mukaan hänet oli nimetty, oli kärsinyt
kristittyjen vainoissa.
Makrinan äiti Emmelia piti tarpeellisena antaa tyttärelle hyvän koulutuksen.
Lapsuudessaan hän ei kuitenkaan saanut lukea maallista kirjallisuutta, esimerkiksi kreikkalaisia tragedioita, vaan Raamattua, erityisesti Psalmeja ja Salomon Viisautta.
Myöhemmin hän on opiskellut muutakin, mikäli dialogi ollenkaan kuvaa häntä oikein"
Makrinan äiti Emmelia piti tarpeellisena antaa tyttärelle hyvän koulutuksen.
Lapsuudessaan hän ei kuitenkaan saanut lukea maallista kirjallisuutta, esimerkiksi kreikkalaisia tragedioita, vaan Raamattua, erityisesti Psalmeja ja Salomon Viisautta.
Myöhemmin hän on opiskellut muutakin, mikäli dialogi ollenkaan kuvaa häntä oikein"
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:30
|
|
"se nimittäin osoittaa hyvää perehtyneisyyttä antiikin
eri filosofioihin.
Makrinasta saa kuvan, että hän oli itsenäinen ja energinen ihminen, jolla oli hyvä organisointikyky. Hänellä oli vaikutusvaltaa sekä pikkuveljiinsä että laajemmin.
Isän kuoltua hän hoiti kodin taloutta rikkaan perheen omaisuutta oli neljän maakunnan alueella ja myöhemmin hän perusti luostarin.
Veljilleen hän oli auktoriteetti. Esimerkiksi kun Basileios (ennen kuin hänestä oli tullut Suuri) tuli kotiin opiskelupaikkakunnaltaan, näki Makrina että hänestä oli tullut liian ylpeä, ja hän laittoi pojan järjestykseen (mitä Gregorios selvästi ilahtuneena kuvaa).
Voi olla, että ilman isosiskoa Basileioksesta ei koskaan olisi tullut Basileios Suurta."
Makrinasta saa kuvan, että hän oli itsenäinen ja energinen ihminen, jolla oli hyvä organisointikyky. Hänellä oli vaikutusvaltaa sekä pikkuveljiinsä että laajemmin.
Isän kuoltua hän hoiti kodin taloutta rikkaan perheen omaisuutta oli neljän maakunnan alueella ja myöhemmin hän perusti luostarin.
Veljilleen hän oli auktoriteetti. Esimerkiksi kun Basileios (ennen kuin hänestä oli tullut Suuri) tuli kotiin opiskelupaikkakunnaltaan, näki Makrina että hänestä oli tullut liian ylpeä, ja hän laittoi pojan järjestykseen (mitä Gregorios selvästi ilahtuneena kuvaa).
Voi olla, että ilman isosiskoa Basileioksesta ei koskaan olisi tullut Basileios Suurta."
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:31
|
|
"Gregorios itse keskusteli isosiskonsa kanssa monta
kertaa.
Vielä kuolinvuoteellaan Makrina neuvoi ja lohdutti veljeään. Gregorios kutsuu häntä opettajakseen.
Makrinan kuoltua valtava määrä ihmisiä tuli saattamaan häntä.
Gregorios nostaa esiin monia puolia Makrinasta.
Sosiaalieettinen vastuu näkyy monissa asioissa, esimerkiksi siinä, että kun alueella oli nälänhätä, Makrina huolehti nälkäisten ruokkimisesta etsien itse nääntyviä tienposkilta.
Askeettiyhteisössä Makrina noudatti sosiaalista tasa-arvoa tavalla, joka oli hyvin poikkeuksellista myöhäisantiikissa. Roomassahan erot yhteiskuntaluokkien välillä olivat suuret, eikä orjia välttämättä pidetty ihmisinä ollenkaan.
Makrinan yhteisössä kaikki elivät samalla tavalla ja tekivät samoja töitä taustasta riippumatta."
Vielä kuolinvuoteellaan Makrina neuvoi ja lohdutti veljeään. Gregorios kutsuu häntä opettajakseen.
Makrinan kuoltua valtava määrä ihmisiä tuli saattamaan häntä.
Gregorios nostaa esiin monia puolia Makrinasta.
Sosiaalieettinen vastuu näkyy monissa asioissa, esimerkiksi siinä, että kun alueella oli nälänhätä, Makrina huolehti nälkäisten ruokkimisesta etsien itse nääntyviä tienposkilta.
Askeettiyhteisössä Makrina noudatti sosiaalista tasa-arvoa tavalla, joka oli hyvin poikkeuksellista myöhäisantiikissa. Roomassahan erot yhteiskuntaluokkien välillä olivat suuret, eikä orjia välttämättä pidetty ihmisinä ollenkaan.
Makrinan yhteisössä kaikki elivät samalla tavalla ja tekivät samoja töitä taustasta riippumatta."
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:34
|
|
Dialogissa "Sielusta ja ylösnousemuksesta" Makrina
keskustelee veljensä kanssa ja osallistuu asiantuntevasti ajankohtaiseen
keskusteluun antropologiasta.
Hän osoittaa epikurolaisten materialistisen maailmankuvan riittämättömäksi ja johdattaa veljensä ymmärtämään syvemmin hengen ja materian suhdetta."
(Epikuros oli atomiteoriaan perustava materialistinen ateisti, jolle ainoastaan mielivaltaisesti värähtelevien atomien törmäilyn rakentama aine on todellinen, mitään erillistä henkeä ei ole)
Hän osoittaa epikurolaisten materialistisen maailmankuvan riittämättömäksi ja johdattaa veljensä ymmärtämään syvemmin hengen ja materian suhdetta."
(Epikuros oli atomiteoriaan perustava materialistinen ateisti, jolle ainoastaan mielivaltaisesti värähtelevien atomien törmäilyn rakentama aine on todellinen, mitään erillistä henkeä ei ole)
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:38
|
|
Anni Mari Laato antaa dialogin uudesta ruotsalaisesta
käännöksestä suomennettuna Makrina Nuoremman rukouksen tämän kuolinvuoteelta:
"Sinä olet se, Herra, joka olet vapauttanut meidät kuolemanpelosta.
Sinä olet se, joka olet tehnyt maanpäällisen elämän päätepisteestä todellisen elämän alkupisteen.
Sinä olet se, joka annat ruumiittemme levätä hetken unessa, ja herätät meidät uudelleen viimeisen pasuunan soidessa.
Sinä olet se, joka uskot meidän tomumme, sen jonka itse olet muotoillut, maan omaksi."
"Sinä olet se, Herra, joka olet vapauttanut meidät kuolemanpelosta.
Sinä olet se, joka olet tehnyt maanpäällisen elämän päätepisteestä todellisen elämän alkupisteen.
Sinä olet se, joka annat ruumiittemme levätä hetken unessa, ja herätät meidät uudelleen viimeisen pasuunan soidessa.
Sinä olet se, joka uskot meidän tomumme, sen jonka itse olet muotoillut, maan omaksi."
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:38
|
|
"Sinä annat uudestaan elämän lahjallesi,
kuolemattomuuden ja kauneuden kautta sinä muutat sen meissä, mikä on
kuolematonta ja ilman muotoa.
Sinä olet se, joka pelastit meidät kirouksesta ja synnistä, kun meidän puolestamme tulit niiksi kummaksikin.
Sinä olet se, joka murskasit käärmeen pään.
Sinä olet se, joka olet avannut meille tien ylösnousemukseen murtamalla tuonelan portit ja tekemällä kuoleman herran voimattomaksi.
Sinä olet se, joka annoit merkin niille, jotka pelkäävät sinua: pyhän ristinmerkin, joka tekee vihollisen tyhjäksi ja antaa elämällemme turvaa"
Sinä olet se, joka pelastit meidät kirouksesta ja synnistä, kun meidän puolestamme tulit niiksi kummaksikin.
Sinä olet se, joka murskasit käärmeen pään.
Sinä olet se, joka olet avannut meille tien ylösnousemukseen murtamalla tuonelan portit ja tekemällä kuoleman herran voimattomaksi.
Sinä olet se, joka annoit merkin niille, jotka pelkäävät sinua: pyhän ristinmerkin, joka tekee vihollisen tyhjäksi ja antaa elämällemme turvaa"
MikkoL: Anni Mari Laaton luento varhaiskirkon naisista on
kokonaan Nettiruukun Kirjoituksissa
koulusta muistelen että tuo "Sinä olet se, joka" Du är det, som " olla ruotsin vaikutusta, hoono soomi...
eikö voisi sanoa ilman se sanaa, "Sinä murskasit käärmeen pään"
koulusta muistelen että tuo "Sinä olet se, joka" Du är det, som " olla ruotsin vaikutusta, hoono soomi...
eikö voisi sanoa ilman se sanaa, "Sinä murskasit käärmeen pään"
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:42
|
|
hauskasti Anni Mari sanoi
tuossa luennossa "Voi olla, että ilman isosiskoa Basileioksesta ei koskaan
olisi tullut Basileios Suurta."
olen vakuuttunut, että juuri näin asia on. Herra Jeesus koulutti ja kasvatti pikkkuveljeä Kesarean kodissa myös hyvin voimakastahtoisen, lujan ja oikeudenmukaisen, jumalisen ja hurskaan ison siskon kautta.
Poika parka.
olen vakuuttunut, että juuri näin asia on. Herra Jeesus koulutti ja kasvatti pikkkuveljeä Kesarean kodissa myös hyvin voimakastahtoisen, lujan ja oikeudenmukaisen, jumalisen ja hurskaan ison siskon kautta.
Poika parka.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:46
|
|
Minulla on nyt tietysti mielessä kysymys nimimerkki Patulle.
Makrina Nuorempi vetäytyy maailman menosta asketismiin, perustaa luostarin.
Hän viettää siellä elämänsä monet vuodet tehden laupeudentyötä, mietiskellen Jumalan valtakunnan salaisuuksia, rukoillen hiljaisuudessa kunnes kuolema lähestyy.
Yrjö-veli on Makrinan kuolinvuoteella ja kirjoittaa rukouksen, joka on eräänlainen isonsiskon uskonelämän sisäinen kuvaus.
Sen lähemmäksi emme tätä hurskasta naista voi päästä millään menetelmillä, Gregorius Nyssalaisen teksti vie meidät sinne tuohon surulliseen ja pyhään hetkeen.
Minä en näe tuossa rukouksessa haiskahdustakaan omasta vanhurskaudesta tai Lutherin niin julmasti suomimista myöhäiskeskiaikaisen luostarilaitoksen vääristymistä.
Näetkö sinä?
Makrina Nuorempi vetäytyy maailman menosta asketismiin, perustaa luostarin.
Hän viettää siellä elämänsä monet vuodet tehden laupeudentyötä, mietiskellen Jumalan valtakunnan salaisuuksia, rukoillen hiljaisuudessa kunnes kuolema lähestyy.
Yrjö-veli on Makrinan kuolinvuoteella ja kirjoittaa rukouksen, joka on eräänlainen isonsiskon uskonelämän sisäinen kuvaus.
Sen lähemmäksi emme tätä hurskasta naista voi päästä millään menetelmillä, Gregorius Nyssalaisen teksti vie meidät sinne tuohon surulliseen ja pyhään hetkeen.
Minä en näe tuossa rukouksessa haiskahdustakaan omasta vanhurskaudesta tai Lutherin niin julmasti suomimista myöhäiskeskiaikaisen luostarilaitoksen vääristymistä.
Näetkö sinä?
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 07:51
|
|
ja ennen kuin kiiruhdat sanomaan "annoit meille pyhän
ristinmerkin"
muistetaan, että kastepappi tekee sen joka ainoan kristityn suomalaisen ylle
"ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että Jeesus Kristus on sinut verellään lunastanut"
Käytännössä miltei koko kansamme on piispa Henrikin ja Lallin ajoista ristinmerkin alla vaikka se ei sitä koskaan itse muistaisi tai sen koommin käyttäisi elämänsä aikana.
Haudattaessa taas, pappi tekee ristinmerkin. Usein jumalanpalveluksen päättyessäkin nykyään seurakuntaa siunatessaan pyhän Kolminaisuuden nimessä.
huomaa myös tuo "Sinä" keskeisyys, Lutherin ajan luostarilaitoksen omavanhurskaus on "minä" keskeistä.
muistetaan, että kastepappi tekee sen joka ainoan kristityn suomalaisen ylle
"ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että Jeesus Kristus on sinut verellään lunastanut"
Käytännössä miltei koko kansamme on piispa Henrikin ja Lallin ajoista ristinmerkin alla vaikka se ei sitä koskaan itse muistaisi tai sen koommin käyttäisi elämänsä aikana.
Haudattaessa taas, pappi tekee ristinmerkin. Usein jumalanpalveluksen päättyessäkin nykyään seurakuntaa siunatessaan pyhän Kolminaisuuden nimessä.
huomaa myös tuo "Sinä" keskeisyys, Lutherin ajan luostarilaitoksen omavanhurskaus on "minä" keskeistä.
Kirjoittanut: Haamul,
09.11.2007 08:17
|
|
Ainahan luostareissa on varmaan ollut moniakin nöyriä
yksilöitä, mutta se ei sinänsä ole mikään kehotus perustamaan ja ylläpitämään
luostareita.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 08:29
|
|
Martti Lutherin nimeä kantavissa kirkoissa luostarilaitokset
lakkautettiin eikä uusia ole perustettu.
Oppi-isän varoitukset ja opetukset on otettu hyvin vakavasti ja hyvin kriittisesti suhtaudutaan muiden kirkkokuntien munkkeihin ja nunniin.
Tämä kritiikki on tietynlaisessa luterilaisuuden käsityksessä ulotettu universaalisti kaikkiin oman aikamme luostareihin, mutta myös yli kaikkien aikojen, kirkon historian alusta asti.
Onko tuomio oikea?
Makrina Nuoremman kohdalla meillä on hänen veljensä antama rukous kuolinvuoteelta, pitkän luostarielämän jälkeen.
Onko siinä jotain, jossa tämä nainen vetoaisi johonkin omaan ansioonsa?
Väitän, että ajatus varhaisen kirkon luostareista ja erämaan isistä ja äideistä omanvanhurskauden etsijöinä on perusteetonta ja heidän maineensa mustaamista virheellisin väittein.
Toki siellä, kuten aikamme luterilaistenkin sydämissä, asuu paljon omaavanhurskautta. Mutta luostarielämä ei ole sen alkusyy eikä seuraus, vaan ihmisen langennut luonto.
Oppi-isän varoitukset ja opetukset on otettu hyvin vakavasti ja hyvin kriittisesti suhtaudutaan muiden kirkkokuntien munkkeihin ja nunniin.
Tämä kritiikki on tietynlaisessa luterilaisuuden käsityksessä ulotettu universaalisti kaikkiin oman aikamme luostareihin, mutta myös yli kaikkien aikojen, kirkon historian alusta asti.
Onko tuomio oikea?
Makrina Nuoremman kohdalla meillä on hänen veljensä antama rukous kuolinvuoteelta, pitkän luostarielämän jälkeen.
Onko siinä jotain, jossa tämä nainen vetoaisi johonkin omaan ansioonsa?
Väitän, että ajatus varhaisen kirkon luostareista ja erämaan isistä ja äideistä omanvanhurskauden etsijöinä on perusteetonta ja heidän maineensa mustaamista virheellisin väittein.
Toki siellä, kuten aikamme luterilaistenkin sydämissä, asuu paljon omaavanhurskautta. Mutta luostarielämä ei ole sen alkusyy eikä seuraus, vaan ihmisen langennut luonto.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 08:34
|
|
ajatellaan nyt vaikka konkurssiin yrityksensä kanssa
mennyttä miestä, joka on itsemurhan partaalla. ei näe mitään tietä eteenpäin.
sanoin että menisi kalaan, mutta toimeentulo yksin metsässä ei ole helppoa kun pakkaset tulevat.
mitä merkitsisi lähteminen luostariin noviisiksi tai tallin lakaisijaksi? säännöllistä elämänrytmiä, hiljaisuutta ja mahdollisuutta pohtia oman elämän vaiheita, viettämistä aika Jumalan Sanan äärellä, rukousta Jumalan edessä.
"Näin minun kävi, kaiken menetin, mitään ei maallisesta omaisuudestani ole jäljellä, kaunis kotinikin huutokaupattiin, talo jonka puutarhaa niin rakastin."
kuka tietää, ehkä siellä luostarin hiljaisuudessa asiat loksahtaisivat oikeaan tärkeysjärjestykseen, veljet tai sisaret hoitaisivat, ehtookellot rauhoittaisivat yksinkertaisen päivän jälkeen yöuneen.
ei mitään omanvanhurskauden etsimistä, hiljaisuuden retriitti.
sanoin että menisi kalaan, mutta toimeentulo yksin metsässä ei ole helppoa kun pakkaset tulevat.
mitä merkitsisi lähteminen luostariin noviisiksi tai tallin lakaisijaksi? säännöllistä elämänrytmiä, hiljaisuutta ja mahdollisuutta pohtia oman elämän vaiheita, viettämistä aika Jumalan Sanan äärellä, rukousta Jumalan edessä.
"Näin minun kävi, kaiken menetin, mitään ei maallisesta omaisuudestani ole jäljellä, kaunis kotinikin huutokaupattiin, talo jonka puutarhaa niin rakastin."
kuka tietää, ehkä siellä luostarin hiljaisuudessa asiat loksahtaisivat oikeaan tärkeysjärjestykseen, veljet tai sisaret hoitaisivat, ehtookellot rauhoittaisivat yksinkertaisen päivän jälkeen yöuneen.
ei mitään omanvanhurskauden etsimistä, hiljaisuuden retriitti.
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 09:18
|
|
"Minä en näe tuossa rukouksessa haiskahdustakaan omasta
vanhurskaudesta tai Lutherin niin julmasti suomimista myöhäiskeskiaikaisen
luostarilaitoksen vääristymistä.
Näetkö sinä?" kysyy MikkoL
En näe. Siitä huolimatta uskon Tunnustuskirjojen Schmalkaldenin opinkohdan mukaan.
"LUOSTARILUPAUKSET
Koska luostarilupaukset ovat jyrkästi ristiriidassa ensimmäisen pääopin kohdan kanssa, on niistä tehtävä tyystin loppu. Juuri semmoisiahan tarkoittaa Kristuksen sana (Matt. 24:5) eksyttäjistä, jotka sanovat: "Minä ole Kristus", sillä se joka lupautuu luostarielämään, luulee viettävänsä parempaa elämää kuin tavallinen kristitty ja tahtoo teoillaan auttaa taivaaseen sekä itsensä että muitakin. Näin kielletään Kristus. Ja paavilaiset sen kuin kerskuvat pyhän Tuomaansa perässä, että luostarilupaus on kasteen veroinen. Se on Jumalan pilkkaa."
"Martti Lutherin nimeä kantavissa kirkoissa luostarilaitokset lakkautettiin eikä uusia ole perustettu." MikkoL
Olen aikaisemmin kertonut täällä keskusteluissa sinulle, että myös luterilaisia luostareita on perustettu ja monet luterilaiset osoittavat niihin viehtymystä.
Näetkö sinä?" kysyy MikkoL
En näe. Siitä huolimatta uskon Tunnustuskirjojen Schmalkaldenin opinkohdan mukaan.
"LUOSTARILUPAUKSET
Koska luostarilupaukset ovat jyrkästi ristiriidassa ensimmäisen pääopin kohdan kanssa, on niistä tehtävä tyystin loppu. Juuri semmoisiahan tarkoittaa Kristuksen sana (Matt. 24:5) eksyttäjistä, jotka sanovat: "Minä ole Kristus", sillä se joka lupautuu luostarielämään, luulee viettävänsä parempaa elämää kuin tavallinen kristitty ja tahtoo teoillaan auttaa taivaaseen sekä itsensä että muitakin. Näin kielletään Kristus. Ja paavilaiset sen kuin kerskuvat pyhän Tuomaansa perässä, että luostarilupaus on kasteen veroinen. Se on Jumalan pilkkaa."
"Martti Lutherin nimeä kantavissa kirkoissa luostarilaitokset lakkautettiin eikä uusia ole perustettu." MikkoL
Olen aikaisemmin kertonut täällä keskusteluissa sinulle, että myös luterilaisia luostareita on perustettu ja monet luterilaiset osoittavat niihin viehtymystä.
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 09:30
|
|
MikkoL:n esimerkki luostarista
konkursiin ajautuneen ihmisen eheytymispaikkana on kyllä kaunis. Miksi
sellaisia tapauksia varten tarvitsee perustaa luostareita?
Monilla varakkailla, kuten kertomuksesi sisaruksilla, varmasti oli tarjota majoitustilaa eri maakunnissa sijaitsevilla tiloillaan ja kristillistä työväkeä ohjaamaan autettavia lähimmäisiään.
Tällaista auttamista varmasti tapahtuu aivan luonnostaan kristityissä kodeissa. Tiedän sen omasta lapsuudenkodistani. Ei tarvitse olla isoja tiloja eikä varallisuuttakaan, jos on halua auttaa.
Monilla muillakin täällä kirjoittavalla on varmasti samanlaisia kokemuksia. Niistä ei vaan kirjoitella lehdissä ja mainosteta kristillisinä hyvinä töinä.
Monilla varakkailla, kuten kertomuksesi sisaruksilla, varmasti oli tarjota majoitustilaa eri maakunnissa sijaitsevilla tiloillaan ja kristillistä työväkeä ohjaamaan autettavia lähimmäisiään.
Tällaista auttamista varmasti tapahtuu aivan luonnostaan kristityissä kodeissa. Tiedän sen omasta lapsuudenkodistani. Ei tarvitse olla isoja tiloja eikä varallisuuttakaan, jos on halua auttaa.
Monilla muillakin täällä kirjoittavalla on varmasti samanlaisia kokemuksia. Niistä ei vaan kirjoitella lehdissä ja mainosteta kristillisinä hyvinä töinä.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 09:42
|
|
myönnän että Suomessa tuollainen loppuun nääntynyt
itsemurhan partaalla oleva ihminen tuskin etsiytyisi luostariin edes
tallipojaksi.
mutta ajan takaa tätä Lutherin kritiikin kärkeä:
"Juuri semmoisiahan tarkoittaa Kristuksen sana (Matt. 24:5) eksyttäjistä, jotka sanovat: "Minä ole Kristus", sillä se joka lupautuu luostarielämään, luulee viettävänsä parempaa elämää kuin tavallinen kristitty ja tahtoo teoillaan auttaa taivaaseen sekä itsensä että muitakin."
"tahtoo teoillaan auttaa taivaaseen sekä itsensä että muitakin"
tuo on tosiaan järkyttävää kristinuskon turmeltumista, mutta ei koske Makrina Nuorempaa.
mutta ajan takaa tätä Lutherin kritiikin kärkeä:
"Juuri semmoisiahan tarkoittaa Kristuksen sana (Matt. 24:5) eksyttäjistä, jotka sanovat: "Minä ole Kristus", sillä se joka lupautuu luostarielämään, luulee viettävänsä parempaa elämää kuin tavallinen kristitty ja tahtoo teoillaan auttaa taivaaseen sekä itsensä että muitakin."
"tahtoo teoillaan auttaa taivaaseen sekä itsensä että muitakin"
tuo on tosiaan järkyttävää kristinuskon turmeltumista, mutta ei koske Makrina Nuorempaa.
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 09:47
|
|
Vastuun ja syyllisyyden instituutionalisoiminen on eräs
keino yrittää vähentää omaa syntisyyttä ja päästä irti sydämeen kuuluvasta
Jumalan lain velvoitteista.
Yhteiskunta, Kirkko, koulu, luostari ovat osoitteita, johon voi ohjata tarvitsevat lähimmäiset ja omat syyllisyydentunteet.
En silti lainkaan pidä jumalattomana sitäkään, että jollain olisi kutsumus ja Pyhän Hengen ilmoitus pitää yllä vaikka luostariksikin kutsuttua leirikeskusta tms.levähdyspaikkana ja yhteisenä kokoontumistilana. Kuitenkaan muita jäljittelemällä ei synny mitään aitoa. Rakkaus on luova ja moni-ilmeinen ja löytää aina kuhunkin tarpeeseen uusia ratkaisuja.
Yhteiskunta, Kirkko, koulu, luostari ovat osoitteita, johon voi ohjata tarvitsevat lähimmäiset ja omat syyllisyydentunteet.
En silti lainkaan pidä jumalattomana sitäkään, että jollain olisi kutsumus ja Pyhän Hengen ilmoitus pitää yllä vaikka luostariksikin kutsuttua leirikeskusta tms.levähdyspaikkana ja yhteisenä kokoontumistilana. Kuitenkaan muita jäljittelemällä ei synny mitään aitoa. Rakkaus on luova ja moni-ilmeinen ja löytää aina kuhunkin tarpeeseen uusia ratkaisuja.
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 09:49
|
|
"tuo on tosiaan järkyttävää kristinuskon turmeltumista,
mutta ei koske Makrina Nuorempaa." MikkoL
Jumala on sydänten tuntija, emme me ole tuomareita. Eikä MIkkoL, eikä Patu. Ei Lutherkaan Makrinaa ole tuominnut.
Jumala on sydänten tuntija, emme me ole tuomareita. Eikä MIkkoL, eikä Patu. Ei Lutherkaan Makrinaa ole tuominnut.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 09:54
|
|
minä en tunne näitä suomalaisia luterilaisia yrityksiä
rakentaa luostaria.
se tuntuu minusta kuin pistää hajuvettä ja lihapullia yhteen.
kreikkalainen tai latinalainen luostari ei kuulu Lutherin kirkkoon ja kuten Patu sanoo, sille on löydettävissä evankelisia vaihtoehtoja.
Äiti Basilean saksalainen evankelinen sisaruskunta on tutumpi, ja sieltä vahvan johtajattaren otteesta pakenivat nuo suomalaiset sisaret hengellisesti ja psyykkisesti henkihieverissä...
sen sijaan Kaiserweltin diakonissat ovat minusta olleet "luterilaisia nunnia", naimattomuuslupauksen tehneinä, Kristukselle omistautuneina, eri puolilla maailmaa opetustyötä, laupeudentyötä, suomalaisessa kirkossa hyvin tärkeää työtä tehden ilman luostarin muureja ja järjestyssääntöjä.
se tuntuu minusta kuin pistää hajuvettä ja lihapullia yhteen.
kreikkalainen tai latinalainen luostari ei kuulu Lutherin kirkkoon ja kuten Patu sanoo, sille on löydettävissä evankelisia vaihtoehtoja.
Äiti Basilean saksalainen evankelinen sisaruskunta on tutumpi, ja sieltä vahvan johtajattaren otteesta pakenivat nuo suomalaiset sisaret hengellisesti ja psyykkisesti henkihieverissä...
sen sijaan Kaiserweltin diakonissat ovat minusta olleet "luterilaisia nunnia", naimattomuuslupauksen tehneinä, Kristukselle omistautuneina, eri puolilla maailmaa opetustyötä, laupeudentyötä, suomalaisessa kirkossa hyvin tärkeää työtä tehden ilman luostarin muureja ja järjestyssääntöjä.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 09:57
|
|
omituista ja ristiriitaista olisikin minusta, jos
Schmalkaldenin kappaleet koskisivat kappadokialaisia isiä ja Makrinaa.
sieltä Pyhä Henki nimittäin toi Jeesuksen Kristuksen kirkkoon opetuksen pyhästä Kolmiyhteydestä, valtava teologinen oppi, jonka takana on erityisesti tuo Basileios Suuri.
oppi pyhästä Kolminaisuudesta on myös luterilaisen kirkon kivijalka, jota ilman Jeesuksen sovitustyötä Golgatan ristillä, lakia ja evankeliumia, ei voi oikein ymmärtää.
sieltä Pyhä Henki nimittäin toi Jeesuksen Kristuksen kirkkoon opetuksen pyhästä Kolmiyhteydestä, valtava teologinen oppi, jonka takana on erityisesti tuo Basileios Suuri.
oppi pyhästä Kolminaisuudesta on myös luterilaisen kirkon kivijalka, jota ilman Jeesuksen sovitustyötä Golgatan ristillä, lakia ja evankeliumia, ei voi oikein ymmärtää.
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 10:04
|
|
"minä en tunne näitä suomalaisia luterilaisia yrityksiä
rakentaa luostaria." MikkoL
Asian tuntemattomuus ei ole eduksi asiasta puhuttaessa. Katso googlella, ettei tarvitse puhua vastoin todellisuutta.
"sen sijaan Kaiserweltin diakonissat ovat minusta olleet "luterilaisia nunnia", naimattomuuslupauksen tehneinä, Kristukselle omistautuneina, eri puolilla maailmaa opetustyötä, laupeudentyötä, suomalaisessa kirkossa hyvin tärkeää työtä tehden ilman luostarin muureja ja järjestyssääntöjä" MikkoL
Kristukselle omistautuneita, niinkö?
Miksi ei ylistetä monia perheenäitejä Kristukselle omistautuneiksi, jotka ovat Luojan välikappaleita ja toteuttavat kutsumustaan itsestään ääntä pitämättä kotona ja tehden saoja töitä kuin ko. diakonissat?
Asian tuntemattomuus ei ole eduksi asiasta puhuttaessa. Katso googlella, ettei tarvitse puhua vastoin todellisuutta.
"sen sijaan Kaiserweltin diakonissat ovat minusta olleet "luterilaisia nunnia", naimattomuuslupauksen tehneinä, Kristukselle omistautuneina, eri puolilla maailmaa opetustyötä, laupeudentyötä, suomalaisessa kirkossa hyvin tärkeää työtä tehden ilman luostarin muureja ja järjestyssääntöjä" MikkoL
Kristukselle omistautuneita, niinkö?
Miksi ei ylistetä monia perheenäitejä Kristukselle omistautuneiksi, jotka ovat Luojan välikappaleita ja toteuttavat kutsumustaan itsestään ääntä pitämättä kotona ja tehden saoja töitä kuin ko. diakonissat?
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 10:14
|
|
"sen sijaan Kaiserweltin diakonissat ovat minusta
olleet "luterilaisia nunnia", naimattomuuslupauksen tehneinä,
Kristukselle omistautuneina, eri puolilla maailmaa opetustyötä, laupeudentyötä,
suomalaisessa kirkossa hyvin tärkeää työtä tehden ilman luostarin muureja ja
järjestyssääntöjä" MikkoL
Kerrotko MikkoL lisää näistä Kaiserweltin diakonissoista, koska en löytänyt Googlella mitään. Kiinnostaa, Kiitos.
Kerrotko MikkoL lisää näistä Kaiserweltin diakonissoista, koska en löytänyt Googlella mitään. Kiinnostaa, Kiitos.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 10:33
|
 |
kirjoitusvirheeni, sorry, Kaiserswerth
"Helsingin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 everstinna Aurora Karamzinin aloitteesta ja taloudellisella tuella. Katovuodet, nälkä ja kulkutaudit kulkivat käsi kädessä, ja pieni kahdeksanpaikkainen kulkutautisairaala tuli todelliseen tarpeeseen. Esikuva saatiin Saksasta, jossa oli perustettu ensimmäinen evankelinen diakonissalaitos Kaiserswerthin kaupunkiin vuonna 1836.
Saksalaisen mallin mukaan tässä Suomen ensimmäisessä diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita ja koulutettiin diakonissoja, autettiin köyhiä ja huolehdittiin kodittomista lapsista.
Yhteiskunnan kehittymisen myötä kansalaisten perushyvinvointi on lisääntynyt, mutta uusia ongelmia on tullut tilalle. Tämän päivän haasteita ovat mm. syrjäytyminen, lisääntyneen alkoholinkulutuksen ja huumeidenkäytön mukana tulleet ongelmat, hiv ja aids. Vaatimattomasta sisarkodista on tullut 140 vuodessa suuri konserni, joka on ottanut erityistehtäväkseen syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten auttamisen ja heikoimpien puolesta puhumisen."
"Helsingin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 everstinna Aurora Karamzinin aloitteesta ja taloudellisella tuella. Katovuodet, nälkä ja kulkutaudit kulkivat käsi kädessä, ja pieni kahdeksanpaikkainen kulkutautisairaala tuli todelliseen tarpeeseen. Esikuva saatiin Saksasta, jossa oli perustettu ensimmäinen evankelinen diakonissalaitos Kaiserswerthin kaupunkiin vuonna 1836.
Saksalaisen mallin mukaan tässä Suomen ensimmäisessä diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita ja koulutettiin diakonissoja, autettiin köyhiä ja huolehdittiin kodittomista lapsista.
Yhteiskunnan kehittymisen myötä kansalaisten perushyvinvointi on lisääntynyt, mutta uusia ongelmia on tullut tilalle. Tämän päivän haasteita ovat mm. syrjäytyminen, lisääntyneen alkoholinkulutuksen ja huumeidenkäytön mukana tulleet ongelmat, hiv ja aids. Vaatimattomasta sisarkodista on tullut 140 vuodessa suuri konserni, joka on ottanut erityistehtäväkseen syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten auttamisen ja heikoimpien puolesta puhumisen."
MikkoL:
http://www.hdl.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=diakonissalaitos
http://www.hdl.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=diakonissalaitos
Kirjoittanut: Patu,
09.11.2007 11:19
|
|
Diakonissalaitos tämän päivän Suomessa ei todella ole
luostari, eikä työntekijät nunnia.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 11:44
|
|
tunnet varmaan joitain edellisten sukupolven sisaria.
nostan hattua heille.
tämän päivän diakonissoille myös, mutta kuten sanot, useimmat avioliitossa ja tekevät työpäivän sopimuksen mukaan tuntimäärää seuraten
"eihän ne nuaret..."
nostan hattua heille.
tämän päivän diakonissoille myös, mutta kuten sanot, useimmat avioliitossa ja tekevät työpäivän sopimuksen mukaan tuntimäärää seuraten
"eihän ne nuaret..."
Kirjoittanut: AnttiL,
09.11.2007 14:12
|
|
"Luostarilupauksista" puhuttaessa on hyvä ottaa
esille, millaisista luostarilupauksista puhutaan.
Kyllähän luterilainen voisi mennä muutamaksi vuodeksi luostariin hiljentymään ja vapaalla mielellä sitten sieltä tulla vaikka kesken kauden omiin häihin, kun sukulaiset ovat etsineet hänelle hyvän puolison.
Luostarilupauksen sitovuus oli ongelmana. Luostari ei saa sitoa ja orjuuttaa.
Kyllähän luterilainen voisi mennä muutamaksi vuodeksi luostariin hiljentymään ja vapaalla mielellä sitten sieltä tulla vaikka kesken kauden omiin häihin, kun sukulaiset ovat etsineet hänelle hyvän puolison.
Luostarilupauksen sitovuus oli ongelmana. Luostari ei saa sitoa ja orjuuttaa.
Kirjoittanut: hibernatus,
09.11.2007 15:59
|
|
Onkos luterilaisilla kuinkakin yleistä, että sukulaiset
etsivät aviopuolison? ;)
En tiedä katolisen kirkon luostarisäännöistä, mutta meillä ortodoksisessa kirkossa on kyllä mahdollista lähteä pois luostarista, vaikka olisi ottanut jo luostarivihkimyksenkin. Mikäli kyseessä on pappismunkki, ei kuitenkaan välttämättä voi pitää pappeuttaan, jos luopuu munkkiudestaan. Eikä ainakaan siinä tapauksessa, jos menee naimisiin (tosin tästäkin tiedän yhden poikkeuksen).
Kaikki munkit ja nunnat eivät myöskään elä luostarissa. Mikäli luostarissa asuminen alkaa ahdistaa, mutta haluaa edelleen kilvoitella munkkina/nunnana, saattaa olla mahdollista löytää ratkaisu, joka mahdollistaa elämisen munkkina/nunnana luostarin ulkopuolella. Tällaisia tiedän toimivan esim. seurakuntapappeina, yliopiston opettajina, kanttoreina, taloudenhoitajina, vahtimestareina ja piispansihteereinä. Monia noista löytyy myös Suomesta.
En tiedä katolisen kirkon luostarisäännöistä, mutta meillä ortodoksisessa kirkossa on kyllä mahdollista lähteä pois luostarista, vaikka olisi ottanut jo luostarivihkimyksenkin. Mikäli kyseessä on pappismunkki, ei kuitenkaan välttämättä voi pitää pappeuttaan, jos luopuu munkkiudestaan. Eikä ainakaan siinä tapauksessa, jos menee naimisiin (tosin tästäkin tiedän yhden poikkeuksen).
Kaikki munkit ja nunnat eivät myöskään elä luostarissa. Mikäli luostarissa asuminen alkaa ahdistaa, mutta haluaa edelleen kilvoitella munkkina/nunnana, saattaa olla mahdollista löytää ratkaisu, joka mahdollistaa elämisen munkkina/nunnana luostarin ulkopuolella. Tällaisia tiedän toimivan esim. seurakuntapappeina, yliopiston opettajina, kanttoreina, taloudenhoitajina, vahtimestareina ja piispansihteereinä. Monia noista löytyy myös Suomesta.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 18:56
|
|
voimme hyvin jatkaa keskustelua luostareista, lupauksista,
ja tässä on tullut esiin erilaisia näkökulmia.
palaan nyt Kappadokiaan, sanoiksi muotoillun pyhää Kolmianisuutta koskevan tunnustuksen alkukotiin Jumalan valtakunnassa.
Erityisen mielenkiintoiseen ja suosittuun alueeseen nyky-Turkissakin.
Arabialainen tektoninen laatta painuu Anatolian alle. Tämän seurauksena Anatoliassa on Karamanista alkava pitkä tulivuorten ketju joka ulottuu Armenian rajoille asti, jossa siihen kuuluu Raamatusta tuttu Turkin korkein vuori, Ararat (5137 m).
Laattojen liike aiheuttaa myös voimakkaita maanjäristyksiä, joista muistamme viime vuosiltakin tuhoisia maan tärähdyksiä.
palaan nyt Kappadokiaan, sanoiksi muotoillun pyhää Kolmianisuutta koskevan tunnustuksen alkukotiin Jumalan valtakunnassa.
Erityisen mielenkiintoiseen ja suosittuun alueeseen nyky-Turkissakin.
Arabialainen tektoninen laatta painuu Anatolian alle. Tämän seurauksena Anatoliassa on Karamanista alkava pitkä tulivuorten ketju joka ulottuu Armenian rajoille asti, jossa siihen kuuluu Raamatusta tuttu Turkin korkein vuori, Ararat (5137 m).
Laattojen liike aiheuttaa myös voimakkaita maanjäristyksiä, joista muistamme viime vuosiltakin tuhoisia maan tärähdyksiä.
MikkoL:
Kappadokian geologiasta on oikein kiva, selkeä, napakka ja runsaasti kuvitettu sivu Sveitsissä, kannattaa tutustua
http://www.swisseduc.ch/stromboli/perm/turkey/index-en.html
Kappadokian geologiasta on oikein kiva, selkeä, napakka ja runsaasti kuvitettu sivu Sveitsissä, kannattaa tutustua
http://www.swisseduc.ch/stromboli/perm/turkey/index-en.html
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 18:59
|
|
Keski-Anatolian korkein tulivuori, majesteettinen Erciyes
Dağı (3917 m), ja historiallinen Hasan Dağı (3253) Konja-tasangon reunalla,
ovat syösseet valtavat määrät tuliperäistä ainesta mioseenikaudella ja
pleistoseenikauden alussa.
Näiden tulivuorten purkauksista on syntynyt Kappadokiaa peittävä hyvin pehmeä ja erikoinen vulkaaninen kivilaji, ingimbriitti, joka peittää alueen paksuna mattona.
Se on hyvin altis veden ja tuulen aiheuttamalle eroosiolle, ja näin on syntynyt ihmeellinen luonon taidemuseo, Jumalan kivipuisto, jossa satumaiset savupiiput, moniväriset kerrostumat kiehtovat ihmisen mielikuvitusta ja mieltä.
Näiden tulivuorten purkauksista on syntynyt Kappadokiaa peittävä hyvin pehmeä ja erikoinen vulkaaninen kivilaji, ingimbriitti, joka peittää alueen paksuna mattona.
Se on hyvin altis veden ja tuulen aiheuttamalle eroosiolle, ja näin on syntynyt ihmeellinen luonon taidemuseo, Jumalan kivipuisto, jossa satumaiset savupiiput, moniväriset kerrostumat kiehtovat ihmisen mielikuvitusta ja mieltä.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:05
|
|
Koska keski-Anatolian tasankoa
ympäröivät korkeat vuoret, monet sadeveden ja sulaneen lumen luomat joet eivät
pääse Mustalle merelle eivätkä Välimereen.
Ne jäävät jumiin tasangolle, ja muodostavat suolajärviä, joista etenkin Pamukkalesta 80 km luoteeseen oleva Solda Golu on kesäisin suosittu matkailukohde.
Makrina sai ihailla kotikaupungistaan Kaiserista etelään olevaa Erciyes Dagi tulivuorta, jonka juurella on Col Golu suolajärvi.
Ne jäävät jumiin tasangolle, ja muodostavat suolajärviä, joista etenkin Pamukkalesta 80 km luoteeseen oleva Solda Golu on kesäisin suosittu matkailukohde.
Makrina sai ihailla kotikaupungistaan Kaiserista etelään olevaa Erciyes Dagi tulivuorta, jonka juurella on Col Golu suolajärvi.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:11
|
|
Tuollaisen miljöön Jumala loi ja johdatti sinne sitten
ihmiset, jotka tulivat opettamaan koko kristillistä kirkkoa Hänestä.
Mikä tässä alueessa sitten on niin erilaista?
Luonnon kauneus ja jylhyys, kesän ja talven hurjuus keski-Anatolian tasangoilla varmaan vaikuttaa luonteeseen ja uskoonkin.
Mutta tuo kallio. Se on niin merkillisen kaunista ja pehmeää, että se oikein kutsuu ihmistä neoliittisista ajoista asti kaivamaan sinne itselleen asuntoa, jossa on automaattinen ilmastointi talven kylmää ja kesän kuumaa vastan. (jotkut turkkilaiset asuvat yhä tällaisissa luolissa)
Makrinan ajoista lähtien Kappadokian erikoinen, Jumalan luoma ingimbriitti, antoi mahdollisuuden kaivaa erakkoluolia, kirkkoja ja kappeleita kallioon yksinäisyyteen ja etäälle Kesarean kaupungin metelistä.
Myöhemmin tämä Bysantin aikana niin rikas kristillinen asuinseutu tarjosi suojaa arabien hyökkäyksiä vastaan. Esimerkiksi Derinkuyun kristittyjen maanalaisessa kaupungissa tuolta ajalta on 12 kerrosta!
Mikä tässä alueessa sitten on niin erilaista?
Luonnon kauneus ja jylhyys, kesän ja talven hurjuus keski-Anatolian tasangoilla varmaan vaikuttaa luonteeseen ja uskoonkin.
Mutta tuo kallio. Se on niin merkillisen kaunista ja pehmeää, että se oikein kutsuu ihmistä neoliittisista ajoista asti kaivamaan sinne itselleen asuntoa, jossa on automaattinen ilmastointi talven kylmää ja kesän kuumaa vastan. (jotkut turkkilaiset asuvat yhä tällaisissa luolissa)
Makrinan ajoista lähtien Kappadokian erikoinen, Jumalan luoma ingimbriitti, antoi mahdollisuuden kaivaa erakkoluolia, kirkkoja ja kappeleita kallioon yksinäisyyteen ja etäälle Kesarean kaupungin metelistä.
Myöhemmin tämä Bysantin aikana niin rikas kristillinen asuinseutu tarjosi suojaa arabien hyökkäyksiä vastaan. Esimerkiksi Derinkuyun kristittyjen maanalaisessa kaupungissa tuolta ajalta on 12 kerrosta!
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:14
|
|
Kappadokian pehmeät kauniit kalliot, luonnon suomat
piilopaikat vainolaisilta, säilyivät asuttuina aina seljukkien tuloon asti
1100- luvulle.
Mutta seljukit eivät tulleet vain hurjana armeijana vaan kansainvaelluksen tapaan koko porukka kulki kirgiisien aroilta kohti Anatoliaa.
Nämä tulivat ja jäivät asumaan ja Kappadokian kristityt katsoivat lopultakin viisaammaksi jättää upeasti koristellut kirkkonsa ja asuinluolansa ja siirtyä Konstantinopolin lähelle turvallisempiin maisemiin.
Mutta seljukit eivät tulleet vain hurjana armeijana vaan kansainvaelluksen tapaan koko porukka kulki kirgiisien aroilta kohti Anatoliaa.
Nämä tulivat ja jäivät asumaan ja Kappadokian kristityt katsoivat lopultakin viisaammaksi jättää upeasti koristellut kirkkonsa ja asuinluolansa ja siirtyä Konstantinopolin lähelle turvallisempiin maisemiin.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:20
|
|
Raamatusta tutun Kooreksen eli Kyyroksen luoma Persian
imperium valloitti Anatolian ja uhkaili Kreikan Ateenaa ja Spartaakin.
"Kuninkaallinen tie" kulki koko matkan Susan pääkaupungista Ilmestyskirjassa mainittuun Sardikseen.
Caesarea Mazaca, niinkuin Kayseriaa roomalaisaikana kutsuttiin Claudiuksen mukaan, oli tämän historiallisen valtatien varrella.
Se oli koko alueen pääkaupunki, jossa oli keisari Valerianin I aikana 260 jKr mahdollisesti jopa puoli miljoonaa asukasta, kun Persian kuningas Shapur I (241-272) sen kukisti ja pisti vanhan kaupungin maan tasalle.
"Kuninkaallinen tie" kulki koko matkan Susan pääkaupungista Ilmestyskirjassa mainittuun Sardikseen.
Caesarea Mazaca, niinkuin Kayseriaa roomalaisaikana kutsuttiin Claudiuksen mukaan, oli tämän historiallisen valtatien varrella.
Se oli koko alueen pääkaupunki, jossa oli keisari Valerianin I aikana 260 jKr mahdollisesti jopa puoli miljoonaa asukasta, kun Persian kuningas Shapur I (241-272) sen kukisti ja pisti vanhan kaupungin maan tasalle.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:28
|
|
Kuten Anni Mari Laato kertoi, Makrikan suuri perhe asui
Kappadokian Kesareassa ja oli sekä varakas että arvostettu.
Isä, Basilius Vanhempi ja äiti Emelia (k.375) olivat kristittyjä.
Isoäiti Makrina Vanhempi (270-340) on pyhimyksenä kunnioitettu ihminen, josta ei paljon tiedetä. Marttyyrikuolema ei kuitenkaan minusta ole mahdollinen 340, jos tuo aika on oikein.
Sanotaan, että hän pakeni miehensä kanssa Pontoksen Neokesareasta Galeriuksen (250-311) vainoja. Tämä ei anna kirkossa pyhimyksen arvoa, ehkä hän kärsi Diocletianuksen (236-316) vainojen aikana?
Isä, Basilius Vanhempi ja äiti Emelia (k.375) olivat kristittyjä.
Isoäiti Makrina Vanhempi (270-340) on pyhimyksenä kunnioitettu ihminen, josta ei paljon tiedetä. Marttyyrikuolema ei kuitenkaan minusta ole mahdollinen 340, jos tuo aika on oikein.
Sanotaan, että hän pakeni miehensä kanssa Pontoksen Neokesareasta Galeriuksen (250-311) vainoja. Tämä ei anna kirkossa pyhimyksen arvoa, ehkä hän kärsi Diocletianuksen (236-316) vainojen aikana?
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:36
|
|
Melkoinen Trappin perhe tuo Makrinan 10 lapsinen kotiväki,
joista hänen lisäkseen veljeksistä tunnetaan neljä nimeltä:
Isä Basil, äiti Emelia
Makrina (324-279)
Basileus (329-379)
Naucratius ()
Gregorius (335-394)
Pietari (340-391)
Naucratius syntyi Basilin jälkeen ennen Gregorius Nyssalaista ja eli hermiittinä, erakkona. Hänellä oli syvä vaikutus veljiinsä ja sisariinsa, kuten Gregorius kertoo dialogi kirjassaan sisarestaan Makrinasta. Elinvuosia en tiedä.
Pietarista tuli Sebasten piispa Armeniaan.
Isä Basil, äiti Emelia
Makrina (324-279)
Basileus (329-379)
Naucratius ()
Gregorius (335-394)
Pietari (340-391)
Naucratius syntyi Basilin jälkeen ennen Gregorius Nyssalaista ja eli hermiittinä, erakkona. Hänellä oli syvä vaikutus veljiinsä ja sisariinsa, kuten Gregorius kertoo dialogi kirjassaan sisarestaan Makrinasta. Elinvuosia en tiedä.
Pietarista tuli Sebasten piispa Armeniaan.
MikkoL:
Kyrillos Jerusalemilainen lähetti Gregoriukselle surunvalittelun Theosebia nimisen naisen kuolemasta. Ei ole aivan varma tarkoittaako hän osanotossaan henkilöä, joka on Gregoriuksen sisar vai puoliso.
Jos sisar, Theosebia kuuluu myös tähän maineikkaaseen sisarussarjaan.
Kyrillos Jerusalemilainen lähetti Gregoriukselle surunvalittelun Theosebia nimisen naisen kuolemasta. Ei ole aivan varma tarkoittaako hän osanotossaan henkilöä, joka on Gregoriuksen sisar vai puoliso.
Jos sisar, Theosebia kuuluu myös tähän maineikkaaseen sisarussarjaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:39
|
|
Basileus Suuri ja Gregorius
Nyssalainen ovat yhdessä Gregorius Nazianzialaisen kanssa Kappadokian isät,
kristillisen kirkon legendaarisen kuuluisat ja arvostetu opettajat.
On ihmisiä Suomessa tänään, joiden lempiharrastus on lukea ja tutkia näiden isien kirjoituksia.
Jumalan kansan ilo ja valo.
Gregorius Nyssalaisen dialogi "peri psyches kai anastaseos" (Sielusta ja ylösnousemuksesta) on Anni Marin mainitsema veljen kirja sisarestaan, joka on jäänyt elämään kristillisen kirkon keskuudessa siunattuna ja syvällisenä tutkielmana.
Sieltä on tuo Makrinan kuolinvuoteen rukous.
On ihmisiä Suomessa tänään, joiden lempiharrastus on lukea ja tutkia näiden isien kirjoituksia.
Jumalan kansan ilo ja valo.
Gregorius Nyssalaisen dialogi "peri psyches kai anastaseos" (Sielusta ja ylösnousemuksesta) on Anni Marin mainitsema veljen kirja sisarestaan, joka on jäänyt elämään kristillisen kirkon keskuudessa siunattuna ja syvällisenä tutkielmana.
Sieltä on tuo Makrinan kuolinvuoteen rukous.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:47
|
|
Ristiinnaulitseminen kuuluu Kappadokian veriseen historiaan
Kreikan ja Persian välillä.
Sanotaan, että se on persialaisten keksimä erityisen julma tapa surmata ihminen hitaasti ja mahdollisimman kivuliaasti.
Aleksanteri Suuri koetti hallita valloittamaansa Kappadokiaa asettamalla sinne hallitsijaksi Sabticus nimisen miehen.
Mutta kappadokialaiset eivät tätä hyväksyneet vaan asettivat valtaan Ariarthes I nimisen persialaisen ylimyksen, joka hallitsi tehokkaasti 333-323 eKr laajentaen aluetta Mustaan mereen asti.
Aleksanteri Suuren kuoltua kenraali Perdikas (k. 320 eKr) ristiinnaulitsi Ariartheksen.
Tämä on varhaisin historiallinen viittaus ristiinnaulitsemiseen kuolemantuomion muotona, jonka tiedän.
Sanotaan, että se on persialaisten keksimä erityisen julma tapa surmata ihminen hitaasti ja mahdollisimman kivuliaasti.
Aleksanteri Suuri koetti hallita valloittamaansa Kappadokiaa asettamalla sinne hallitsijaksi Sabticus nimisen miehen.
Mutta kappadokialaiset eivät tätä hyväksyneet vaan asettivat valtaan Ariarthes I nimisen persialaisen ylimyksen, joka hallitsi tehokkaasti 333-323 eKr laajentaen aluetta Mustaan mereen asti.
Aleksanteri Suuren kuoltua kenraali Perdikas (k. 320 eKr) ristiinnaulitsi Ariartheksen.
Tämä on varhaisin historiallinen viittaus ristiinnaulitsemiseen kuolemantuomion muotona, jonka tiedän.
Kirjoittanut: MikkoL,
09.11.2007 19:56
|
|
Uudessa testamentissa mainittu Pontuksen alue, joka käsittää
Mustan meren etelärannan, lohkaistiin Kappadokiasta hellenistisen ajan lopulla.
Se kiinnostaa meikäläistä myös sen takia, että vain 14 vuoden ikäinen Wolfgang Amadeus Mozart sävelsi oopperan "Mitridate, rè di Ponto".
Sen ensi-ilta oli 26.12.1770 Milanon Teatro Ducal salissa. Tämä upea sävellys vahvisti lopullisesti maailmanmaineeseen nousseen nuorukaisen maineen.
Ooppera kertoo Roomaa vastaan käydystä sodasta, jota johti Pontuksen kuningas Mithridate IV Eupator (132-63 eKr).
Musiikki on suorastaan uskomattoman kaunista.
Se kiinnostaa meikäläistä myös sen takia, että vain 14 vuoden ikäinen Wolfgang Amadeus Mozart sävelsi oopperan "Mitridate, rè di Ponto".
Sen ensi-ilta oli 26.12.1770 Milanon Teatro Ducal salissa. Tämä upea sävellys vahvisti lopullisesti maailmanmaineeseen nousseen nuorukaisen maineen.
Ooppera kertoo Roomaa vastaan käydystä sodasta, jota johti Pontuksen kuningas Mithridate IV Eupator (132-63 eKr).
Musiikki on suorastaan uskomattoman kaunista.
MikkoL: sorry Mithridates VI eikä IV
Hänen kohtalokseen koitui 63 eKr kenraali Pompeius Suuri, joka valloitti tuohon aikaan myös Pyhän maan Rooman valtaan. Näin hän valmisti tietä Jeesuksen syntymiselle "kun aika oli täyttynyt"
havainnollinen kartta Pontuksen alueesta
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/55/Pontus.png
Hänen kohtalokseen koitui 63 eKr kenraali Pompeius Suuri, joka valloitti tuohon aikaan myös Pyhän maan Rooman valtaan. Näin hän valmisti tietä Jeesuksen syntymiselle "kun aika oli täyttynyt"
havainnollinen kartta Pontuksen alueesta
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/55/Pontus.png
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 02:32
|
|
BASILEIOS SUURI
Näyttävät nuo isä Basileioksen ja äiti Emelian lapset syntyneen noin viiden vuoden välein, Makrina 324 ja Basileios 329 jne.
Mutta koska lapsia oli kaikkiaan kymmenen, välissä voi olla sellaisia, joiden nimet eivät ole jääneet historiaan.
Sana "basileus" on kreikkaa ja tarkoittaa kuningas. Suomessa näköjään käytetään sekä muotoa Basileos että Basileios, jota koetan käyttää tässä.
Hänet tunnetaan myös nimellä Basileios Kesarealainen, koska hän toimi pitkään tuossa Herodeksen perustamassa Välimeren satamakaupungissa Palestiinassa. Kaupunki sijaitsee nykyisen Hertzlian lähellä Välimeren rannalla.
(Sama kaupunki jossa apostoli Paavali oli vankina ja sai pelkän menolipun Roomaan. Apt 27)
Näyttävät nuo isä Basileioksen ja äiti Emelian lapset syntyneen noin viiden vuoden välein, Makrina 324 ja Basileios 329 jne.
Mutta koska lapsia oli kaikkiaan kymmenen, välissä voi olla sellaisia, joiden nimet eivät ole jääneet historiaan.
Sana "basileus" on kreikkaa ja tarkoittaa kuningas. Suomessa näköjään käytetään sekä muotoa Basileos että Basileios, jota koetan käyttää tässä.
Hänet tunnetaan myös nimellä Basileios Kesarealainen, koska hän toimi pitkään tuossa Herodeksen perustamassa Välimeren satamakaupungissa Palestiinassa. Kaupunki sijaitsee nykyisen Hertzlian lähellä Välimeren rannalla.
(Sama kaupunki jossa apostoli Paavali oli vankina ja sai pelkän menolipun Roomaan. Apt 27)
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 06:36
|
|
Άγιος Βασίλειος ο Μέγας
Hagios Basileios ho Megas
Makrinan veli syntyi viisi vuotta tämän jälkeen, 329, Kappadokian Kesareassa.
Sanotaan, että perhe muutti joksikin aikaa Jeesuksen kotikaupunkiin Kapernaumiin, joten pieni Basieios on saanut kalastella Pietarin ja Andreaan ja Sebedeuksen poikien antoisilla kalavesillä Tiberiaan järvellä.
Palattuaan Kappadokiaan Basileios on elänyt ilmeisesti myös isoäitinsä, Makrina Vanhemman hoidossa ja saanut tutustua häneen oikein hyvin. Mummi on varmaan kertonut hänelle myös kirkon vainojen ajasta Anatoliassa, ja seikkailuistaan roomalaisia viranomaisia paetessaan.
Nuorena miehenä opinhaluinen Basileios matkusti uuteen pääkaupunkiin, Konstantinopoliin.
Viiden vuoden kuluttua hän jatkoi opintietään klassisen kulttuurin sydämeen, Ateenaan.
Hagios Basileios ho Megas
Makrinan veli syntyi viisi vuotta tämän jälkeen, 329, Kappadokian Kesareassa.
Sanotaan, että perhe muutti joksikin aikaa Jeesuksen kotikaupunkiin Kapernaumiin, joten pieni Basieios on saanut kalastella Pietarin ja Andreaan ja Sebedeuksen poikien antoisilla kalavesillä Tiberiaan järvellä.
Palattuaan Kappadokiaan Basileios on elänyt ilmeisesti myös isoäitinsä, Makrina Vanhemman hoidossa ja saanut tutustua häneen oikein hyvin. Mummi on varmaan kertonut hänelle myös kirkon vainojen ajasta Anatoliassa, ja seikkailuistaan roomalaisia viranomaisia paetessaan.
Nuorena miehenä opinhaluinen Basileios matkusti uuteen pääkaupunkiin, Konstantinopoliin.
Viiden vuoden kuluttua hän jatkoi opintietään klassisen kulttuurin sydämeen, Ateenaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 06:49
|
|
Ateenassa vietetyt vuodet olivat hyvin tärkeät Basileioksen
elämässä. Olihan esimerkiksi Platonin perustama maineikas Akatemia yhä
toiminnassa. (Se suljettiin Justinianus I käskystä 526).
Hänen opiskelukaverinaan oli Gregorius Nazianzialainen, jota arvostetaan kristillisessä kirkossa kolmantena kappadokialaisena isänä.
Nuorukaiset tutustuivat Ateenassa kirkkoisä Origeneen laajaan tuotantoon ja ajatteluun (185-254). Tämä on eräs varhaisen kirkon omaperäisin ja voimakkain teologi. Hän laati Vanhan testamentin käännöksistä kriittisen vertailevan teoksen, jossa on eri palstoilla rinnakkain kuusi eri käännöstä, Hexapla.
Mutta ennen kaikkea Ateenan opintojen aika merkitsi Basileiokselle henkilökohtaisen hengellisen herätyksen kokemista, joka muutti hänen elämänsä.
Hänen opiskelukaverinaan oli Gregorius Nazianzialainen, jota arvostetaan kristillisessä kirkossa kolmantena kappadokialaisena isänä.
Nuorukaiset tutustuivat Ateenassa kirkkoisä Origeneen laajaan tuotantoon ja ajatteluun (185-254). Tämä on eräs varhaisen kirkon omaperäisin ja voimakkain teologi. Hän laati Vanhan testamentin käännöksistä kriittisen vertailevan teoksen, jossa on eri palstoilla rinnakkain kuusi eri käännöstä, Hexapla.
Mutta ennen kaikkea Ateenan opintojen aika merkitsi Basileiokselle henkilökohtaisen hengellisen herätyksen kokemista, joka muutti hänen elämänsä.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 07:02
|
|
Etsien Syyrian ja Arabian erakkojen seuraa oppiakseen heidän
hartaasta hurskaudestaan ja lihan kurittamisestaan, Basileios alkoi etsiä
tällaista "filosofista elämää".
Basileios ryhtyi munkiksi ja jätti Palestiinan Kesareassa, Origeneen kaupungissa, aloittamansa lakimiehen toimiston ja puhetaidon opettajan hommat.
Makrina sisar oli perustanut Pontukseen Arnes nimisen luostarin, jossa myös äiti Emmelia ja monta muuta naista viettivät elämää rukouksessa ja hiljaisuudessa.
Basileios otti oppia sisarensa suunnittelemasta yhteisöstä. Hän tutustui myös "makedonialaista" kristillisyyttä edustavaan Armenian Sebasten piispa Eustathiukseen ja tämän askeettiseen elämään, jota hän myöhemmin kirjoituksissaan kuvaa.
Näiden esimerkkien kannustamana Basileios perusti veljensä Pietarin kanssa Pontukseen Anatolian ensimmäisen luostarin.
Tästä hänelle on annettu kunnianimi "itäisen ortodoksian luostariyhteisöjen isä".
Mutta vuonna 358 Basileios jätti veljensä Gregoriuksen kanssa tämän luostarin ja he ryhtyivät yhteisön ulkopuolella asuviksi hyvin askeettista elämää eläviksi erakkomunkeiksi.
Basileios ryhtyi munkiksi ja jätti Palestiinan Kesareassa, Origeneen kaupungissa, aloittamansa lakimiehen toimiston ja puhetaidon opettajan hommat.
Makrina sisar oli perustanut Pontukseen Arnes nimisen luostarin, jossa myös äiti Emmelia ja monta muuta naista viettivät elämää rukouksessa ja hiljaisuudessa.
Basileios otti oppia sisarensa suunnittelemasta yhteisöstä. Hän tutustui myös "makedonialaista" kristillisyyttä edustavaan Armenian Sebasten piispa Eustathiukseen ja tämän askeettiseen elämään, jota hän myöhemmin kirjoituksissaan kuvaa.
Näiden esimerkkien kannustamana Basileios perusti veljensä Pietarin kanssa Pontukseen Anatolian ensimmäisen luostarin.
Tästä hänelle on annettu kunnianimi "itäisen ortodoksian luostariyhteisöjen isä".
Mutta vuonna 358 Basileios jätti veljensä Gregoriuksen kanssa tämän luostarin ja he ryhtyivät yhteisön ulkopuolella asuviksi hyvin askeettista elämää eläviksi erakkomunkeiksi.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 07:03
|
|
Etsien Syyrian ja Arabian
erakkojen seuraa oppiakseen heidän hartaasta hurskaudestaan ja lihan
kurittamisestaan, Basileios alkoi etsiä tällaista "filosofista
elämää".
Basileios ryhtyi munkiksi ja jätti Palestiinan Kesareassa, Origeneen kaupungissa, aloittamansa lakimiehen toimiston ja puhetaidon opettajan hommat.
Makrina sisar oli perustanut Pontukseen Arnes nimisen luostarin, jossa myös äiti Emmelia ja monta muuta naista viettivät elämää rukouksessa ja hiljaisuudessa.
Basileios otti oppia sisarensa suunnittelemasta yhteisöstä. Hän tutustui myös "makedonialaista" kristillisyyttä edustavaan Armenian Sebasten piispa Eustathiukseen ja tämän askeettiseen elämään, jota hän myöhemmin kirjoituksissaan kuvaa.
Basileios ryhtyi munkiksi ja jätti Palestiinan Kesareassa, Origeneen kaupungissa, aloittamansa lakimiehen toimiston ja puhetaidon opettajan hommat.
Makrina sisar oli perustanut Pontukseen Arnes nimisen luostarin, jossa myös äiti Emmelia ja monta muuta naista viettivät elämää rukouksessa ja hiljaisuudessa.
Basileios otti oppia sisarensa suunnittelemasta yhteisöstä. Hän tutustui myös "makedonialaista" kristillisyyttä edustavaan Armenian Sebasten piispa Eustathiukseen ja tämän askeettiseen elämään, jota hän myöhemmin kirjoituksissaan kuvaa.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 07:07
|
|
Näiden esimerkkien kannustamana Basileios perusti veljensä
Pietarin kanssa Pontukseen Anatolian ensimmäisen luostarin.
Tästä hänelle on annettu kunnianimi "itäisen ortodoksian luostariyhteisöjen isä".
Mutta vuonna 358 Basileios jätti perustamansa luostariyhdyskunnan.
Yhdessä veljensä Gregoriuksen kanssa Basileios alkoi nyt elää hyvin askeettista erakkomunkin elämää yksinäisyydessä, rukoillen ja mietiskellen.
Veljekset kokosivat 358 Origeneen kirjoituksista teoksen "Filokelia".
On siis huomattava, että vaikka kristillinen kirkko sanoutuikin 600-luvulla irti monista Origeneen merkillisistä opetuksista, tällä varhaisen kirkon mahtavalla teologilla on ollut varsin suuri vaikutus kappadokialaisiin isiin.
Tästä hänelle on annettu kunnianimi "itäisen ortodoksian luostariyhteisöjen isä".
Mutta vuonna 358 Basileios jätti perustamansa luostariyhdyskunnan.
Yhdessä veljensä Gregoriuksen kanssa Basileios alkoi nyt elää hyvin askeettista erakkomunkin elämää yksinäisyydessä, rukoillen ja mietiskellen.
Veljekset kokosivat 358 Origeneen kirjoituksista teoksen "Filokelia".
On siis huomattava, että vaikka kristillinen kirkko sanoutuikin 600-luvulla irti monista Origeneen merkillisistä opetuksista, tällä varhaisen kirkon mahtavalla teologilla on ollut varsin suuri vaikutus kappadokialaisiin isiin.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:17
|
|
Basileios Suuren elinaikana kristillinen kirkko oli tullut
esiin pakanallisen Rooman vainojen alaisesta maanalaisesta ja hyvin
vaarallisesta piilostaan.
Usko Jeesukseen oli nyt valtion virallinen uskonto antiikin kreikkalais-roomalaisen pakanuuden ja Rooman keisarikultin sijaan.
Rooman keisarit toivoivat, että usko yhdistäisi tavattoman suuren ja 300-luvulla jo sisäisesti hajanaisen valtakunnan ja antaisi sille yhteisen hengellisen ja henkisen selkärangan.
Uskontopolitiikkaa siis.
Usko Jeesukseen oli nyt valtion virallinen uskonto antiikin kreikkalais-roomalaisen pakanuuden ja Rooman keisarikultin sijaan.
Rooman keisarit toivoivat, että usko yhdistäisi tavattoman suuren ja 300-luvulla jo sisäisesti hajanaisen valtakunnan ja antaisi sille yhteisen hengellisen ja henkisen selkärangan.
Uskontopolitiikkaa siis.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:21
|
|
Mutta heti 320-luvulta alkaen, kun olot todella
helpottuivat, syttyivät kristittyjen keskuudessa hyvin kiivaat opilliset
riidat, jotka ulottuivat tietenkin myös Konstantinopoliin ja tuon ajan
kristillisen kirkon tärkeimpiin keskuksiin, Alexandriaan, Jerusalemiin,
Antiokiaan ja Roomaan.
Riidat olivat niin vakavia, että keisarit puuttuivat asiaan koettaen rauhoittaa tilannetta ja saada aikaan sopua.
Keskeinen ongelma Basileioksen aikana oli, kuka tämä Jeesus oikein on.
Kysymys ei ollut mikään mitätön, vaan se uhkasi räjäyttää täysin hajalle Vanhan testamentin monoteistisen opetuksen, että Jumala on yksi.
Oliko Isä Jumala ja Poika Jumala, eli kaksi Jumalaa. Entä tämä Pyhä Henki sitten?
Riidat olivat niin vakavia, että keisarit puuttuivat asiaan koettaen rauhoittaa tilannetta ja saada aikaan sopua.
Keskeinen ongelma Basileioksen aikana oli, kuka tämä Jeesus oikein on.
Kysymys ei ollut mikään mitätön, vaan se uhkasi räjäyttää täysin hajalle Vanhan testamentin monoteistisen opetuksen, että Jumala on yksi.
Oliko Isä Jumala ja Poika Jumala, eli kaksi Jumalaa. Entä tämä Pyhä Henki sitten?
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:28
|
|
Sen ajan sivilisaation ajattelun keinoin asiaa koetettiin
ratkaista Kreikan kielen ja klassisisen filosofian avulla.
Se oli tuon ajan tieteen ja ajattelun ehdoton huippu, ja kreikkalaisen filosofian tekniikalla asioita koetettiin silloin ratkoa. Muuta tietä ei oikein tahtonut olla.
Mutta jotta näin voitiin tehdä, piti löytää jotain käsitteitä, sanoja, ilmaisuja, joilla Jumalasta voidaan puhua.
eräs tällainen suuri sana oli
ousia, olennainen olemus
Se oli tuon ajan tieteen ja ajattelun ehdoton huippu, ja kreikkalaisen filosofian tekniikalla asioita koetettiin silloin ratkoa. Muuta tietä ei oikein tahtonut olla.
Mutta jotta näin voitiin tehdä, piti löytää jotain käsitteitä, sanoja, ilmaisuja, joilla Jumalasta voidaan puhua.
eräs tällainen suuri sana oli
ousia, olennainen olemus
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:31
|
|
tämän ilmauksen ympärille oli kuitenkin kehkeytynyt aimo
riita
toinen ryhmä käytti ilmausta
homo-ousios, joka tarkoittaa "samaa olemusta"
toinen ryhmä taas käytti ilmausta homoi-ousios, joka tarkoittaa "samankaltaista olemusta"
Nikean kirkolliskokous 325 lausuu uskontunnustuksessa vakaasti sanaa homoousios käyttäen että Jeesus on "Isän kanssa samaa olemusta"
Tämä merkitsee, että Jeesus on lihaksi tullut Logos, Jumalan Sana, ja Hänessä on kaikki täyteys, jonka uskonto ja filosofia antaa sanalla Korkeimmalle.
toinen ryhmä käytti ilmausta
homo-ousios, joka tarkoittaa "samaa olemusta"
toinen ryhmä taas käytti ilmausta homoi-ousios, joka tarkoittaa "samankaltaista olemusta"
Nikean kirkolliskokous 325 lausuu uskontunnustuksessa vakaasti sanaa homoousios käyttäen että Jeesus on "Isän kanssa samaa olemusta"
Tämä merkitsee, että Jeesus on lihaksi tullut Logos, Jumalan Sana, ja Hänessä on kaikki täyteys, jonka uskonto ja filosofia antaa sanalla Korkeimmalle.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:36
|
|
mutta miten tämä on oikein mahdollista?
Eikö silloin Jumalan ykseys hajoa, jos Jeesus on Jumalan kanssa täysin samaa olemusta, ja kuitenkin itsenäinen tästä erillinen persoona?
Toinen ryhmä käytti oli jakautunut ryhmiin, jotka tunnustivat, että Jeesus on vähäisempi kuin Isä Alexandrian Areioksen vaikutusvaltaisen opetuksen seurauksena.
Lievempi kreikan ilmaisu, homoi-ousios, tarkoittaa että Jeesus on Isän kanssa "samankaltaista olemusta", mutta ei välttämättä samaa olemusta, "essenssiä".
Homoian ilmaisu tarkoitti, että Jeesus on Isän kanssa "samankaltainen", mutta ei sanonut mitään "olemuksesta" (ousia)
Hetero-ousios tarkoittaa, että Jeesus on olemukseltaan toisenlainen kuin Isä ja muutenkin tästä erilainen.
Eikö silloin Jumalan ykseys hajoa, jos Jeesus on Jumalan kanssa täysin samaa olemusta, ja kuitenkin itsenäinen tästä erillinen persoona?
Toinen ryhmä käytti oli jakautunut ryhmiin, jotka tunnustivat, että Jeesus on vähäisempi kuin Isä Alexandrian Areioksen vaikutusvaltaisen opetuksen seurauksena.
Lievempi kreikan ilmaisu, homoi-ousios, tarkoittaa että Jeesus on Isän kanssa "samankaltaista olemusta", mutta ei välttämättä samaa olemusta, "essenssiä".
Homoian ilmaisu tarkoitti, että Jeesus on Isän kanssa "samankaltainen", mutta ei sanonut mitään "olemuksesta" (ousia)
Hetero-ousios tarkoittaa, että Jeesus on olemukseltaan toisenlainen kuin Isä ja muutenkin tästä erilainen.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:45
|
|
Rooman uuden pääkaupungin Konstantinopolin patriarkka
Makedonius I (k. 360) tunnusti homoiousios teologiaa.
Nikean päätöksestä huolimatta hän saarnasi ja opetti, että Jeesus on Isän kanssa samankaltaista olemusta, mutta ei samanlainen. Areiolaisten tapaan hän piti Jeesusta vähäisempänä kuin Isä.
Tämän piispan teologian mukaan Pyhä Henki ei ole lainkaan jumalallinen eikä persoonallinen, vaan pelkkä voima, joka vuodatetaan ihmisiin kuin tuli tai kaste taivaasta.
Muistakaamme, että nämä asiat olivat kovasti kiistanalaisia tuohon aikaan, eikä ollut suinkaan itsestään selvyys, miten kristillinen kirkko tulisi uskonsa näiden väittelyiden keskellä muotoilemaan.
Nikean päätöksestä huolimatta hän saarnasi ja opetti, että Jeesus on Isän kanssa samankaltaista olemusta, mutta ei samanlainen. Areiolaisten tapaan hän piti Jeesusta vähäisempänä kuin Isä.
Tämän piispan teologian mukaan Pyhä Henki ei ole lainkaan jumalallinen eikä persoonallinen, vaan pelkkä voima, joka vuodatetaan ihmisiin kuin tuli tai kaste taivaasta.
Muistakaamme, että nämä asiat olivat kovasti kiistanalaisia tuohon aikaan, eikä ollut suinkaan itsestään selvyys, miten kristillinen kirkko tulisi uskonsa näiden väittelyiden keskellä muotoilemaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:49
|
|
Basileios Suuren elinaikana 400-luvulla kirkossa vaikutti
useita merkittäviä "makedonialaisia":
Makedonius, Konstantinopolin piispa (342-346 ja 351-360)
Kyril, Jerusalemin piispa(350-386)
Marathonius, Nikomediam piispa (virassa 351-?)
Eleusius, Cyzicus kaupungin piispa (n. 351-360)
Sofronius, Pompeiopolis kaupungin piispa (?-360)
Eustathius, Sebastian piispa
Sabinus, Heraclean piispa
Antiokia ja Seleukia olivat antaneet homoiousios teologian mukaiset tunnustukset. (Poika on Isän kanssa "samankaltaista" olemusta)
Makedonius, Konstantinopolin piispa (342-346 ja 351-360)
Kyril, Jerusalemin piispa(350-386)
Marathonius, Nikomediam piispa (virassa 351-?)
Eleusius, Cyzicus kaupungin piispa (n. 351-360)
Sofronius, Pompeiopolis kaupungin piispa (?-360)
Eustathius, Sebastian piispa
Sabinus, Heraclean piispa
Antiokia ja Seleukia olivat antaneet homoiousios teologian mukaiset tunnustukset. (Poika on Isän kanssa "samankaltaista" olemusta)
MikkoL:
taistelut makedonialaisten ja nikealaisten välillä olivat itse asiassa aivan hurjia ja johtivat verilöylyihin mm Konstantinopolissa. Kuten niin monen Jeesukseen liittyvän asian kanssa, myös tässä ihmiset maksoivat hengellään ja verellään uskostaan.
taistelut makedonialaisten ja nikealaisten välillä olivat itse asiassa aivan hurjia ja johtivat verilöylyihin mm Konstantinopolissa. Kuten niin monen Jeesukseen liittyvän asian kanssa, myös tässä ihmiset maksoivat hengellään ja verellään uskostaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 19:53
|
|
Voimme toki hymähtää, miten isot miehet ja suurten
kaupunkien ja alueiden hengelliset johtajat viitsivät riidellä yhdestä
i-kirjaimesta.
homoousios, homoiousios
tuo kirjain tekee näiden sanojen merkitykseen suuren eron.
suomalainenkin tietää välittömästi, että kukka ei ole kuikka eikä kulu ole kuilu.
mutta pohjimmiltaan kyse tämän eron kanssa oli Jumalan ykseydestä.
Raamattu opettaa hyvin selvästi että Jumala on yksi. Tämä on juutalainen uskontunnustus kaikessa lyhyydessään, joka sisältää hyvin paljon
"Kuule Israel, Herra sinun Jumalasi, Herra on yksi" (5 Moos 6:4)
Jeesus, joka olisi samaa olemusta kuin Isä, ja kuitenkin eri persoona, särkee tämän ykseyden. Kristityillä onkin kaksi Jumalaa.
homoousios, homoiousios
tuo kirjain tekee näiden sanojen merkitykseen suuren eron.
suomalainenkin tietää välittömästi, että kukka ei ole kuikka eikä kulu ole kuilu.
mutta pohjimmiltaan kyse tämän eron kanssa oli Jumalan ykseydestä.
Raamattu opettaa hyvin selvästi että Jumala on yksi. Tämä on juutalainen uskontunnustus kaikessa lyhyydessään, joka sisältää hyvin paljon
"Kuule Israel, Herra sinun Jumalasi, Herra on yksi" (5 Moos 6:4)
Jeesus, joka olisi samaa olemusta kuin Isä, ja kuitenkin eri persoona, särkee tämän ykseyden. Kristityillä onkin kaksi Jumalaa.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 20:33
|
|
Kreikkalais-roomalainen oppineisto tunsi Platonin. On vain
yksi Jumala, sellainen puhdas ja täydellinen kuin vain puthaassa ideoiden
maailmassa voi olla, ilman vaihteen varjoa.
Meidän lienee vaikea tänään oikein käsittää, kuinka syvässä tämä ajatus ideoiden kirkkaasta maailmasta oli tuon ajan ihmisessä.
Mutta tällainen täydellisen jumaluuden varustaminen kaikilla korkeimmilla laatusanoilla menee ihmisen järkeen. Uskon että se on varsin tavallista myös aikamme Suomessa, ajatella Jumalasta kaiken korkeuden korkeutena.
Mitä Jeesus Nasaretilaisessa tapahtui?
Meidän lienee vaikea tänään oikein käsittää, kuinka syvässä tämä ajatus ideoiden kirkkaasta maailmasta oli tuon ajan ihmisessä.
Mutta tällainen täydellisen jumaluuden varustaminen kaikilla korkeimmilla laatusanoilla menee ihmisen järkeen. Uskon että se on varsin tavallista myös aikamme Suomessa, ajatella Jumalasta kaiken korkeuden korkeutena.
Mitä Jeesus Nasaretilaisessa tapahtui?
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 20:35
|
|
Väite, että Bethlehemin seimeen syntyi Jumala on hurja.
Platonisen kirkas, kuulas, selkeä ja ymmärrettävä jumalallinen todellisuus
särkyy kuin kristallimalja.
Ei mene järkeen tänäkänä päivänä.
Areioksen vanavedessä liikkuneiden makedonialaisten ja muiden homoiousios opettajien vastaus tähän ongelmaan oli selkeä.
Jeesus Kristus ei ole samaa olemusta kuin Isä Jumala, vaan vähäisempi, toisenlainen tavalla tai toisella, jota kreikkalaisen filosofian sanoin koetettiin määrittää.
Nykyajan ihminen kaiketi mielellään uskoo, että Jumala on Jumala korkeuksissa ja Jeesus Nasaretilainen oli ihminen, sellainen kuin sinä ja minä.
Oikein hyvä ihminen, tosin.
Esimerkki täydestä ihmisyydestä, profeetta, mitä vain, mutta tietenkin ihminen.
Ei mene järkeen tänäkänä päivänä.
Areioksen vanavedessä liikkuneiden makedonialaisten ja muiden homoiousios opettajien vastaus tähän ongelmaan oli selkeä.
Jeesus Kristus ei ole samaa olemusta kuin Isä Jumala, vaan vähäisempi, toisenlainen tavalla tai toisella, jota kreikkalaisen filosofian sanoin koetettiin määrittää.
Nykyajan ihminen kaiketi mielellään uskoo, että Jumala on Jumala korkeuksissa ja Jeesus Nasaretilainen oli ihminen, sellainen kuin sinä ja minä.
Oikein hyvä ihminen, tosin.
Esimerkki täydestä ihmisyydestä, profeetta, mitä vain, mutta tietenkin ihminen.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 20:49
|
|
Nikeassa tämä väite oli 325 asetettu kirkon kivijalkaan,
tuli mitä tuli, ja Konstantinopolissa 381 kirkko vahvisti tämän ikuisiksi
ajoiksi.
Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua ja on tämän kanssa samaa olemusta (homo-ousios).
Tämä tärkeä kreikan kielen ilmaus, ousios, on Basileus Suuren lahja kristilliselle kirkolle.
Toinen hyvin tärkeä käsite, jonka Kristus on tämän kappadokialaisen isän kautta kirkolleen antanut on hypostasis (persoona).
Basileios kirjoitti erittäin tärkeän kirjan makedonialaisia vastaan, jotka pitivät Pyhää Henkeä persoonattomana voimana, henkenä, joka ei ollut edes jumalallinen.
Teoksessa "De Spiritu Sancto" Basileios osoittaa voimallisesti Raamatun kirjoitusten ja kirkon perinteen valossa, että Pyhä Henki on jumalallinen persoona (hypostasis), ei joku nimetön voimavaikutus.
Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua ja on tämän kanssa samaa olemusta (homo-ousios).
Tämä tärkeä kreikan kielen ilmaus, ousios, on Basileus Suuren lahja kristilliselle kirkolle.
Toinen hyvin tärkeä käsite, jonka Kristus on tämän kappadokialaisen isän kautta kirkolleen antanut on hypostasis (persoona).
Basileios kirjoitti erittäin tärkeän kirjan makedonialaisia vastaan, jotka pitivät Pyhää Henkeä persoonattomana voimana, henkenä, joka ei ollut edes jumalallinen.
Teoksessa "De Spiritu Sancto" Basileios osoittaa voimallisesti Raamatun kirjoitusten ja kirkon perinteen valossa, että Pyhä Henki on jumalallinen persoona (hypostasis), ei joku nimetön voimavaikutus.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 20:57
|
|
Basileioksen suurteos on teoloinen tutkielma Pyhästä
Hengestä.
Jeesuksen olemuksesta Basileios kirjoitti vuonna 363 "Jumalattoman Eunomiuksen puolustuksen kumoaminen".
Siinä hän käy Kappadokian Dacorassa syntyneen Cyzicus kaupungin piispa Eunomiuksen (k 393) teologian kimppuun, jonka hän esittää kirjassaan. (Kaupunki oli Marmaran meren Aasian puoleisella rannalla ja on nykyään soiden peitossa olevaa asumatonta aluetta.)
Eunomiuksen kirja Jeesuksesta on vuodelta 360, kun hänestä tuli piispa. Hän kuvaa siinä Jeesuksen ja Isän Jumalan välisiä eroja niin radikaalisti, että joutui sen takia eroamaan piispan virasta.
Kirja on kadonnut, mutta se on voitu restauroida miltei kokonaan Basieleiuksen "kumouksesta".
Jeesuksen olemuksesta Basileios kirjoitti vuonna 363 "Jumalattoman Eunomiuksen puolustuksen kumoaminen".
Siinä hän käy Kappadokian Dacorassa syntyneen Cyzicus kaupungin piispa Eunomiuksen (k 393) teologian kimppuun, jonka hän esittää kirjassaan. (Kaupunki oli Marmaran meren Aasian puoleisella rannalla ja on nykyään soiden peitossa olevaa asumatonta aluetta.)
Eunomiuksen kirja Jeesuksesta on vuodelta 360, kun hänestä tuli piispa. Hän kuvaa siinä Jeesuksen ja Isän Jumalan välisiä eroja niin radikaalisti, että joutui sen takia eroamaan piispan virasta.
Kirja on kadonnut, mutta se on voitu restauroida miltei kokonaan Basieleiuksen "kumouksesta".
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 21:02
|
|
Taistelussa makedonialaisia ja Eunomiusta vastaan Basileios
Suuri kehitti teologiansa, jonka koko kristillinen kirkko on omaksunut.
Pyhä Henki on itsenäinen persoona (hypostasis), samaa olemusta (homoousios) kuin Isä ja Poika.
Poika on samaa olemusta kuin Isä (homoousios).
Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä kunnioitetaan samalla arvolla.
Nämä kolme ovat yksi.
Pyhä Kolminaisuus.
Tämän opetuksen myötä kappadokialainen teologia murskasi kreikkalaisen filosofian perusrakenteet ja pisti Platonin puhtaan ja kristallin kirkkaan jumalakuvan sivuun.
Juutalaisen ja islamilaisen puhtaan monoteismin sijaan tuli jotain paljon ihmeellisempää.
Monoteismia, jonka jumaluus on kolmiyhteinen.
Pyhä Henki on itsenäinen persoona (hypostasis), samaa olemusta (homoousios) kuin Isä ja Poika.
Poika on samaa olemusta kuin Isä (homoousios).
Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä kunnioitetaan samalla arvolla.
Nämä kolme ovat yksi.
Pyhä Kolminaisuus.
Tämän opetuksen myötä kappadokialainen teologia murskasi kreikkalaisen filosofian perusrakenteet ja pisti Platonin puhtaan ja kristallin kirkkaan jumalakuvan sivuun.
Juutalaisen ja islamilaisen puhtaan monoteismin sijaan tuli jotain paljon ihmeellisempää.
Monoteismia, jonka jumaluus on kolmiyhteinen.
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 21:05
|
|
Ennenkuin koetan päästä syvemmälle kappadokialaiseen
modalismiin vaihtoehtona Kreikan filosofian prinsiipeille, laitan tähän vielä
Nikealais-Konstantinopolilaisesta uskontunnustuksesta kohtia.
"Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän luojaan."
"Ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan poikaan ja Isästä ennen kaikkia aikoja syntyneeseen. Jumalaan Jumalasta, valoon valosta, tosi Jumalaan tosi Jumalasta. Syntyneeseen, ei luotuun, yhtä olemusta Isän kanssa, jonka kautta kaikki on luotu."
"Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekevään, joka lähtee Isästä. Jota samalla Isän ja Pojan kanssa palvotaan ja yhdessä kunnioitetaan: joka on puhunut Profeettojen kautta."
"Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän luojaan."
"Ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan poikaan ja Isästä ennen kaikkia aikoja syntyneeseen. Jumalaan Jumalasta, valoon valosta, tosi Jumalaan tosi Jumalasta. Syntyneeseen, ei luotuun, yhtä olemusta Isän kanssa, jonka kautta kaikki on luotu."
"Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekevään, joka lähtee Isästä. Jota samalla Isän ja Pojan kanssa palvotaan ja yhdessä kunnioitetaan: joka on puhunut Profeettojen kautta."
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 21:06
|
|
φῶς ἐκ φωτός, Θεὸν
ἀληθινὸν
ἐκ Θεοῦ
ἀληθινοῦ,
γεννηθέντα οὐ ποιηθέντα, ὁμοούσιον τῷ
Πατρί, δι' οὗ τὰ πάντα ἐγένετο
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 21:07
|
|
Καὶ εἰς τὸ
Πνεῦμα τὸ
Ἅγιον, τὸ
κύριον, τὸ ζωοποιόν, τὸ ἐκ
τοῦ Πατρὸς
ἐκπορευόμενον,
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 21:07
|
|
τὸ σὺν Πατρὶ
καὶ Υἱῷ
συμπροσκυνούμενον καὶ συνδοξαζόμενον, τὸ λαλῆσαν
διὰ τῶν
προφητῶν.
MikkoL:
http://fi.wikisource.org/wiki/Nikaian_uskontunnustus
http://fi.wikisource.org/wiki/Nikaian_uskontunnustus
Kirjoittanut: MikkoL,
12.11.2007 21:12
|
|
lähdetään sitten Basileios Suuren kanssa tutkimaan Pyhän
Hengen ja Jumalan Pojan salaisuuksia ja koetetaan selvitellä kappadokialaista
modalismia.
miksi?
oppi pyhästä Kolminaisuudesta
kristityt ovat sen kanssa yhä vaikeuksissa etenkin kirkosta vieraantuneiden tai muihin uskontoihin kuuluvien ihmisten kanssa asiasta puhuttaessa, kun se ei oikein mene järkeen.
ei ollenkaan.
eikä sanaa löydy Raamatusta.
Luterilaisen perinteen parissa varttuneen ihmisen on vaikea hyväksyä jumalallisia mysteerejä.
ortodoksille tai katoliselle se on helpompaa, heidät on siihen lapsesta asti opetettu, että järki ei ole kaikkivoipa.
miksi?
oppi pyhästä Kolminaisuudesta
kristityt ovat sen kanssa yhä vaikeuksissa etenkin kirkosta vieraantuneiden tai muihin uskontoihin kuuluvien ihmisten kanssa asiasta puhuttaessa, kun se ei oikein mene järkeen.
ei ollenkaan.
eikä sanaa löydy Raamatusta.
Luterilaisen perinteen parissa varttuneen ihmisen on vaikea hyväksyä jumalallisia mysteerejä.
ortodoksille tai katoliselle se on helpompaa, heidät on siihen lapsesta asti opetettu, että järki ei ole kaikkivoipa.
Kirjoittanut: Abe,
13.11.2007 00:04
|
|
Monoteistinen kristinusko. Pyhä kolmiyhteinen ja
kolmipersoonainen YKSI Jumala. Ei ole aivan helppo yhtälö.
Kirjoittanut: Abe,
13.11.2007 00:26
|
|
On mahdotonta, että tuo menisi yhtälönä järkeen. Asiana se
on kuitenkin aivan ymmärrettävä. Ei mikään mysteeri.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 07:01
|
|
joo, meidät kristityt on lapsesta asti kasvatettu kuulemaan
tätä sanaa Kolmiyhteys, se on Jumalan seurakunnan aarteita.
Tuttu ja ymmärrettävältä vaikuttava meille kristityille. Ehkä emme aina edes pysähdy loppuun asti ajattelemaan, mistä puhumme vaan toistamme saamaamme opetusta. Voi olla ihan hyvä niin.
Mutta ulkopuolisille tämä käsitksemme Jumalasta, jonka nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus ilmaisee, on hyvin vaikea selittää.
etenkin juutalaiselle tai muslimille. he pitävät meitä monijumalisina.
maailman suurimpaan kristilliseen yhteisöön, katoliseen kirkkoon, astuessaan juutalainen näkee maalauksia ja lasi-ikkunoita isästä Jumalasta, Jeesuksen ristillä, neitsyt Marian tähtiä päänsä ympärillä, pyhimyksiä ...
polyteismia suorastaan.
eikä hän välttämättä ole kansanhurskauden suhteen edes väärässä.
Tuttu ja ymmärrettävältä vaikuttava meille kristityille. Ehkä emme aina edes pysähdy loppuun asti ajattelemaan, mistä puhumme vaan toistamme saamaamme opetusta. Voi olla ihan hyvä niin.
Mutta ulkopuolisille tämä käsitksemme Jumalasta, jonka nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus ilmaisee, on hyvin vaikea selittää.
etenkin juutalaiselle tai muslimille. he pitävät meitä monijumalisina.
maailman suurimpaan kristilliseen yhteisöön, katoliseen kirkkoon, astuessaan juutalainen näkee maalauksia ja lasi-ikkunoita isästä Jumalasta, Jeesuksen ristillä, neitsyt Marian tähtiä päänsä ympärillä, pyhimyksiä ...
polyteismia suorastaan.
eikä hän välttämättä ole kansanhurskauden suhteen edes väärässä.
Kirjoittanut: Haamul,
13.11.2007 07:30
|
|
"Ehkä emme aina edes pysähdy loppuun asti ajattelemaan,
mistä puhumme vaan toistamme saamaamme opetusta."
Tosiaan, ehkä hyvä niin.
Lasten kysymysten edessä joutuu kyllä usein pohtimaankin. Mutta sellaisen merkillisen seikan eteen olen törmännyt, että jos vastaan kuten raamattu sanoo, vaikka en itse asiaa ollenkaan ymmärtäisi, niin lapsi ei kyseenalaista.
No, siitähän Jeesus sanookin, että se on esimerkillistä. Lapsen usko.
Nämä aikuisten aivot on annettu selviämään maallisista ongelmakysymyksistä. Hengelliset pitääkin tutkia hengellisesti :-) ja siihen kykenevät jo pienet lapset mitä parhaiten.
Tosiaan, ehkä hyvä niin.
Lasten kysymysten edessä joutuu kyllä usein pohtimaankin. Mutta sellaisen merkillisen seikan eteen olen törmännyt, että jos vastaan kuten raamattu sanoo, vaikka en itse asiaa ollenkaan ymmärtäisi, niin lapsi ei kyseenalaista.
No, siitähän Jeesus sanookin, että se on esimerkillistä. Lapsen usko.
Nämä aikuisten aivot on annettu selviämään maallisista ongelmakysymyksistä. Hengelliset pitääkin tutkia hengellisesti :-) ja siihen kykenevät jo pienet lapset mitä parhaiten.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 07:36
|
|
tämä on hyvä pitää mielessä, kuinka Jeesus iloitsee siitä,
että nämä on ilmoitettu lapsenmielisille.
Tämän maailman viisaat joutuvat häpeään.
Basileios Suurella on pienen lapsen usko, mutta Herra opetti kirkkoaan hänen kauttaan Taivasten valtakunnan asioista, joita tämä maailma ei voi ymmärtää.
Ennen kaikkea juuri torjuakseen aikuisen ihmisen järjen hyökkäykset ja uskon vääristelyt.
Pikemmin kuin tyhjentävästi selittääkseen, mitä nämä salaisuudet ovat.
Tämän maailman viisaat joutuvat häpeään.
Basileios Suurella on pienen lapsen usko, mutta Herra opetti kirkkoaan hänen kauttaan Taivasten valtakunnan asioista, joita tämä maailma ei voi ymmärtää.
Ennen kaikkea juuri torjuakseen aikuisen ihmisen järjen hyökkäykset ja uskon vääristelyt.
Pikemmin kuin tyhjentävästi selittääkseen, mitä nämä salaisuudet ovat.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 07:37
|
|
Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:
»Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.
Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.»
Mt 11:25-30
»Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.
Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.»
Mt 11:25-30
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 07:38
|
|
"...Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika
tahtoo hänet ilmoittaa."
Poika tahtoi ilmoittaa Isän Kappadokian Kesareassa syntyneelle Basileiokselle.
Kuunnellaan, mitä tuo mies Herraltamme Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä oppi!
Poika tahtoi ilmoittaa Isän Kappadokian Kesareassa syntyneelle Basileiokselle.
Kuunnellaan, mitä tuo mies Herraltamme Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä oppi!
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 07:47
|
|
Joulu
"Ajattele paimenia, jotka viisastuivat, pappeja, jotka opettavat, naisia jotka ilahtuvat, kuinka Gabriel opettaa Marialle iloa, kun Elisabetin kohdussa Johannes potkii.
Hanna julisti hyvää uutista, Simeon levittää kätensä palvoakseen suurta Jumalaa pienessä sylivauvassa, loukkaantumatta siihen, mitä näkevät, he ylistävätä Hänen jumalallisuutensa suuruutta.
Hänen jumalallisuutensa ilmoitetaan kuin lasin läpäisevä valo, ihmisen ruumiin kautta jumalallinen voima, muuttuen aamuruskon valkeudeksi niille, joiden sydän on puhdistettu"
Basileios Kesarealainen (329-379)
"Ajattele paimenia, jotka viisastuivat, pappeja, jotka opettavat, naisia jotka ilahtuvat, kuinka Gabriel opettaa Marialle iloa, kun Elisabetin kohdussa Johannes potkii.
Hanna julisti hyvää uutista, Simeon levittää kätensä palvoakseen suurta Jumalaa pienessä sylivauvassa, loukkaantumatta siihen, mitä näkevät, he ylistävätä Hänen jumalallisuutensa suuruutta.
Hänen jumalallisuutensa ilmoitetaan kuin lasin läpäisevä valo, ihmisen ruumiin kautta jumalallinen voima, muuttuen aamuruskon valkeudeksi niille, joiden sydän on puhdistettu"
Basileios Kesarealainen (329-379)
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 07:55
|
|
olin muuten utelias, onko tuo Moskovan Punaisen torin
reunalla oleva kuuluisa sipulikupolinen "Siunatun Basileioksen
katerdraali" tämän kappadokialaisen isän mukaan nimetty.
Ei ole.
Moskovan kuuluilsimman kirkon luona on "Basileioksen, Kristuksen hullun" hauta.
yurodivy Vassily Blazhenny (1468-1652)
Kaveri oli suutari.
Hän alkoi kulkea laihana askeettina ympäri kaupunkia alastomana ja kahleita kantaen, näpistellen kaupoista ja antaen saaliinsa köyhille.
Erityisen jyrkästi Basileios arvosteli tsaair Iivana Julmaa (1530-1584) siitä, että tämä ei kuunnellut kirkkoa ja siitä, että tämä kohteli viattomia niin väkivaltaisesti.
Kun Basileios, Kristuksen hullu, kuoli, tsaari Iivana Julma oli mukana kantamassa hänen arkkuaan.
Ei ole.
Moskovan kuuluilsimman kirkon luona on "Basileioksen, Kristuksen hullun" hauta.
yurodivy Vassily Blazhenny (1468-1652)
Kaveri oli suutari.
Hän alkoi kulkea laihana askeettina ympäri kaupunkia alastomana ja kahleita kantaen, näpistellen kaupoista ja antaen saaliinsa köyhille.
Erityisen jyrkästi Basileios arvosteli tsaair Iivana Julmaa (1530-1584) siitä, että tämä ei kuunnellut kirkkoa ja siitä, että tämä kohteli viattomia niin väkivaltaisesti.
Kun Basileios, Kristuksen hullu, kuoli, tsaari Iivana Julma oli mukana kantamassa hänen arkkuaan.
Kirjoittanut: hibernatus,
13.11.2007 09:58
|
|
Tuohan selittääkin asian. Olen nimittäin ihmetellyt, miksi
se Punaisella torilla oleva kirkko on Hram Vasilija Blazhennogo (Autuaan
Vasilin/Basileioksen kirkko), eikä Hram Svjatogo Vasilija Velikogo (Pyhän
Basileios Suuren kirkko), mutta kyseessä onkin siis ihan eri henkilön mukaan
nimetty.
---
Kun juutalainen astuu ortodoksiseen kirkkoon, niin ehkäpä joku näkee ympärillään polyteismia, mutta toisaalta olen kyllä kuullut usealta juutalaiselta vähän toisenlaisia kommentteja (sekä suoraan että muiden kautta). Jotkut ovat kokeneet pyhän läsnäolon ja ajatelleet, että tällaiselta on varmaankin tuntunut seisoa temppelissä ja toisille taas on ortodoksisen jumalanpalveluksen kautta avautunut erilaisia juutalaisuuden juttuja symbolisesti uudella tavalla.
---
Kun juutalainen astuu ortodoksiseen kirkkoon, niin ehkäpä joku näkee ympärillään polyteismia, mutta toisaalta olen kyllä kuullut usealta juutalaiselta vähän toisenlaisia kommentteja (sekä suoraan että muiden kautta). Jotkut ovat kokeneet pyhän läsnäolon ja ajatelleet, että tällaiselta on varmaankin tuntunut seisoa temppelissä ja toisille taas on ortodoksisen jumalanpalveluksen kautta avautunut erilaisia juutalaisuuden juttuja symbolisesti uudella tavalla.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 12:12
|
|
polyteismia ei ole sen enempää ortodoksisessa kuin
roomalaisessa kirkossa
tarkoitin että kansan tasolla sitä voi olla, kansanhurskaudessa
mene kysymään suomalaisen kirkkokansan teologiasta...
hyvä että kysyt heiltä itseltään ja saat kauniita vastauksia
juutalaisen kansan parissa on myös kovin monenlaisia vaeltajia hyvin liberaaleista nais-rabbien kannattajista hyvin jyrkkiin ultraortodokseihin, jotka eivät edes kirkkoon astu sisälle jos voivat sen välttää.
tarkoitin että kansan tasolla sitä voi olla, kansanhurskaudessa
mene kysymään suomalaisen kirkkokansan teologiasta...
hyvä että kysyt heiltä itseltään ja saat kauniita vastauksia
juutalaisen kansan parissa on myös kovin monenlaisia vaeltajia hyvin liberaaleista nais-rabbien kannattajista hyvin jyrkkiin ultraortodokseihin, jotka eivät edes kirkkoon astu sisälle jos voivat sen välttää.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 15:16
|
|
laitan tähän kappadokialaisista isistä näytteeksi
nruukkulaisille aivan uudesta tieteellisestä teologisesta julkaisusta
artikkelin kuvausta.
Artikkelin on julkaissut viime huhtikuussa libanonilainen Najeeb G. Awad
BETWEEN SUBORDINATION AND KOINONIA: TOWARD A NEW READING OF THE CAPPADOCIAN THEOLOGY
Modern Theology 23 (2), 181–204. (2007)
Artikkelin on julkaissut viime huhtikuussa libanonilainen Najeeb G. Awad
BETWEEN SUBORDINATION AND KOINONIA: TOWARD A NEW READING OF THE CAPPADOCIAN THEOLOGY
Modern Theology 23 (2), 181–204. (2007)
MikkoL:
Najeeb G. Awad toimii teologisessa keskuksessa Beirutissa
Near East School of Theology
Chouran
P.O. Box 13-5780
Beirut 1102 2070
LEBANON
Najeeb G. Awad toimii teologisessa keskuksessa Beirutissa
Near East School of Theology
Chouran
P.O. Box 13-5780
Beirut 1102 2070
LEBANON
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 15:25
|
|
"Tässä kirjoituksessa sanotaan, että ei ole oikein
lukea Kappadokialaisten teologiaa ainoastaan Basileios Kesarealaisen
näkökulmasta, joka yhdistää Jumaluuden ainoastaan Isään.
Vaihtoehtona Basileiokseen perustuvalle näkemykselle, joka horjuttaa näkemystä, että kolme persoonaa kuuluvat yhdessä Jumaluuteen ja rajoittaa Jumaluuden vain Isään, tämä kirjoitus kannustaa laajempaan Kappadokian isien teologian lukemiseen, joka ottaa huomioon Gregorios Nzaianziuksen kolminaisuusopin. Kirjoitus väittää, että hänen ymmärtämyksensä Jumaluudesta kolmen persoonan keskinäisen yhteytenä (koinonia)ei vain täydennä ja korjaa Basileioksen näkemystä ja anna parempaa kuvaa Kappadokian teologiasta, vaan myös pelastaa Kolminaisuusopin puoli-monarkistiselta logiikalta joka voisi vähentää yhden jumalallisen persoonan osuutta muiden kustannuksella"
Vaihtoehtona Basileiokseen perustuvalle näkemykselle, joka horjuttaa näkemystä, että kolme persoonaa kuuluvat yhdessä Jumaluuteen ja rajoittaa Jumaluuden vain Isään, tämä kirjoitus kannustaa laajempaan Kappadokian isien teologian lukemiseen, joka ottaa huomioon Gregorios Nzaianziuksen kolminaisuusopin. Kirjoitus väittää, että hänen ymmärtämyksensä Jumaluudesta kolmen persoonan keskinäisen yhteytenä (koinonia)ei vain täydennä ja korjaa Basileioksen näkemystä ja anna parempaa kuvaa Kappadokian teologiasta, vaan myös pelastaa Kolminaisuusopin puoli-monarkistiselta logiikalta joka voisi vähentää yhden jumalallisen persoonan osuutta muiden kustannuksella"
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 15:29
|
|
Herra Najeeb siis korjaisi mikkoL kirjoituksia
nettiruuksusa, että Basileios olisi Kolminaisuus opin isä ja väittää, että hän
on puoli-monarkistinen.
ja että kristillisen kirkon kolminaisuusopin todellinen isä on Gregorius Nazianzialainen, joka "täydentää ja korjaa" Basileios Suuren teologiaa.
tällainen puheenvuoro siis Beirutista keväällä 2007. vain tuo abstrakti on verkossa ilmaisena luettavana, ikävä kyllä.
no katsotaan, oliko Basileios semi-monarkisti, vai hakeeko herra Najeeb vain itselleen teologiaa harrastavia lukijoita kärkevällä väitteellään.
minulla kun on se kuva että nimenomaan Basileios toi kirkon opetukseen Isän ja Pojan rinnalle myös Pyhän Hengen yhtenä samaa jumalallista olemusta persoonana Kolminaisuudessa.
mutta voi olla että Najeeb tietää paremmin.
ja että kristillisen kirkon kolminaisuusopin todellinen isä on Gregorius Nazianzialainen, joka "täydentää ja korjaa" Basileios Suuren teologiaa.
tällainen puheenvuoro siis Beirutista keväällä 2007. vain tuo abstrakti on verkossa ilmaisena luettavana, ikävä kyllä.
no katsotaan, oliko Basileios semi-monarkisti, vai hakeeko herra Najeeb vain itselleen teologiaa harrastavia lukijoita kärkevällä väitteellään.
minulla kun on se kuva että nimenomaan Basileios toi kirkon opetukseen Isän ja Pojan rinnalle myös Pyhän Hengen yhtenä samaa jumalallista olemusta persoonana Kolminaisuudessa.
mutta voi olla että Najeeb tietää paremmin.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 15:47
|
|
samassa numerossa 23 on muitakin aiheeseen liittyviä
kirjoituksia.
Susanna Ticciati on naisteologi Lontoon kuuluisassa King's Collegessa.
Hänen aiheenaan on "Merkkien kastrointi: keskustelua Augustinuksen kanssa Luomisesta, kielestä ja totuudesta".
(Teeman taustalla on Augustinuksen kehittämä semiotiikka, merkin ja todellisuuden välinen yhteys)
Miesteologeista J. Warren-Smith Duke yliopistosta Durhamista taas arvostelee Lewis Ayreksen kirjaa "Nikea ja sen perintö: katsaus neljännen vuosisadan trinitaariseen teologiaan"
.. ups, taisin hetkeksi unohtaa, että oikeat Lapin kuuliaisten jälkipolvi ei saa opiskella teologiaa.
"Mitä sitä kaikella turhalla rasittaa mieltään, kun tässä meidän kristillisyydessämme jo tiedämme kaiken tarpeellisen."
ugh..
Susanna Ticciati on naisteologi Lontoon kuuluisassa King's Collegessa.
Hänen aiheenaan on "Merkkien kastrointi: keskustelua Augustinuksen kanssa Luomisesta, kielestä ja totuudesta".
(Teeman taustalla on Augustinuksen kehittämä semiotiikka, merkin ja todellisuuden välinen yhteys)
Miesteologeista J. Warren-Smith Duke yliopistosta Durhamista taas arvostelee Lewis Ayreksen kirjaa "Nikea ja sen perintö: katsaus neljännen vuosisadan trinitaariseen teologiaan"
.. ups, taisin hetkeksi unohtaa, että oikeat Lapin kuuliaisten jälkipolvi ei saa opiskella teologiaa.
"Mitä sitä kaikella turhalla rasittaa mieltään, kun tässä meidän kristillisyydessämme jo tiedämme kaiken tarpeellisen."
ugh..
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 16:00
|
|
en pyri lyömään alas, vaan kehoitan tekemään Jällivaarasta
parannusta ylpeyden synnistä.
ja teologiasta kiinnostuneita lestadiolaisia nuoria lähtemään rohkeasti yliopistoihin lukemaan tätä todella mielenkiintoista ja tärkeää alaa.
ja teologiasta kiinnostuneita lestadiolaisia nuoria lähtemään rohkeasti yliopistoihin lukemaan tätä todella mielenkiintoista ja tärkeää alaa.
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 20:06
|
|
no takaisin Kappadokiaan.
mitä arvelet tästä urkujen pauhusta:
"20. vuosisadan loppua kohden on ollut kasvavaa kiinnostusta Kolminaisuutta koskevaa oppia kohtaan (etenkin Lännen kirkossa, jossa tämä on ollut painettuna sivuun toisin kuin Idän kirkossa, missä Kolminaisuutta koskeva mietiskely on ollut paljon laajempaa ja syvempää, ei vähiten kolmen kappadokialaisen isän, Basileios Suuren, Gregorius Nyssalaisen ja Gregorius Nazianzialaisen kohdalla)."
mitä arvelet tästä urkujen pauhusta:
"20. vuosisadan loppua kohden on ollut kasvavaa kiinnostusta Kolminaisuutta koskevaa oppia kohtaan (etenkin Lännen kirkossa, jossa tämä on ollut painettuna sivuun toisin kuin Idän kirkossa, missä Kolminaisuutta koskeva mietiskely on ollut paljon laajempaa ja syvempää, ei vähiten kolmen kappadokialaisen isän, Basileios Suuren, Gregorius Nyssalaisen ja Gregorius Nazianzialaisen kohdalla)."
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 20:09
|
|
Kolminaisuuden olemus (ontologia) perustuu kolmen Persoonan
suhteeseen, jotka ovat toisistaan riippuvaiset (subordinaatiota vastaan) ja
iankaikkisesti erilliset (monarkistista modalismia vastaan).
Tämä ei ole syntynyt luomisessa - Kolmiyhteyden olemus ei ole riippuvainen luomisesta eikä lunastuksesta, mutta ilmoitetaan "taloudellisesti" (kuten teologit sanovat) luomisen ja lunastuksen kautta.
Tunnemme Jumalan vain luomisen kautta, mutta meillä on Jumalan oma ilmoitus, että hän on Kolmiyhteys."
Tämä ei ole syntynyt luomisessa - Kolmiyhteyden olemus ei ole riippuvainen luomisesta eikä lunastuksesta, mutta ilmoitetaan "taloudellisesti" (kuten teologit sanovat) luomisen ja lunastuksen kautta.
Tunnemme Jumalan vain luomisen kautta, mutta meillä on Jumalan oma ilmoitus, että hän on Kolmiyhteys."
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 20:11
|
|
"Ei ole mitään olemassaolon kategorioita, joihin
Jumalan tulisi sopia - mutta Jumala ilmoittaa itsensä lopullisesti ja
autoritatiivisesti kuinka meidän tulee puhua Hänestä ja että se on totta ja
tämä totuus on avain maailmankaikkeuteen.
Me tunnemme Jumalan koska me tunnemme Jeesuksen, jonka täysin inhimillinen persoonallisuus on samanaikaisesti Jumalan persoonallisuus."
Me tunnemme Jumalan koska me tunnemme Jeesuksen, jonka täysin inhimillinen persoonallisuus on samanaikaisesti Jumalan persoonallisuus."
MikkoL:
http://jgaive.wordpress.com/
http://jgaive.wordpress.com/
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 20:20
|
|
Kirjoittaja on Englannin kirkon
pappi Kentissä, Jeremy Ive, kahden lapsen isä.
Tuossa upeassa pohdinnassaan hän nojaa kappadokialaisten isien antamiin käsitteisiin olemus (ousia) ja persoona (hypostasis).
Hän kirjoittaa mahtavasti, miten nämä kolme Persoonaa, jotka ovat samaa olemusta ja yksi Kolminaisuus, eivät ole sidoksissa luomiseen.
Poika, Isästä ennen aikojen alkua syntynyt, leikki luomistyötä tekevän Isän jaloissa.
Pyhä Henki liihotteli syvyyksien ja tyhjyyden yllä ennenkuin maanpiiri luotiin.
Mutta Jumalan armotaloudessa nämä kolme Persoonaa ilmestyvät, Abram löytää paratiisissa kadotetun Isän, profeettojen ennustama Poika syntyy Betlehemissä ja puhaltaa apostolien päälle "ottakaa Pyhä Henki".
Mikä linjanveto!
Tuossa upeassa pohdinnassaan hän nojaa kappadokialaisten isien antamiin käsitteisiin olemus (ousia) ja persoona (hypostasis).
Hän kirjoittaa mahtavasti, miten nämä kolme Persoonaa, jotka ovat samaa olemusta ja yksi Kolminaisuus, eivät ole sidoksissa luomiseen.
Poika, Isästä ennen aikojen alkua syntynyt, leikki luomistyötä tekevän Isän jaloissa.
Pyhä Henki liihotteli syvyyksien ja tyhjyyden yllä ennenkuin maanpiiri luotiin.
Mutta Jumalan armotaloudessa nämä kolme Persoonaa ilmestyvät, Abram löytää paratiisissa kadotetun Isän, profeettojen ennustama Poika syntyy Betlehemissä ja puhaltaa apostolien päälle "ottakaa Pyhä Henki".
Mikä linjanveto!
Kirjoittanut: MikkoL,
13.11.2007 20:24
|
|
Tämän ihmeellisen Kolmiyhteisen Jumalan persoonallisuuden,
luonteen, kohtaamme Jeesuksessa.
Hänen täysin inhimillinen peroonansa, rahanahneisiin temppelin kauppiasiin vihastuva, Lasaruksen haudalla itkevä, ainoan poikansa menettänyttä leskeä säälivä, syntistä rikollista ristillä rakastava luonne on samanaikaisesti täydellisen Jumalan persoona.
Inkarnaation salaisuus.
Voimme sanoa, että pyhässä Kolmiyhteydessä on Jeesuksen Kristuksen lihaksitulemisen, kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen todellinen ihminen.
Mutta emme tuota pysty kyllä ymmärtämään, ennen kuin tulee aika, jolloin kaikki salaisuudet paljastetaan.
"Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, sinun edestäsi annettu ja vuodatettu kätketöön sinun henkesi, sielusi ja ruumiisi iankaikkiseen elämään"
Hänen täysin inhimillinen peroonansa, rahanahneisiin temppelin kauppiasiin vihastuva, Lasaruksen haudalla itkevä, ainoan poikansa menettänyttä leskeä säälivä, syntistä rikollista ristillä rakastava luonne on samanaikaisesti täydellisen Jumalan persoona.
Inkarnaation salaisuus.
Voimme sanoa, että pyhässä Kolmiyhteydessä on Jeesuksen Kristuksen lihaksitulemisen, kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen todellinen ihminen.
Mutta emme tuota pysty kyllä ymmärtämään, ennen kuin tulee aika, jolloin kaikki salaisuudet paljastetaan.
"Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, sinun edestäsi annettu ja vuodatettu kätketöön sinun henkesi, sielusi ja ruumiisi iankaikkiseen elämään"
Kirjoittanut: Amadeus,
13.11.2007 20:34
|
|
Onpa mielenkiintoista luettavaa.
 |
Kirjoittanut: MikkoL,
14.11.2007 06:28
|
|
kiitos rohkaisusta!
Basileios Suuri eli Basileios Kesarealainen on jatkuvasti mielenkiinnon kohteena.
Tässä esimerkiksi on aivan uusi USA:ssa julkaistu kirja, jossa hänen ajatteluaan kuvataan kreikkalaisen ajattelun ja Raamatun totuuden synteesinä.
Hildebrand, Stephen M. 2007. The trinitarian theology of Basil of Caesarea: a synthesis of Greek thought and biblical truth. Washington, D.C.: Catholic University of America Press
Basileios Suuri eli Basileios Kesarealainen on jatkuvasti mielenkiinnon kohteena.
Tässä esimerkiksi on aivan uusi USA:ssa julkaistu kirja, jossa hänen ajatteluaan kuvataan kreikkalaisen ajattelun ja Raamatun totuuden synteesinä.
Hildebrand, Stephen M. 2007. The trinitarian theology of Basil of Caesarea: a synthesis of Greek thought and biblical truth. Washington, D.C.: Catholic University of America Press
|
Kirjoittanut: MikkoL,
14.11.2007 06:32
|
|
Hildebrand varmaan tietää minua paremmin.
Mutta oma näkemykseni on, että kyseessä ei ole kreikkalaisen filosofian ja Raamatun totuuden synteesi, sovittaminen yhteen.
Sitä hellenistisen kulttuurin keskellä elävät kristityt ajattelijat yrittivät pitkin 200-300 lukujen tutustuessaan Raamattuun.
Miten tämän saisi sovitettua siihen henkiseen ja loogiseen todellisuuteen, jossa me tämän ajan ihmiset elämme. Kun on seemiläinen ja niin toisenlainen kuin Kreikka, tämä Raamattu.
Tässä tultiin täyteen älylliseen umpikujaan, suljettuun ajattelun luolaan, josta ei ollut poispääsyä.
Kappadokialaiset isät räjäyttivät tämän umpikujan auki modaliteeteillaan.
Mutta oma näkemykseni on, että kyseessä ei ole kreikkalaisen filosofian ja Raamatun totuuden synteesi, sovittaminen yhteen.
Sitä hellenistisen kulttuurin keskellä elävät kristityt ajattelijat yrittivät pitkin 200-300 lukujen tutustuessaan Raamattuun.
Miten tämän saisi sovitettua siihen henkiseen ja loogiseen todellisuuteen, jossa me tämän ajan ihmiset elämme. Kun on seemiläinen ja niin toisenlainen kuin Kreikka, tämä Raamattu.
Tässä tultiin täyteen älylliseen umpikujaan, suljettuun ajattelun luolaan, josta ei ollut poispääsyä.
Kappadokialaiset isät räjäyttivät tämän umpikujan auki modaliteeteillaan.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
14.11.2007 06:37
|
|
Basileios Suuri merkitsee hellenistisen ajan ja kulttuurin
lopun alkua, siirtymistä uudenlaiseen ihmiskunnan sivilisaatioon, jonka
henkinen perusta rakentuu kyllä Platonin ja Aristoteleen filosofiaan mutta on
siitä ratkaisevalla tavalla myös vapautunut.
Platonin puhdas ideoiden maailma on huikea älyn välähdys, jonka moista ei ole toista.
Kuuluisa Raamatun tutkija ja Aapeli Saarisalonkin opettaja William Foxwell Albright (1891-1971) kirjoitti "From Stone Age to Christianity" kirjassaan tällaisen ajatuksen.
on merkillistä, miten samoihin aikoihin 700-300 eKr Välimeren maissa on kaksi suurta välähdystä, huikean kirkas älyn valo Kreikassa ja profeettojen jumalallinen sanoma Palestiinassa.
Platonin puhdas ideoiden maailma on huikea älyn välähdys, jonka moista ei ole toista.
Kuuluisa Raamatun tutkija ja Aapeli Saarisalonkin opettaja William Foxwell Albright (1891-1971) kirjoitti "From Stone Age to Christianity" kirjassaan tällaisen ajatuksen.
on merkillistä, miten samoihin aikoihin 700-300 eKr Välimeren maissa on kaksi suurta välähdystä, huikean kirkas älyn valo Kreikassa ja profeettojen jumalallinen sanoma Palestiinassa.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
14.11.2007 06:43
|
|
näiden valojen, jotka molemmat ovat lähtöisin Jumalasta,
joka on Valkeus, kohtaaminen juutalaisuuden ja kristinuskon levitessä on ollut
hyvin hedelmällinen tapahtuma koko ihmiskunnan historiassa, jonka vaikutukset
tuntuvat yhä.
Juutalaisten Jumala on kuvattavissa kaikkein Korkeimpana olentona platonilaisen ajattelun ja kielen kuvin. Näin tehtiinkin ja se on vaikuttanut kristilliseen teologiaan hyvin syvällisesti, esimerkiksi neo-platonilaisen Plotinuksen vaikuttaessa kirkkoisä Augustinukseen.
Mutta kreikkalaisen ajattelun työkalut joutuivat umpikujaan Jeesuksen kohdalla. Tämä ei mennyt järkeen.
Miten tuo Platonin Korkein voi syntyä Betlhemin talliin?
Kuka on Pyhä Henki, joka apostoleille uusia kieliä opettaa?
Juutalaisten Jumala on kuvattavissa kaikkein Korkeimpana olentona platonilaisen ajattelun ja kielen kuvin. Näin tehtiinkin ja se on vaikuttanut kristilliseen teologiaan hyvin syvällisesti, esimerkiksi neo-platonilaisen Plotinuksen vaikuttaessa kirkkoisä Augustinukseen.
Mutta kreikkalaisen ajattelun työkalut joutuivat umpikujaan Jeesuksen kohdalla. Tämä ei mennyt järkeen.
Miten tuo Platonin Korkein voi syntyä Betlhemin talliin?
Kuka on Pyhä Henki, joka apostoleille uusia kieliä opettaa?
|
Kirjoittanut: MikkoL,
14.11.2007 06:45
|
|
Makrinan
pikkuveljet, Basileios Suuri, Gregorius Nyssalainen ja heidän ystävänsä
Gregorius Nazianzialainen vastasivat:
pyhä Kolminaisuus on yksi, Jumaluudessa on kolme persoonaa (hypostaasia) jotka ovat samaa olemusta (ousiaa).
Kirkon suurimmat opettajat, Martti Luther mukaan lukien, ovat tästä samaa mieltä.
Kun Konstantinopolin kirkolliskokous sitten 381 vahvisti ja tarkensi Nikean 325 kokouksen uskontunnustuksen, kristillisen kirkon kivijalkaan oli pysyvästi laskettu oppi pyhästä Kolminaisuudesta.
Uskontokunnat, jotka eivät nikealais-konstantinopolilaista uskontunnustusta hyväksy eivät ole kristillisiä.
pyhä Kolminaisuus on yksi, Jumaluudessa on kolme persoonaa (hypostaasia) jotka ovat samaa olemusta (ousiaa).
Kirkon suurimmat opettajat, Martti Luther mukaan lukien, ovat tästä samaa mieltä.
Kun Konstantinopolin kirkolliskokous sitten 381 vahvisti ja tarkensi Nikean 325 kokouksen uskontunnustuksen, kristillisen kirkon kivijalkaan oli pysyvästi laskettu oppi pyhästä Kolminaisuudesta.
Uskontokunnat, jotka eivät nikealais-konstantinopolilaista uskontunnustusta hyväksy eivät ole kristillisiä.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
14.11.2007 06:50
|
|
Kappadokialaisten isien valtava lahja kristikunnalle olkoon
meillä kiitoksen aiheena aina, kun suurina juhlapyhinä liitymme kirkossa
nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen.
Kiitetään Herraa silloin myös tuosta Jeesuksen Kristuksen rakastamasta isosta siskosta, Makrina Nuoremmasta, jota ilman Basileios Suuresta tuskin olisi tullut Suurta.
---
Oppi pyhästä Kolminaisuudesta kappadokialaisten isien modalismin mukaan johti välittömästi näiden kolmen Persoonan suhteiden pohdintaan ja kysymykseen Kuka on Kristus?
ratkaisun tuohon kirkko sai yli sadan vuoden ankarien teologisten ja poliittisten kiistojen jälkeen 451 Khalkedonissa.
Täysi Jumala, täysi ihminen, kahden luonnon (fysis) tässä yhteydessä muuttumatta, sekoittumatta, jakamatta ja toisistaan erottumatta.
Kiitetään Herraa silloin myös tuosta Jeesuksen Kristuksen rakastamasta isosta siskosta, Makrina Nuoremmasta, jota ilman Basileios Suuresta tuskin olisi tullut Suurta.
---
Oppi pyhästä Kolminaisuudesta kappadokialaisten isien modalismin mukaan johti välittömästi näiden kolmen Persoonan suhteiden pohdintaan ja kysymykseen Kuka on Kristus?
ratkaisun tuohon kirkko sai yli sadan vuoden ankarien teologisten ja poliittisten kiistojen jälkeen 451 Khalkedonissa.
Täysi Jumala, täysi ihminen, kahden luonnon (fysis) tässä yhteydessä muuttumatta, sekoittumatta, jakamatta ja toisistaan erottumatta.
No comments:
Post a Comment